Viestiketju: Mahdollinen bussilakko helmikuussa 2008

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mitä ihmettä, koko ajanko ne AKT:n sopimukset umpeutuvat?

Nykyisen sopimuksen pituus on 2-vuotta

Alunperin kirjoittanut kemkim

Saisivat vihdoin tehdä vaikkapa 10 vuoden sopimuksen, kuten liikenneluvatkin ovat pidemmäksi aikaa.

Hmm mitäköhän sinä 10-vuoden aikana mahtaa tapahtua, hinnat nousee, inflaatio jne... voiko sen ennustaa jo nyt. Kuinkakohan moni ala suostuisi tekemään noin pitkän sopimuksen, en usko että edes TEHY lähtisi moiseen. Jos jotain tapahtuisi Palkoista ja muista asioista pääsis neuvottelemaan vasta sopimuksen loppussa ja 10-vuotta on pitkä aika, sopimuksen ollessa voimassa on ns työrauha velvoite päällä.

Alunperin kirjoittanut Resiina

Kuinkakohan moni ala suostuisi tekemään noin pitkän sopimuksen, en usko että edes TEHY lähtisi moiseen.

Tuskinpa juu. Mutta AKT lakkoilee turhan usein. Mikäli paikallisbussin kuljettamisesta tulee nykyistä enemmän huonosti palkattu ja vähän arvostettu työ, lakkoilu saattaisi vähentyä. Siivoojat, vartijat ja kaupan kassat eivät pahemmin lakkoile, mutta palvelu pelaa koko ajan ilman lakkoja. Aloille ryhtyvät tietävät huonot työehdot, joten reilu peli. Halukkaat bussikuskit voisivat siirtyä paikallisliikenteen työehtojen heikentymisen jälkeen ajamaan vaikkapa pikavuoroja, siellä matkustustarve ei ole päivittäistä ja lakon haitat vähäisemmät. Tai rahtiliikenteeseen, rahdinkuljetus ei ole niin kriittistä, mutta ihmisillä on kovempi tarve päästä liikkumaan ja myös vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja (negatiivisessa mielessä).

Vaikea asia tuo työehdot vs. palvelun toimivuus, mutta lakkoilemalla ihmisiä siirtyy pois bussien kyydistä ja bussikuskille voi ennen pitkää tulla kenkää, jos matkustajakysyntää ei enää ole tarpeeksi, koska maksavat asiakkaat ovat lähteneet bussien luotettavuuteen tuskastuneina pois kyydistä.

Olisiko jollain joku muu hyvä idea, jolla bussilakkojen epävarmuus saataisiin poistettua?

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mikäli paikallisbussin kuljettamisesta tulee nykyistä enemmän huonosti palkattu ja vähän arvostettu työ, lakkoilu saattaisi vähentyä. Siivoojat, vartijat ja kaupan kassat eivät pahemmin lakkoile, mutta palvelu pelaa koko ajan ilman lakkoja.

Olen sanaton. Logiikkasi on niin sumeleimattoman hämmästyttävän tyrmäävän yksinkertaisen aukottoman järisyttävän huono.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Halukkaat bussikuskit voisivat siirtyä paikallisliikenteen työehtojen heikentymisen jälkeen ajamaan vaikkapa pikavuoroja, siellä matkustustarve ei ole päivittäistä ja lakon haitat vähäisemmät.

Paitsi, että ehdot ovat pääasiallisesti samat, oli sitten töissä esim. Pohjolan Liikenteellä Helsingin linjalla 17 tai Helsingin ja Turun välisessä pikavuoroliikenteessä. Kannattaisi ensin tutustua aiheeseen, ennen kuin esittää teorioita.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Olen sanaton. Logiikkasi on niin sumeleimattoman hämmästyttävän tyrmäävän yksinkertaisen aukottoman järisyttävän huono.

Heh, tulipas kovaa kritiikkiä. Tuo ideani oli tarkoitettu vain keskustelun herättäjäksi tässä asiassa. Mutta monestihan käy niin, että lakot vähenevät, jos ammattijärjestöihin kuuluminen vähentyy työn statuksen laskiessa ja työtä alkavat tehdä keikkalaiset ja he, jotka eivät muualle pääse.

Pääpointtini oli se, että jollain keinolla tulisi saada varmistettua bussilla kulkijoiden kyydit. Kuljettajia on rajallinen määrä, mutta matkustajia on paljon enemmän. Näkisin tärkeämmäksi ihmisten siirtymisen laajassa mitassa julkiseen liikenteeseen, kuin paljon pienilukuisemman kuljettajajoukon etuisuudet. Bussit varmasti kulkevat, vaikka niitä kuljettaisivat puoli-ilmaiseksi työn perässä tulleet maahanmuuttajat, jotka tekevät työtä kuin työtä saadakseen leipää pöytään. Ja luultavasti ne bussit kulkisivat suurin piirtein yhtä hyvin kuin nykyäänkin, sai se kuljettaja sitten paljon tai vähän palkkaa. Matkustajat eivät välitä, saako kuljettaja vähän vai paljon palkkaa, vai tekeekö töitä vaikkapa ilmaisena työharjoittelijana. Lentoliikenteessä on kuulemma käynyt niin, että eräät yhtiöt maksavat huonoa palkkaa, mutta lentokoneet silti kulkevat ja väki on tyytyväisenä. Ihmiset myös tilaavat sanomalehtiä, vaikka lehdenjakajat saavat heikkoa palkkaa raskaasta työstä.

Toistan, että tässä asiassa ajattelen pelkästään ympäristösyitä ja sitä, miksi joukkoliikennettä tulisi olla olemassa, en nykyisten kuljettajien etuja. Kuljettajat varmasti löytävät perustelut AKT:n lakkoilulle, en minä sitä epäile. Itse en kuitenkaan ole kuljettaja, vaan bussipalvelujen käyttäjä, joka haluaa varmuuden siitä, että pääsee paikasta toiseen ilman yllättäviä lakkoja, jotta suostuu ilman autoa olemaan. Uskon monen muunkin matkustajan ajattelevan samoin asiassa.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Paitsi, että ehdot ovat pääasiallisesti samat, oli sitten töissä esim. Pohjolan Liikenteellä Helsingin linjalla 17 tai Helsingin ja Turun välisessä pikavuoroliikenteessä.

Ehdot ovat nykyisin samat, mutta voidaanhan niitä muuttaakin, jos tämä nähdään tarpeelliseksi. Mikäli paikallinen työehtojen sopiminen lisääntyy, kuten paljon puhutaan, niin firmat voivat alkaa kilpailla kuljettajista palkoilla ja muilla työehdoilla. Jos kunnallinen puoli tarjoaa huonot työehdot, mennään yksityiselle ja näin. Jos joku yksityinen tarjoaa muita paremmat ehdot, se on halutumpi työpaikka ja vähemmän haluttu työpaikka tarjoaa tasan sen verran palkkaa, että sinne joku jeppe saadaan bussia ajamaan.

Alunperin kirjoittanut vristo

Työaika ja erityisesti sidonnaisuusaika tulevat olemaan aivan oleellisia, sillä kuljettajien työssä jaksaminen on nykyään aivan "veitsenterällä". Kun ollaan työpaikalla valehtelematta kellon ympäri, niin mihin muuhun vapaa-aika sitten muuten jää kuin voimien keräämiseen eli nukkumiseen.

Joo, ymmärrän hyvin tuon. Itse olen sanomalehtiä jakanut ja siinä hommassa kyllä huomasi vuorotyön ja vähien lomien raskauden. Usein kun bussilla tulee yövuoroja mentyä, kuulee kuljettajan paikalta venäjänkielistä puhetta. Ilmeisesti maahanmuuttajataustaiset kuljettajat tekevät muita mieluummin raskaita yövuoroja. Meininki maailmalla on kuitenkin siihen suuntaan menossa, että työntekijällä on yhä vähemmän oikeuksia. Aina joku köyhästä maasta kotoisin oleva on valmis tulemaan Suomeen tekemään rankkaakin työtä pienellä palkalla, koska kotimaassaan olisi vielä huonompi tilanne. HKL:kin voi kohta alkaa värvätä kuljettajia Venäjältä, ellei sitä tee jo.

Olenko käsittänyt oikein lukemistani jutuista, että samaan aikaan kun kuljettajan työn rankkuus on lisääntynyt, on yhä useammin kuljettajan paikalla alkanut näkyä ei-suomalaisia? Pikavuoroissa kuljettajat ovat vielä pääasiassa suomalaisia, mutta vähitellen varmaan sinnekin tulee ulkomaalaistaustaisia suomalaisten väsyessä työn raskauteen. Helsinki-Kouvola -maaseutuvakiossa oli pari vuotta sitten joku Greyhoundilla aiemmin työskennellyt englantilainen, puhelias kaveri Tuskin oli hän kuitenkaan tullut rahan takia Suomeen.

Alunperin kirjoittanut a__m

Linja-autoa ei muuten aja jeppe vaan kuljettaja. Ei muuta kommentoitavaa.

Kuljettaja on arvostettu ammattilainen, joka tekee työtään vastuuntuntoisesti ja palvelualttiisti ja saa siitä ansaitsemansa korvauksen. Jeppe on vuokrafirman duunari, joka tekee duunia kuin duunia saadakseen liksaa tasan sen verran, että pysyy leivän syrjässä kiinni eikä narahda firmalle mistään, eikä kärsi turhasta ammattiylpeydestä. Jeppe myös juo ja lähtee töihin heti kun alkometri osoittaa tarpeeksi alhaista lukemaa vaikka sitten vähän väsyneenäkin, muutoin jeppe ottaa sairaslomaa. Suomen politiikka on johtanut monien muiden matalaa koulutusta vaativien alojen "jeppeytymiseen", tai vaihtoehtoisesti katoamiseen ulkomaille, saa nähdä miten käy linja-autoalalla. Ulkomaille busseja ei ainakaan voida siirtää.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Hyvä vertauskohta on esim. Lontoon metro, joka on vuosien varrella ollut ties kuinka monta kertaa lakossa, hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Silti matkustajamäärät eivät ole laskeneet ainakaan lakkoilun vuoksi.

Lontoo on vähän eri asia. Siellä ei ole oikein muuta järkevää tapaa kulkea kuin metro. Suomessa autolla liikkuminen on pääosin vaivatonta. Joukkoliikenteen käyttäjistä moni on siinä ja siinä, että alkaako kulkea autolla ja monet siitä haaveilevatkin, mutta tottumuksesta käyttävät bussia. Joku pieni asia saattaa sitten aiheuttaa sen muutoksen. Joillekin se on kuljettajan ammattitaitoisuus, joillekin taas bussilakkojen epävarmuus. Pitäisi tutkia, miten tärkeä asia kuljettajien ammattitaitoisuus on matkustajille käytännössä.

HKL:lläkin riittää matkustajia, vaikka kaikki kuljettajat eivät ole aina kovin taitavia. Vaasasta tullut ystäväni esimerkiksi hämmästeli, kun taloudellista ajotapaa ei täällä paljoa harrasteta ja bussit ajavat usein reilua ylinopeutta, mutta bussien tiheät aikataulut, kaluston uutuus ja siisteys kompensoivat tuon hänelle moninkertaisesti.

On varmaan eroa myös sillä, onko matkustajina ajokortillisia vai ajokortittomia. Ajokortittomat eivät kiinnitä huomiota niin paljon ajamisen laatuun, mutta ajokortilliset huomioivat tätä enemmän, koska heillä on itselläkin kokemusta ajamisesta.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Bussilla kulkeminen ei ole niin yhteiskuntakriittinen osa-alue, että se vaatisi samanlaisia toimenpiteitä kuin esim. akuutin sairaanhoidon turvaaminen lakkotilanteessa.

Sairaanhoidossa ei ole vaihtoehtoja. Bussille on vaihtoehto ja se on henkilöauto. Monet siirtyvät mielellään henkilöautoon, jos busseista on tarpeeksi huonoja kokemuksia. Ei tämä yhteiskuntaa varmaan raiteiltaan suista, mutta kyllä matkustajien vähentyminen tuntuu bussifirmojen taskussa. Laitoin tuossa vähän aikaa sitten Artturi Anttila -yhtiön raportin, jossa jo 1970-luvulla matkustajamäärä väheni huomattavasti pitkällä aikavälillä neljän viikon bussilakon takia. 1970-luvulla autoistuminen ei vielä edes ollut nykytasolla.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Sorretaan maahanmuuttajataustaisia kuljettajia maksamalla mahdollisimman pientä palkkaa, koska kuitenkin tyytyvät siihen, jos saavat sillä välttämättömimmät elintarvikkeet. Muistetaan tämä sitten kun oma alasi vaatii parannuksia työehtoihin.

Pitkällä aikavälillä on kestämätön tilanne, että Suomessa maksetaan parempia palkkoja ja nautitaan korkeammasta elintasosta kuin köyhemmissä maissa. Näen kehityskulkuna vähittäisen tasoittumisen. Suomessa elintaso laskee ja köyhissä maissa nousee. Se ei ole vaihtoehtona, että elintaso nousisi molemmissa yhtä aikaa, koska luonnonvaroja ei riitä yhtä aikaa kaikille.

Vanhemmat ihmiset ovat usein perinteisessä työelämässä, jossa työehdot pätevät ja työ on suhteellisen turvattua. Nuoret taas ovat vuokrafirmoissa ja epävarmuus kolkuttelee koko ajan ovella. Sitä mukaa kun vakituisia vanhempia työntekijöitä jää eläkkeelle, otetaan tilalle nuoria epävarmempiin työsuhteisiin, jotta heidät on helppo potkaista pihalle tarvittaessa.

Tuohon, että saman yrityksen sisällä saataisiin eri palkkaa samasta työstä, sehän on jo aika yleistä. Työharjoittelijat tekevät samaa työtä kuin palkalliset työntekijät ja he saavat siitä työttömyysturvan ja 8 euron ateriakorvaukset, palkalliset työntekijät saavat palkkaa. Vuokrafirman työntekijät tekevät samaa työtä kuin vakinaiset, mutta paljon huonommilla ehdoilla. Ei tässä ole mitään uutta, eikä sille ole paljoa edes saatu aikaiseksi korjausta. Miksipä yritys ottaisi töihin ketään vakinaiseksi palkalliseksi, jos työvoimatoimisto on valmis lähettämään palkattoman työharjoittelijan tekemään työtä sillä uhalla, että työttömyysturva katkaistaisiin. Ja tätä tapahtuu, paljon. SDP:n aikana luotu systeemi, eikä ay-liike ole älähtänyt.

Jos joku suostuu tulemaan töihin pienellä palkalla, miksi liiketaloudellisesti ajattelevan yrityksen tulisi maksaa vapaaehtoisesti suurempaa palkkaa? Ja mitä työntekijät voivat tälle tehdä, jos ay-liike heikkenee, joka on yleinen suuntaus?

Suomessa on edelleen korkea työttömyys. Osa väestöstä on hyvin palkatuissa töissä ja osa taas sinnittelee minimiturvalla. Kannattaisin ennemmin sitä, että kaikki olisivat töissä kohtuullisella palkalla, koska ylimääräistä rahaakaan ei varmaan mistään ole saatavissa, että kaikille saataisiin hyvä palkka. Ihan tasa-arvoa tässä ajattelen. Meni nyt vähän kauas tuosta alkuperäisestä aiheesta. En ole siis oikeistolainen arvomaailmaltani, mutta koska ympäröivä yhteiskunta oikeistolaistuu kovaa vauhtia, niin mietin kuinka siihen tulisi sopeutua, kun vanhoilla malleilla ei voi selvästikään jatkaa muuttuvassa maailmassa.

Ja en tiedä, mitä tulisi tarkkaan ottaen tehdä, koska en ole perinteisen vakituisen ja turvatun työelämän asiantuntija, mutta olen huolissani tästä matalan koulutustason työelämän yleisestä heikentymisestä joka koskettaa varmasti myös bussinkuljettajia ja siksi aihe ansaitsi minusta huomiota.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

AKT:n tekstikysymystavoitteet sopimusneuvotteluissa koskevat pätkätöitä, palkallista äitiys- ja isyyslomaa, ulkopuolisen keikkatyövoiman käyttöä, työpäivän vähimmäispituutta ja irtisanomisssuojaa.

ja palkkattoman taukoajan pituutta joka on nykyään 1t 15min.

Alunperin kirjoittanut vristo

Kun työpäivä alkaa iltapäivällä ja loppuu vasta seuraavana aamuna ja tällaista vielä pari päivää lisää työnkiertoa kohden alkaa takki olemaan aika tyhjä sen jälkeen.
.

tai kun työ päivä alkaa ennen aamu 6 ja päättyy ilta 6 jälkeen niin siinäkin alkaa olla takki tyhjä.