Polttoaineenkulutus

Liittynyt
4 Marraskuu 2005
Viestit
423
Vilkaisin hiljattain HelB 726:lla ajaessani auton näytöltä keskimääräistä polttoaineen kulutusta, joka oli näytön mukaan 36l/100km.

Onkohan noissa Volvojen kulutuslukemissa AdBluen osuus otettu huomioon, vai mitataanko niissä vain dieselin kulutusta?

Ajelin äskettäin 612:lla (5-sarjan Scania) Vihdintien linjoja Petikon suunnalle. Nollasin kulutusmittarin ja kierroksen jälkeen se näytti 31,8 l/100km. (Ensimmäisen sivun jälkeen Elielinaukion laiturissa 29,5 l/100km!)

Täytyy toki muistaa, että noin lyhyeltä matkalta tulokset eivät ole vertailukelpoisia auton koko eliniän keskikulutukseen verrattuna. Siitä huolimatta kehottaisin kaikkia kuljettajia vilkaisemisen sijaan pitämään sen kulutusmittarin näytöllä jatkuvasti ja kehittämään ajotapaansa siihen suuntaan, että polttoainetta säästyy. Kuten huomataan, saavutukset voivat olla huomattavia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uudet bussit, vuodenvaihde 2007/2008

Ajelin äskettäin 612:lla (5-sarjan Scania) Vihdintien linjoja Petikon suunnalle. Nollasin kulutusmittarin ja kierroksen jälkeen se näytti 31,8 l/100km. (Ensimmäisen sivun jälkeen Elielinaukion laiturissa 29,5 l/100km!)
Kuten mainitsin, autojen omiin mittareihin ei täysin kannata luottaa. Minä olen samantyylisen Scanian näytöstä katsonut aivan erilaiset lukemat. Muistaakseni kun HelBin tilausajoauto 5011, alkujaan STA 311 (Volvo 9700) oli uusi, kulutusmittari näytti aivan käsittämättömiä lukuja. Syyksi selvisi, että ajotietokoneeseen oli ohjelmoitu vääränkokoinen polttoainetankki ja kone laski väärät kulutuslukemat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uudet bussit, vuodenvaihde 2007/2008

Kuten mainitsin, autojen omiin mittareihin ei täysin kannata luottaa. Minä olen samantyylisen Scanian näytöstä katsonut aivan erilaiset lukemat.

Niin minäkin. :) Sivu 102:ta Kampista Otaniemeen, melko myöhään sunnuntai-iltana, joten tämä vastaa vielä vähemmän käytännön lukemia kuin edelliset kertomani arvot, mutta kun nyt kerran aloin, niin menköön... (Koko 123,3 km:n rupeama 30,7 l/100km, jos se nyt jotakuta kiinnostaa.)

Aikanaan Varhassa ajelin melko paljon Volvo 7000:lla, ja silloin otin ylös kaikki kulutuslukemat. Muutama auto oli, jossa kulutus poikkesi reilusti suuntaan tai toiseen muihin autoihin nähden, mutta kun mittari näyttää aina samalla tavalla väärin, niin prosentuaalisen säästötuloksen voi laskea.

Valitettavasti taulukkoni ovat nyt toisella kovalevyllä saavuttamattomissa, mutta oikealla ajotavalla pitkän ajanjakson säästö oli muistaakseni noin 2,5%. Siinä on siis kaikki ruuhka-ajat, tuulilasikuormat ja muut kulutuslukemia korottavat poikkeukset mukana.

2,5% ei tunnu kovin paljolta, mutta kun alkaa laskea, paljonko liikennöitsijä säästää polttoainetta vuodessa litroina, niin päästään ihan mukaviin lukemiin!

Uusilla 2-akselisilla 8700/B7R-Volvoilla en vielä ole päässyt ajamaan, mutta odotan innolla sitä päivää, että pääsisin katsomaan edes alustavasti, kuinka ajotapa vaikuttaa niiden polttoaineen kulutukseen. Ja tuon AdBlue-kysymyksenikin aion vielä jonakin päivänä selvittää.
 
Vs: Uudet bussit, vuodenvaihde 2007/2008

Valitettavasti taulukkoni ovat nyt toisella kovalevyllä saavuttamattomissa, mutta oikealla ajotavalla pitkän ajanjakson säästö oli muistaakseni noin 2,5%.

Joissakin bussiyrityksissä (mm. Koiviston Auto -konsernissa) mitataan kaikkien kuljettajien polttoaineenkulutusta EcoSmart-järjestelmällä ja sen antamien tulosten perusteella ajotavan vaikutus polttoaineenkulutukseen on jopa 40%. Jos ajotavan muuttaminen mahdollisimman taloudelliseksi tuo vain 2,5% polttoaineensäästön, niin sitten ajotapa on tainnut olla jo alunperinkin varsin taloudellinen.
 
Vertailin uuden Finski-volvon ajotietokoneen antamaa kulutusta/100km ja aika paljon heitti verrattuna "jälkiasennus" mittariin. Ero vallilan kohdalla n. 70 l/100km:)
 
Onko kukaan laskenut kuinka paljon halvemmaksi tulee liikennöidä maakaasukalustolla, polttoaineen suhteen?
 
Vs: Uudet bussit, vuodenvaihde 2007/2008

Uusilla 2-akselisilla 8700/B7R-Volvoilla en vielä ole päässyt ajamaan

Pääsin ajelemaan kokonaisen työpäivän linjaa h63 uusilla 800-sarjan Volvoilla. Ensimmäinen, hiljainen, noin 50 kilometrin rupeama taittui 31 l/100km ja koko päivän keskiarvo oli 33,7 l/100km.
 
Vs: Uudet bussit, vuodenvaihde 2007/2008

Jos ajotavan muuttaminen mahdollisimman taloudelliseksi tuo vain 2,5% polttoaineensäästön, niin sitten ajotapa on tainnut olla jo alunperinkin varsin taloudellinen.

Tästä aiheesta keskustelin taannoin erään tämän foorumin jäsenen kanssa. Hänen kertomastaan tapauksesta taloudellisen ajon koulutuksessa jäi mieleen, että se mahdollisimman taloudellinen ajotapa ei kylläkään aina ole matkustusmukavuudeltaan kovin hyvää kyytiä. Tässä tapauksessa (onneksi pitävällä kelillä) "testiradalla" ajettiin Kehä I:tä itään josta käännyttiin oikeaan Myllypurontielle päin. Kuljettaja jo etukäteen varoitti kyydissä olleita kollegoita ja kouluttajaa pitämään jostakin kiinni ja lasketteli menemään vapaalla rullaten reilua vauhtia niin, että sitä vauhtia riitti lähes metroaseman pysäkille asti...

Polttoainekulutuksen suhteen tulokset olivat erittäin hyvät, mutta voitte itse kuvitella, mitä olisi linjaliikenteessä tuossa mutkakohdassa tapahtunut.
 
Polttoainekulutuksen suhteen tulokset olivat erittäin hyvät, mutta voitte itse kuvitella, mitä olisi linjaliikenteessä tuossa mutkakohdassa tapahtunut.

Polttoaineenkulutuksen optimointi äärimmilleen tarkoittaa, että esim. liikennevaloissa ei pysähdytä, vaan painetaan vain punaisia päin. Pysäkeillekään ei kannata pysähtyä eikä päättäriltäkään ottaa matkustajia kyytiin lisäämään kuormaa.

Itse asiassa bruttokustannuskilpailutetussa liikenteessä liikennöitsijän kannattaakin säästää polttoainetta kyseenalaisinkin keinoin, jos tilaaja ei sitä kiellä, valvo ja sanktioi. Tulot ei kuitenkaan vähene lainkaan, vaikka mutkiin ei jarruteltaisi tai juoksijoita jätetään ottamatta kyytiin.
 
Äärimmäisen pieniin polttoaineenkulutuslukemiin päästäkseen pitää myös häiritä muuta liikennettä kohtuuttomasti.

Länsiväylää Helsingin suuntaan tullessa linja-auto jaksaa yleensä rullata matkavauhdista Ruoholahdenkadun valoihin, kun laskee kaasun ylös edeltävän sillan korkeimman kohdan jälkeen. (Joskus paremmin, joskus huonommin, riippuen mm. auton kokonaismassasta ja ajokelistä.) Jonossa seuraavana olevalla linja-autonkuljettajalla voi olla aika mielenkiintoisia hetkiä miettiessä, että mikäs sille nyt tuli...

Parhaita lukemia taululle olen saanut hiljaiseen aikaan, arkisin puolenyön jälkeen ja viikonloppuisin ennen seitsemää aamulla, kun muuta liikennettä ei käytännössä ole, monet liikennevalot ovat pois päältä, ja matkustajiakin on hyvin harvalla pysäkillä.
 
Polttoaineenkulutuksen optimointi äärimmilleen tarkoittaa, että esim. liikennevaloissa ei pysähdytä, vaan painetaan vain punaisia päin. Pysäkeillekään ei kannata pysähtyä eikä päättäriltäkään ottaa matkustajia kyytiin lisäämään kuormaa.

Itse asiassa bruttokustannuskilpailutetussa liikenteessä liikennöitsijän kannattaakin säästää polttoainetta kyseenalaisinkin keinoin, jos tilaaja ei sitä kiellä, valvo ja sanktioi. Tulot ei kuitenkaan vähene lainkaan, vaikka mutkiin ei jarruteltaisi tai juoksijoita jätetään ottamatta kyytiin.

Niinpä. Jos tulot tulisivat suoraan liikennöijälle, varmasti yhtiö puuttuisi aivan eri tavalla vastaaviin toimenpiteisiin, koska se olisi suoraan pois tuloista. Taas yksi "kilpailuttamisen" hienoja tuloksia. Sitä saa, mitä tilaa?
 
Niinpä. Jos tulot tulisivat suoraan liikennöijälle, varmasti yhtiö puuttuisi aivan eri tavalla vastaaviin toimenpiteisiin, koska se olisi suoraan pois tuloista. Taas yksi "kilpailuttamisen" hienoja tuloksia. Sitä saa, mitä tilaa?
Kyllä tällaisestakin järjestelystä on kokemusta. Esimerkiksi reittitaksikaupungeista. Se saa tulot, joka kaahaa ensimmäisenä pysäkille poimimaan matkustajat.

Yksi suuri syy muutamiin Englannin joukkoliikennehankkeiden epäonnistumisiin on ollut se, että firmat kilpailevat asiakkaista, eivät liikennöintisopimuksista. Homma johtaa mm. kermankuorintaan, eli vain parhaat yhteydet kiinnostavat. Liikennöitsijähän maksimoi tulonsa, jos onnistuu kuljettamaan vain esim. matkustajat, jotka haluavat isosta lähiöstä ydinkeskustaan. Täysi poka päälle muutamalla lähiöpysäkillä ja sitten suoraan keskustapysäkille ja porukka ulos.

Ratkaisevaa ei ole polttoaineenkulutuksen minimointi, vaan tulojen maksimointi.

Joukkoliikenne on yhteiskunnan tarjoama palvelu, ei hittituote ja loistavaa liiketoimintaa. Joukkoliikenne vastaa sitä, mitä katuverkko on autoilijoille. Kumpaakaan ei voi kaupata vapailla markkinoilla loppukäyttäjille niin, että asiakkaat saavat mitä tarvitsevat ja yrittäjä pärjää hyvin.

Ei EU:n tasolla ihan perusteetta lähdetä joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksessa tilaaja-tuottajamallista.

Antero
 
Yksi suuri syy muutamiin Englannin joukkoliikennehankkeiden epäonnistumisiin on ollut se, että firmat kilpailevat asiakkaista, eivät liikennöintisopimuksista. Homma johtaa mm. kermankuorintaan, eli vain parhaat yhteydet kiinnostavat. Liikennöitsijähän maksimoi tulonsa, jos onnistuu kuljettamaan vain esim. matkustajat, jotka haluavat isosta lähiöstä ydinkeskustaan. Täysi poka päälle muutamalla lähiöpysäkillä ja sitten suoraan keskustapysäkille ja porukka ulos.Antero

Erikoista sinänsä, että eikös asiakkaaseen pitäisi fokusoitua jolloin asias tulisi paremmin palveltua? Jos keskitytään vain sopimuksiin, eihän silloin asiakkailla ole mitään merkitystä. Ovat kuin aikoinaan eräässä pankissa, että tuovat vain hiekkaa lattialle.

Ratkaisevaa ei ole polttoaineenkulutuksen minimointi, vaan tulojen maksimointi.

Huomaa, että puhuu ihminen jolla ei liene suurtakaan kokemusta yrittämisestä? Kyllä aika moni yritys pyrkii pitämään taloutensa sen verran plussalla, että pystyvät lyhentämään velkojaan ja tekemään jopa investointeja. Eri asia ovat sitten suurimmat yhtiöt, jotka voivat viedä kilpailutuksia tappiolla koska takana on konsernin muut taloudelliset osat. Ja kilpailutetussa tilanteessa yrityshän tietää jo, mitä tulot ovat. Silloin ainoa keino parantaa tilannetta on menojen minimointi. Nykyään tuo polttoaineenkulutuksen minimointi on viimeisiä, joihin voidaan vaikuttaa.

Joukkoliikenne on yhteiskunnan tarjoama palvelu, ei hittituote ja loistavaa liiketoimintaa. Joukkoliikenne vastaa sitä, mitä katuverkko on autoilijoille. Kumpaakaan ei voi kaupata vapailla markkinoilla loppukäyttäjille niin, että asiakkaat saavat mitä tarvitsevat ja yrittäjä pärjää hyvin.

Näkemyshän tuokin. Niin sanottu sosialistinen näkemys. En yhdy enkä hyväksy. Vastustan, kuten yleisesti ilmaistaan.

Ei EU:n tasolla ihan perusteetta lähdetä joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksessa tilaaja-tuottajamallista.

Niin. Eihän EU:ssa olen ihan perusteetta määrätty direktiivit mm. kurkun käyryydelle ja sovittu yhteisistä pelisäännöistä joissa on yhtä monta poikkeusta kuin osallisia. Puhumattakaan puuttumisesta Suomen sisäisen tuotannon tukiin ja yleisesti siihen, mitä elintarvikkeita Suomessa saisi tuottaa tai ei. Jos EU:ssa määrätään lyömään kirveellä jalkaan, teetkö käskyn mukaisesti?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös