Automaattiset pysäkkikuulutukset

killerpop

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
3,569
Ennemmin suosisin (automaattisia) pysäkkikuulutuksia, koska jos näkö on huono tai ei ylety näkemään infonäytölle, niin siitä ei ole mitään hyötyä.
Kuulutukset, varsinkin automaattiset (monotoniset) eivät ainakaan lisää mukavuutta niiden kesken, jotka kulkevat päivästä toiseen samalla linjalla. Kun jopa kaukoliikenteessäkin koettiin jokaisen tuppukylän kuuluttaminen ikäväksi asiaksi vakimatkustajien parissa (ja monin paikoin niistä luovuttiinkin), niin vielä suurempi ärsyke se on paikallisliikenteessä, jossa pysäkkejä on 300 - 500 m välein.
 
Vs: Mitä vaaditte paikallisliikenteen bussilta?

Kuulutukset, varsinkin automaattiset (monotoniset) eivät ainakaan lisää mukavuutta niiden kesken, jotka kulkevat päivästä toiseen samalla linjalla. Kun jopa kaukoliikenteessäkin koettiin jokaisen tuppukylän kuuluttaminen ikäväksi asiaksi vakimatkustajien parissa (ja monin paikoin niistä luovuttiinkin), niin vielä suurempi ärsyke se on paikallisliikenteessä, jossa pysäkkejä on 300 - 500 m välein.

Se on tottumuskysymys. Metrossa ja junissa kuulutetaan joka asema minuutin, kahden, välein, eikä kukaan valita, enkä ole kuullut että kukaan olisi luopunut junalla tai metrolla matkustamisesta kuulutusten vuoksi. En ole myöskään kuullut että kukaan olisi lopettanut ostosten tekemistä jossain kaupassa koska siellä kuulutetaan erikoistarjouksista. Täällä pk-seudulla bussi- ja raitiovaunumatkustajien pitäisi alkaa tajuta että asutaan oikeassa suurkaupungissa, ja että kaikki saman bussin matkustajat eivät kulje samaa reittiä päivästä toiseen, ja että bussit eivät ole tarkoitettu nukkumista varten.

t. Rainer
 
Vs: Mitä vaaditte paikallisliikenteen bussilta?

Se on tottumuskysymys. Metrossa ja junissa kuulutetaan joka asema minuutin, kahden, välein, eikä kukaan valita, enkä ole kuullut että kukaan olisi luopunut junalla tai metrolla matkustamisesta kuulutusten vuoksi.

Ainakin IC-junien ykskerrosvaunuissa kuulutusjärjestelmä pitää usein kamalaa ulinaa ennen ja jälkeen kuulutuksen ja myös kuulutuksen aikana. Monta kertaa on tehnyt mieli pyytää konduktööriä kytkemään laitteisto pois jos sitä ei kerran saada korjattua. Informaationa on mm. Toijalan asemalle tultaessa Helsinki-Tampere junalla tuiki tarpeellinen yhteys Turkuun menevään junaan tai Helsinkiin tultaesssa Riihimäellä kuulutetaan miltä raiteelta lähtee lähijuna Helsinkiin. Kaikki luonnollisesti kolmella kielellä. Mikäli vaunuun tullessa huomaa että oma paikka on suoraan kaiuttimen alapuolella, tulee herkästi haettua joku muu istumapaikka.

Helsingin metrossa sentään kuulutukset ovat lyhyitä ja ytimekkäitä eikä VR:n tyylisiä jaarittelevia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Mitä vaaditte paikallisliikenteen bussilta?

Ainakin IC-junien ykskerrosvaunuissa kuulutusjärjestelmä pitää usein kamalaa ulinaa ennen ja jälkeen kuulutuksen ja myös kuulutuksen aikana. Monta kertaa on tehnyt mieli pyytää konduktööriä kytkemään laitteisto pois jos sitä ei kerran saada korjattua. Informaationa on mm. Toijalan asemalle tultaessa Helsinki-Tampere junalla tuiki tarpeellinen yhteys Turkuun menevään junaan tai Helsinkiin tultaesssa Riihimäellä kuulutetaan miltä raiteelta lähtee lähijuna Helsinkiin. Kaikki luonnollisesti kolmella kielellä. Mikäli vaunuun tullessa huomaa että oma paikka on suoraan kaiuttimen alapuolella, tulee herkästi haettua joku muu istumapaikka.
Kommentillani tarkoitin lähijunia, ei kaukojunia. Lähijunissa (tai metrossa, ratikassa tai bussissa) taustamelu on niin kovaa että jos kaiuttimet suhisevat kuulutusten välillä, sitä ei kukaan huomaa.

Kaukojunissa on yleensä vaunuja niin paljon että niissä pitäisi pyrkiä laittaa kuulutuksille, kännyköille ja muulle melulle "allergiset" matkustajat omaan vaunuosastoonsa jossa vallitsee täysi hiljaisuus.

t. Rainer
 
Kuulutukset, varsinkin automaattiset (monotoniset) eivät ainakaan lisää mukavuutta niiden kesken, jotka kulkevat päivästä toiseen samalla linjalla. Kun jopa kaukoliikenteessäkin koettiin jokaisen tuppukylän kuuluttaminen ikäväksi asiaksi vakimatkustajien parissa (ja monin paikoin niistä luovuttiinkin), niin vielä suurempi ärsyke se on paikallisliikenteessä, jossa pysäkkejä on 300 - 500 m välein.

Jos kuulutusääni on samanlainen rauhallinen, selkeä ja miellyttävä-ääninen konekuulutus kuin Helsingin metrossa, ei kuulutus pidemmän päällekään tule ikäväksi.
 
Ihan vain esimerkkinä:
Wienissä erittäin rauhallinen ja miellytävä ääni kertoo seuraavan pysäkin nimen, mahdolliset vaihtoyhteydet ja vyöhykerajat (Kurzstreckengrenze). Kuulutukset eivät yhtään häiritse.
 
Ihan vain esimerkkinä:
Wienissä erittäin rauhallinen ja miellytävä ääni kertoo seuraavan pysäkin nimen, mahdolliset vaihtoyhteydet ja vyöhykerajat (Kurzstreckengrenze). Kuulutukset eivät yhtään häiritse.

Lisäksi metroliikenteessä kerrotaan myös, kummalta puolelta astutaan ulos vaunusta (aufstieg links / rechts). Äänenvoimakkuus on tosin valitettavan usein turhan hiljaisella.
 
Lisäksi metroliikenteessä kerrotaan myös, kummalta puolelta astutaan ulos vaunusta (aufstieg links / rechts).
Entisen Neuvostoliiton alueen metroissa kerrotaan erikseen vain, jos poistutaan oikealle. Oletusarvo on, että poistutaan keskilaiturille vasemmalle.

Ihmiset aina valittavat, ettei esim. Pietarin ja Moskovan metroissa osaa liikkua. Kuulutukset tosiaan tulevat vain venäjäksi, mutta ne ovat kyllä hyvin selkeät ja toistavat samaa kaavaa. Kun oppii sen kerran, pärjää myös Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Ja alkaa Pietarinkin metrossa olla jo englanninkielisiä karttoja, Moskovassa niitä oli jo aiemmin. Hauskaa sinänsä, että Kiinassakin metroissa kuulutetaan myös englanniksi, mutta Venäjällä ei.

No, tässä oppimateriaalia:

http://voices.metro.ru/ :)
 
Ihmiset aina valittavat, ettei esim. Pietarin ja Moskovan metroissa osaa liikkua. Kuulutukset tosiaan tulevat vain venäjäksi, mutta ne ovat kyllä hyvin selkeät ja toistavat samaa kaavaa.

Niin olikos tuolla se hieno systeemi että kuuluttajana on miesääni keskustaan päin tultaessa ja naisääni maalle päin? Yksinkertaisuudessaan aika nerokas idea.
 
Kaksi asiaa yhdellä pysähtyy napin painalluksella: Itsekseen tulevat kuulutukset ovat aivan tavallinen ja matkustustasoa nostava palvelu useassa kaupungissa maailmalla. Miksi niistä(kin) pitää meillä tehdä tälläinen erilliskysymys ja liki välikysymys? Jos Eiran röyvää asia häiritsee, niin entäs sitten? Kokemuksia on niin pelkistä pysäkkikuulutuksista kuin pitemmistäkin listoista, esim. Budapestissa metrossa kerrotaan nykyään vaihtomahdollisuudet Deák térillä ja ainakin plus-linjoilla kerrotaan jopa pysäkkikohtaiset vaihtomahdollisuudet. Selkeä ja miellyttävä tätiääni lukee tiedotteet, vanhemmat metron kuulutuksethan ovat miehistä lajia. Samoin rautateitten asemakuulutukset ovat miesääniset ja varsinaiset litaniat ovatkin. Ateenassa metrossa ja sähköjunassa on selkeät naiskuulutukset. En todellakaan ymmärrä miksi meillä ei voisi olla kuulutksia, joko nauhalta tai kuljettajan lukemana.

Toinen seikka on tämä englannin kielen haikailu koko maailman apukieleksi....Miksi?!
 
Itsekseen tulevat kuulutukset ovat aivan tavallinen ja matkustustasoa nostava palvelu useassa kaupungissa maailmalla. Miksi niistä(kin) pitää meillä tehdä tälläinen erilliskysymys ja liki välikysymys?

Sikäli, kun autoja on varustettu erilaisin näyttöjärjestelmin, on seuraavan pysäkin kertova selkeä näyttö monelle miellyttävämpi tapa seurata, missä mennään. Sitä ei ole pakko katsoa, jos ei tahdo.

Ajattelen asiaa hyvin itsekeskeisesti tässä ja tyydyn toteamaan, että jos päivittäisen työmatkani varrella on 22 pysäkkiä suuntaansa, niin minua ei todellakaan kiinnosta kuunnella niitä joka ikinen aamu mennessä töihin saatikka tullessa sieltä pois. Etenkin kun käytetty linja on joka päivä sama. Tässä on kysymys päivittäismatkaajan matkustusmukavuudesta.

Jos ei kerta kaikkiaan edes auton etuosasta pysty havaitseen pysäkin nimen kertovia näyttöjä, niin monessa kaupungissa saa henkilökohtaista palvelua kuljettajalta, joka kyllä kertoo missä pitää jäädä pois.
 
Sikäli, kun autoja on varustettu erilaisin näyttöjärjestelmin, on seuraavan pysäkin kertova selkeä näyttö monelle miellyttävämpi tapa seurata, missä mennään. Sitä ei ole pakko katsoa, jos ei tahdo.
Niin – tai jos ei voi. Näkövammaisia ovat muutkin kuin täysin sokeat. Yksi vaihtoehto olisi tosiaan vaunun sisäinen kuulutusradiokanava esim. taajuudella 87,5 MHz, josta tiedotettaisiin näkövammaisjärjestöjä ja kerrottaisiin aikataulukirjassa, vaunun sisällä ja internetissä.

Ajattelen asiaa hyvin itsekeskeisesti tässä ja tyydyn toteamaan, että jos päivittäisen työmatkani varrella on 22 pysäkkiä suuntaansa, niin minua ei todellakaan kiinnosta kuunnella niitä joka ikinen aamu mennessä töihin saatikka tullessa sieltä pois. Etenkin kun käytetty linja on joka päivä sama. Tässä on kysymys päivittäismatkaajan matkustusmukavuudesta.
Jos pysäkkien nimet ja pysäkkikuulutukset yleensä ovat lyhyitä ja ytimekkäitä (ei mitään tyyliin "seuraava pysäkki on Vuoreksen puistokatu 54" vaan mieluummin vain "Rimmi"), ei kuulutuksista pitäisi kai olla suurta haittaa.
 
Kannatan sitä että nauhalta tulee pysäkin nimi ennen pysäkkiä. Mahdolisimman neutraalilla ja miellyttävällä äänellä lausuttuna. Mahdollisten vaihtoyhteyksien kertomenen on jo ekstraa, joka tuntuu häiritsevän suomalaista matkustajaa. Kuulutus voi kertoa myös ohjeita matkustajille, kuten pyyntö päästää poistujat ensiksi ulos, sitten vasta sisääntulijat sisään tai varoitus ovien sulkeutumisesta. Mutta tämäkin saattaa häiritä osaa matkustajista.
Pelkkä näyttölaitteella oleva seuraavan pysäkin nimi ei mielestäni riitä. Kyydissä voi olla paitsi näkövammaisia niin myös vieraspaikkakuntalaisia jotka lukevatkin karttaa eivätkä katso näyttöruutua, selkeä kuulutus on heille suuri apu.
 
Ylen Aikainen on tänään uutisoinut Näkövammaisten Keskusliiton teettämästä pysäkkikuulutus-mielipidetutkimuksesta:

Kannatan erittäin lämpimästi pysäkkikuulutuksia myös Tampereen joukkoliikenteen busseihin (ja tulevaisuudessa ratikoihin ja lähijuniin). Miksi bussissa pitäisi edes olla hiirenhiljaista? Miellyttävä-ääninen kuulutus loisi mukavaa ilmapiiriä, tekisi ihmisille tervetulleen olon ja auttaisi niitä jotka sitä tietoa tarvitsevat. Voisi jopa sulkea silmiä ja kuulisi silti, koska oma pysäkki on kohdalla. Lisäksi ajankohtaisia palvelutiedotteita voisi ajaa kuulutuksina.

Tekniikkakaan ei enää liene kallista tai tilaa vaativaa. Periaatteessa tekniikka on GPS-moduuli, muistitikku (esim. mp3-muotoisten kuulutusten tallentamiseen), mahdollinen ohjainpiiri + ohjelmisto sekä itse kaitinlaitteisto (lienee vakiona?). Veikkaisin että näiden hinnat liikkuvat enemmän sadoissa kuin tuhansissa euroissa per laitteisto. Kustannus on siis marginaalinen, toisin kuin lienee ollut silloin kun VR otti automaattikuulutukset käyttöön. Nykyäänhän on jopa puhuvia GPS-navigaattoreita saatavilla kaupan hyllyltä pikkurahalla. Periaatteessa kyse on melko lailla samasta asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös