Mahdollinen bussilakko helmikuussa 2008

Juuri tämä Kanin mainitsema asenne on isona syynä joukkoliikenteen huonoon imagoon. Muistan kuinka vielä 70-luvulla oli osalla kuljettaista asenteen attä bussilinjan olemassaolo on itseisarvo, autoihin nousee asiakkaita oli palvelu mitä tahansa. Ja jos asiakas valittaa, on syy asiakkaassa, mitä tulee häiritsemään heidän työntekoaan (eivät hekään tule vatimaan palvelua toisten työpaikoilta). Lapset ja erikoisesti nuoriso oli joillekin ihan silmätikkuna, he kun häiritsevät toisia matkustajia ja likaavat auton.Onneksi osa kuljettajista ajatteli toisella tavalla. Olivat ystävällisiä myös nuoria kohtaan, mutta puuttuivat järjestyshäihiöihin jämäkästi, ajoivat tasaisesti, ja aikataulukin piti hyvin. Sanomattakin on selvä että he olivat myös iäkkäämpienkin matkustajien suosiossa.
Olen huomannut kuinka nykyisin nnoin kolmekymppisten ikäluokalla ja nuoremmilla on ihan toinen elämänasenne. Moni heistä asennoituu kokonaan toisella tavalla asiakspalveluun, ovat hyviä palvelualan ammattilaisia ja myös osaavat vaatia palvelua. Heille merkitsee myös työpaikan viihtyisyys ja henki paljon. Töissä pitää viihtyä, silloin on tynteko, uuvuttavakin miellyttävämpää.Ja kaikki ovat tyytyväisempiä.
Onko koko kulttuuri muutunut?
Ja tyytyväinen asiakashan on firman paras mainos.
 
Ja tyytyväinen asiakashan on firman paras mainos.

Kyllä ihan varmasti ihmiset pistävät kadulla silmälle, jos bussista tulee ulos hymyileviä ihmisiä. Tällöin matka on ollut onnistunut. Samaan aikaan näkevät kuljettajan ja bussifirman logon. Sehän on ilmaista ja hyvää mainosta. Se luo ihmisille mielikuvia siitä yrityksestä. Kuuluin koulussa, että tutkimuksen mukaan hyvästä palvelusta kerrotaan vain neljälle, mutta huonosta palvelusta kuudelletoista.

Kun ihminen saa hyvää palvelua, niin esimerkiksi helposti saa pieniä myöhästymisiä anteeksi. Jos taas kuljettaja tiuskii ja käyttäytyy huonosti, niin varmaan aika helposti se negatiivinen palautelappu lähtee. Sitten kun tästä kerrotaan niille kuudelletoista vielä.. Positiivinen kuljettaja luo positiivisiä mielikuvia ja antaa hyvän mielen. Negatiivinen taas toisinpäin asian..
 
Tällä kertaa tavoitteena on yleisen linjan mukainen korotus, sekä joitakin tekstikysymyksiä.

Tänään Hesarissa AKT:n puheenjohtaja kommentoi neuvotteluja sen verran, että palkankorotuksiksi ei riitäkään yleisen linjan mukaiset korotukset, vaan lisäksi tarvitaan kompensaatio teollisuuden palkkaliukumasta plus jälkeenjääneisyyden kiinni kurominen. Puheenjohtaja itsekin jo ennusti, että työehtosopimusta ei synny ainakaan ilman lakon uhkaa.
 
Julkisesti kerrotut tavoitteet ovat toiset kuin todelliset tavoitteet. Aina pyydetään enemmän kuin varsinaisesti halutaan jotta olisi neuvotteluvaraa. Yleinen linja on oletettavasti se mitä AKT varsinaisesti tavoittelee, kun otetaan lukuun miten kova yleinen linja tällä kertaa on ja että kuljetusalan kyky maksaa enemmän ei ole kovin hyvä kun polttoaineiden hinnat ovat kohonneet rajusti ja odotettavissa on vain lisää hinnanousua.
 
Bussilakko saattaa aiheuttaa sen että osa vakituisista asiakkaista kuten työmatkoja kulkevista ihmisistä siirtyy henkilöautoihin eivätkä he välttämättä siirry takaisin busseihin kun lakko loppuu. Vaikka lakko nyt peruuntui niin ensi kerralla kannattaa miettiä sitä että kannattaako maksavia asiakkaita ehdoin tahdoin ajaa kilpailevien liikennemuotojen käyttäjiksi.
 
Vaikka lakko nyt peruuntui niin ensi kerralla kannattaa miettiä sitä että kannattaako maksavia asiakkaita ehdoin tahdoin ajaa kilpailevien liikennemuotojen käyttäjiksi.

Miten niin peruuntui?

Lakon mahdollisesti aiheuttama matkustajien siirtymä pois busseista ei ole mitenkään pois kuljettajilta (kuten aikaisemminkin sanottu, kuljettajapula on tässä maassa niin kova, että vuoroja ei voida vähentää niin paljoa että kuljettajia joutuisi työttömäksi), joten lakkoilevan osapuolen ei tarvitse siitä välittää. Jos taas työntekijöiden vaatimukset ovat kovat, pitää työnantajien miettiä, kumpi aiheuttaa enemmän haittaa, lyhytaikainen lakko vai palkkakustannusten aiheuttama pysyvä nousu taksoihin.
 
Lomalla ollessa on enemmän aikaa tutustua tarjontaan, ja siten löysin sitten tämänkin keskusteluketjun.

Tuolla edellä olevia viestejä katsellessa, kiinnittyi huomioni eräitten viestien osalta vertailuihin esim. opettajien palkkoihin kontra bussinkuljettaja.

Opettaja ansaitsee koulutukseensa verrattuna vähän kuljettajaan nähden jne.
Itselläni kesti koulutus linja-autonkuljettajan ammattiin 6 ja ½ vuotta. Maitoauton apupojasta sen kuljettajaksi. Armeijassa saadun yhdistelmäkortin ja sillä ajoa 2½ vuotta kautta linja-autonkuljettajaksi. Enkä ole vieläkään valmis, sillä työnkuva kehittyy tekniikan myötä alati.

Keskustelijat ovat olleet mutu-tuntumalla liikkeellä po. asiassa. Olen tähän alle kopioinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta opettajan ansion ja liitän mukaan myöskin asianomaisen linkin (se on niin pitkä, että vain ko. sivuille johtava osoite). Lienette kaikki kuitenkin sen verran kyvykkäitä, että osaatte löytää ao. kohdan linkin alta.

Jokainen voi itse tykönään katsoa kuinka paljon vähemmän se opettaja ansaitsee. Olkaa ystävällisiä ja lukekaa tarkasti, myöskin opettajan viikossa tekemä tuntimäärä.

Ottakaa huomioon, että kokeista ja kaikesta muusta työhönsä liittyvästä hän saa eri korvauksen. Ottakaa huomioon että hän tekee työtä 45 min tunnista, käytännössä vähemmän, sillä hyvin harva heistä on luokassa kun kello soi välitunnin päättymisen ja oppitunnin alkamisen merkiksi. Kuinkahan monelle meistä kuljettajista jää 25% palautumisaikaa per/h. Yksinkertaisemmin 8h työpäivä 6h.


Kunnallinen työmarkkinalaitos sanoi:
Esimerkki viranhaltijan painotetun peruspalkan ja opv:n laskemisesta

Esiluokan opettajalla on ylempi korkeakoulututkinto ja perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Hän opettaa esiluokalla 19 tuntia ja perusopetuksessa 5 tuntia viikossa. Hänelle on myönnetty 4 henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa (2 v., 5 v. 8 v., ja 10 v.).

Peruspalkka esiopetuksessa 1 914,68 (II kl)
Opetusvelvollisuus esiopetuksessa 23 tuntia
Peruspalkka perusopetuksessa 2 185,58 (II kl)
Opetusvelvollisuus perusopetuksessa 24 tuntia

Painotettu peruspalkka 1.10.2007-29.2.2008

(19 x 1 914,68) + (5 x 2 185,58) = 1 971,12
24

Painotettu opetusvelvollisuus

(19 x 23) + (5 x 24) = 23,20 ~ 23
24

Opettajalle jää maksettavaksi yksi ylitunti, jonka perusteena on painotettu peruspalkka. Lisäksi otetaan huomioon vuosisidonnainen osa.

www.kuntatyonantajat.fi

Vanhenevasta ay-veteraanista tuntuu pahalta joissakin vieteissä mainittu oman työn torpedointi, kun rettelöintiä sekä työyhteisön harmonian häiritsemistä pidetään nimenomaan ay-miesten (mukana on jo paljon naisiakin) tärkeimpänä ominaisuutena. Nämä keskustelijat eivät lienee kuitenkaan vielä täysiverisiä työntekijöitä tai ainakaan ammatikseen linja-autoa ajavia ole.

Ay-liikkeen ja sen edunvalvonnan saavutuksista saisi aikaan kokonaisen kirjasarjan, joten en siihen puutu tämän enempää, mutta totean: "Jollei AKT olisi, niin tässä maassa kuljetusalalta leipäänsä ei ansaitsisi yksikään työntekijä, ainakaan niin että voisi sen päälle makkaraakin laittaa vain ylähuulensa sijaan".

Varmasti lukijoista löytyy virtuooseja jotka edellä olevat teesit ampuvat alas lennosta, mutta eikös se ole sitä äksöniä jota joskus tarvitaan.

Foorumin tarkoituksenahan on keskustelu ja sen käyminen. Kun itse olen työläiskodista ja työläinen, ja katson edustavani nimenomaan tätä puolta keskustelussa, niin on hyvä muistaa, että osa keskustelijoista edustaa työnjohtoa, keskijohtoa (tätä kautta haamuna ylintä johtoa) ja osalla on ylempikorkeakoulututkinto merkkinä menestyksestä Niin he usein joutuvat tulemaan torneistaan alas keskusteluun kanssakeskustelijoiden tasolle, mutta kun on kerran herraksi joutunut, niin ei millään tahdo päästä karvoistaan eroon.
Siten keskustelu esim.ay-politiikasta heidän kanssaan on hedelmätöntä näillä sivuilla.
Onhan meillä näitä selkään puukottajia omastakin takaa, sillä
Ay-pamputtaret kävivät 20.12.07 allekirjoittamassa (samana päivänä Helbin tj. pyytäessä eroa) nimet Helsingin bussiliikenne oy:n talokohtaiseen tessiin. Nyt he voivat unohtaa puheet samasta työstä samaa palkkaa omiin järjestöihinsä kuuluvien hoitajienkin osalta.
 
On sanottu että jos ammatissa ei ole mitään uutta opittavaa, pitää vaihataa alaa. Työn pitäisi antaa aian haastetta kehittää itseään ammattihenkilönä, alasta ja koulutustasosta riippumatta.
Mitä kaikkea sitten lasketaan koulutukseen, onkin jo toinen keskustelu. Lasketaanko vain se viimeinen nykyiseen ammattitutkintoon johtanut koulutus, vai myös tähän koulutukseen pohjaksi vaadittu muu koulutus?

Tässä keskustelussa on lähinnä keskusteltu mahdollisen lakon vaikutuksesta asiakkaan jokapäiväiseen elämään. Palvelualojen, kuten joukkoliikennkin on, työtaisteluissa on syytön asiakas se joka joutuu kärsimään eniten. Moni asiakkaista on valinnut autottomuuden elämäntavaksi, joillakin ei ikä vielä riitä ajokortin saamiseen. Heidänkin pitäisi päästä töihin / opiskeelmaan / harrastuksiin. Osa keskustelijoita on jättänyt auton seisomaan talliin talvikuukausisksi, heillä ei ehkä ole ollenkaan kokemusta liukkaalla kelillä ajosta. Nyt he joutuvat tarttumaan rattiin, pakosta. Mikä on tämän vaikutus liikenneturvallisuuteen? AKT osallistuu muuten ansiokkaasti liikenneturvallisuuskeskusteluun.

Tällä foorumilla on iso osa keskustelijoista joukkoliikenteen asiakkaita, siksi keskustelu käy näissä merkeissä.
 
Ottakaa huomioon, että kokeista ja kaikesta muusta työhönsä liittyvästä hän saa eri korvauksen. Ottakaa huomioon että hän tekee työtä 45 min tunnista, käytännössä vähemmän, sillä hyvin harva heistä on luokassa kun kello soi välitunnin päättymisen ja oppitunnin alkamisen merkiksi. Kuinkahan monelle meistä kuljettajista jää 25% palautumisaikaa per/h. Yksinkertaisemmin 8h työpäivä 6h.

Tästä kommentista voi helposti päätellä, ettei nimimerkki ARTAI ole tehnyt päivääkään opettajan työtä. Olisivatkohan kuljettajatkin tyytyväisiä, jos seuraavat ajokeikat pitäisi valmistella ns. omalla ajalla, samoin autojen huollot ja korjaukset hoituisivat sillä samalla kuukausipalkalla. Kuljettaja toki hoitaisi myös palautteiden käsittelyn työvuoronsa jälkeen, kun asiakkaat soittaisivat suoraan hänen henkilökohtaiseen kännykkäänsä. Kuljettajat varmasti mielellään toimisivat häirikkömatkustajien terapeutteina. Tähän toimintaan sopivaa aikaa olisivat esimerkiksi palkattomat tauot aamu- ja iltapäiväruuhkan välillä. Lisäksi vähintään muutaman kerran kuussa pidettäisiin työyhteisön kesken tunnin kokous ja muutenkin omaa työtä kehitettäisiin vapaa-ajalla. Kahvitauoilla ehtisi mukavasti kopioimaan matkustajille lisää aikatauluja ja tiedotteita tai vaikkapa hoitaa tilitykset.

Ihan oikeasti myös opetusalalta on pakoa muihin ammatteihin, koska työn vaatimukset ovat kasvaneet ja monet opettajat kokevat, etteivät he enää jaksa. Ala olisi varmasti supersuosittu mikäli työtä oikeasti olisi vain se 25 tuntia viikossa 9 kuukautta vuodessa.
 
Ihan oikeasti myös opetusalalta on pakoa muihin ammatteihin, koska työn vaatimukset ovat kasvaneet ja monet opettajat kokevat, etteivät he enää jaksa. Ala olisi varmasti supersuosittu mikäli työtä oikeasti olisi vain se 25 tuntia viikossa 9 kuukautta vuodessa.

Puhumattakaan esimerkiksi työttömistä, jotka työllistetään työttömyyskorvausten menettämisen uhalla 8 euron päiväpalkalla eli käytännössä ilmaiseksi 6 tuntia päivässä. Suurimpina ilmaistyöllistäjinä kunnat, valtio ja yhdistykset. Huonoa palkkaa saavillakin ovat asiat hyvin verrattuna heihin, jotka tekevät töitä ruokapalkalla, eivätkä saa edes eläkettä tai työterveyshuoltoa.
 
Itselläni kesti koulutus linja-autonkuljettajan ammattiin 6 ja ½ vuotta.

Varmaankin sait myös tuon 6½ vuoden ajan palkkaa 400 euroa kuussa ja katoit loput elämiskustannuksesi lainanotolla, jota sitten makselit takaisin siitä seuraavat viisi vuotta?
 
Tästä kommentista voi helposti päätellä, ettei nimimerkki ARTAI ole tehnyt päivääkään opettajan työtä.

No on jokunen linja-autonkuljettaja tullut vihittyä ammatin saloihin mm. luennoimalla 4 v periodin aikana liikennealan ammattioppilaitoksessa; tunteja ei vain tullut paljon kuten ei opettajilla yleensäkään.

Olisivatkohan kuljettajatkin tyytyväisiä, jos seuraavat ajokeikat pitäisi valmistella ns. omalla ajalla, samoin autojen huollot ja korjaukset hoituisivat sillä samalla kuukausipalkalla.

Tätä minä en oikein ymmärtänyt, johtunee siitä, että vanhempani olivat köyhiä ja tästä syystä ulkoilmaihmisiä jotka harjoittivat keräilytaloutta mm. syksyllä marja- ja sienimetsässä - lapsirakkaina he kantoivat kuopusta mukanaan vasussa, unohtaen välillä kantojen kohdalla nostaa sitä.

Kuljettaja toki hoitaisi myös palautteiden käsittelyn työvuoronsa jälkeen, kun asiakkaat soittaisivat suoraan hänen henkilökohtaiseen kännykkäänsä.

Tämä on oiva ajatus, kannatan lämpimästi. Valitukset varmastikin tulisivat asiapohjaisiksi, kun valittaja tietäisi valittavansa juuri oikealle ihmiselle oikeasta ihmisestä - kuljettajasta.

Kuljettajat varmasti mielellään toimisivat häirikkömatkustajien terapeutteina. Tähän toimintaan sopivaa aikaa olisivat esimerkiksi palkattomat tauot aamu- ja iltapäiväruuhkan välillä.

Kun olen valtakunnan suurimman yksityisen mielenterveyden avohoidontukipalveluja tarjoavan yhtiön palveluksessa, niin tämäkin on tullut tutuksi, mutta olen aina ehtinyt hoitaa po. asiat varsinaisen työajan puitteissa - raskastahan se on, mutta kun tämän homman kerran sain... Meillä palkattomat päivätauot ovat tosiasia, mutta kuljettajan omaa aikaa, ja mieltymystensä mukaisesti hän voi sitten antaa vaikkapa terapiaa sitä haluavalle. Nuoremmilla naimattomilla kollegoilla tämä tuntuukin olevan oikein sydämen asia.

Lisäksi vähintään muutaman kerran kuussa pidettäisiin työyhteisön kesken tunnin kokous ja muutenkin omaa työtä kehitettäisiin vapaa-ajalla.

Näin me joudumme tekemäänkin; yritämme myös syödä kokouksen aikana ettei verensokeri tulisi liian alas, ja tekisi meistä turvariskejä liikenteessä. Työtämme kehitämme paljon vapaa-ajalla. Siihen menee kaiken lisäksi uskomattoman paljon omaa rahaakin - siitä kuljettajan pienestä ansiosta. Vaan mitäpä sitä ei tekisi, että pätevöityisi töissään ja tulisi entistä paremmaksi suoriutujaksi siinä.

Ihan oikeasti myös opetusalalta on pakoa muihin ammatteihin...

Mainitsisitko Miska hyvä jokusen esimerkin!

Varmaankin sait myös tuon 6½ vuoden ajan palkkaa 400 euroa kuussa ja katoit loput elämiskustannuksesi lainanotolla, jota sitten makselit takaisin siitä seuraavat viisi vuotta?
Joo, palkka oli nykyrahaksi muutettuna hiukan alle euro tunnissa parantuen loppu kohden ollen jo melkein 3 euroa ja vähän päällekin. Velkaa on kasaantunut, että siitä taitaa jäädä maksettavaa vielä jälkipolvillekin.

Mutta puhutaanpa itse mahdollisesta joukkoliikenteenlakosta (bussilakosta). Äärettömän naivia on syyttää kuljettajia siitä jos bussit lakkaavat kulkemasta.
Tunnepohjalta en lähtisi asioita priorisoimaan – lapset eivät pääse kouluun/harkkoihin (arvosanat tippuvat/taidot ruostuvat), hoitajat eivät pääse töihin (potilaat kuolevat) jne.

Työnantajain liitolla ALT:lla on ratkaisun avaimet käsissään. Tehdään oikeudenmukaiset ja riittävän mittavat palkkaratkaisut unohtamatta työelämän laatukysymyksiä, niin ei tule lakkoa ei vaikka voissa neuvottelijat paistettaisiin. Sitten ALT johdon suulla kertoo kuinka kalliiksi ratkaisu tulee ja AKT puolestaan sanoo ratkaisua sellaiseksi että sen kanssa voi juuri ja juuri elää kunhan makkaran hinta ei nouse liiaksi, kaikkien ollessa kohtalaisen tyytyväisiä seuraavat, mahdolliset 3 ½ vuotta.

Trapskjutare var så good!
 
Tässä keskustelussa on lähinnä keskusteltu mahdollisen lakon vaikutuksesta asiakkaan jokapäiväiseen elämään. Palvelualojen, kuten joukkoliikennkin on, työtaisteluissa on syytön asiakas se joka joutuu kärsimään eniten. Moni asiakkaista on valinnut autottomuuden elämäntavaksi, joillakin ei ikä vielä riitä ajokortin saamiseen. Heidänkin pitäisi päästä töihin / opiskeelmaan / harrastuksiin. Osa keskustelijoita on jättänyt auton seisomaan talliin talvikuukausisksi, heillä ei ehkä ole ollenkaan kokemusta liukkaalla kelillä ajosta. Nyt he joutuvat tarttumaan rattiin, pakosta. Mikä on tämän vaikutus liikenneturvallisuuteen? AKT osallistuu muuten ansiokkaasti liikenneturvallisuuskeskusteluun.

Tällä foorumilla on iso osa keskustelijoista joukkoliikenteen asiakkaita, siksi keskustelu käy näissä merkeissä.

Huolestuttavinta on että bussilakosta on suurta haittaa syyttömille asiakkaille. Jos vuoroväli on normaalisti 15 minuuttia niin ei ole ollenkaan hauskaa odotella 20 minuuttia bussia jonka kuljettaja ilmoittaa että auto on täynnä ja odota seuraavat puoli tuntia. Jotkut joutuvat ehkä käyttämään taksia ja toiset kävelemään monia kilometrejä.

Onko kuluttajalla mitään oikeuksia lakon aikana? Saako kuukausilipusta rahat takaisin?

Minulla on auto seisonnassa talven ajan mutta saattaa olla että otan sen liikenteeseen enkä astu bussiin koko loppuvuonna.
 
Onko kuluttajalla mitään oikeuksia lakon aikana? Saako kuukausilipusta rahat takaisin?

Ainakin 2006 lakon aikana ja aiemminkin on seutulipuista maksettu käyttämättömiltä päiviltä korvauksia. Tosin jos lippu maksaa vaikkapa 70 euroa, lakko kestää max 4 päivää ja sinä aikana ei pysty voimassaolevaa seutulippuansa käyttää, on korvaus enimmillään 9.33 euroa. Ja tilanteessa jossa käyttämän bussiyhtiön kuljettajat ovat lakossa mutta käyttää sitten mahdollista vaihto-osuutta tai muun firman kyytiä niin, että lippua on käytetty kahtena lakko päivänä, saa esimerkkitapauksessa enintään kahdelta päivältä korvauksen.

Korvauksia saa, mutta kysyä voi, kannattaako niiden hakemisen eteen nähdä kovasti vaivaa. Varsinkin kun korvaus maksetaan vasta viikkojen kuluttua.
 
No on jokunen linja-autonkuljettaja tullut vihittyä ammatin saloihin mm. luennoimalla 4 v periodin aikana liikennealan ammattioppilaitoksessa; tunteja ei vain tullut paljon kuten ei opettajilla yleensäkään.
Montako tuntia kului yhden luennon valmisteluun?

Tätä minä en oikein ymmärtänyt, johtunee siitä, että vanhempani olivat köyhiä ja tästä syystä ulkoilmaihmisiä jotka harjoittivat keräilytaloutta mm. syksyllä marja- ja sienimetsässä - lapsirakkaina he kantoivat kuopusta mukanaan vasussa, unohtaen välillä kantojen kohdalla nostaa sitä.
Opettajat valmistelevat tuntinsa omalla ajallaan.

Tämä on oiva ajatus, kannatan lämpimästi. Valitukset varmastikin tulisivat asiapohjaisiksi, kun valittaja tietäisi valittavansa juuri oikealle ihmiselle oikeasta ihmisestä - kuljettajasta.
Sinulla tuntuu olevan kova usko ihmisiin. Ja toisaalta - olisisit siis valmis koko sen ajan kun et ole töissä vastailemaan matkustajien puheluihin.

Kun olen valtakunnan suurimman yksityisen mielenterveyden avohoidontukipalveluja tarjoavan yhtiön palveluksessa, niin tämäkin on tullut tutuksi, mutta olen aina ehtinyt hoitaa po. asiat varsinaisen työajan puitteissa
Opettajilla sellaista mahdollisuutta ei ole, sillä varsinaisella työajalla kun pitää yrittää ammentaa sivistystä 20-30 oppilaan päähän, kun oppilaat tekevät kaikkensa työn vaikeuttamiseksi. Ja häirikköoppilaiden vaatima erityishuomio ei tieteenkään saa näkyä muiden oppilaiden oppimistuloksissa...

Ihan oikeasti myös opetusalalta on pakoa muihin ammatteihin...
Mainitsisitko Miska hyvä jokusen esimerkin!
Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneista opettajista kolmasosa siirtyy ensimmäisen kolmen vuoden aikana muille aloille. Asiasta oli hesarissakin juttua viime syksynä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös