Jouni Seilonen

Oulun lääninhallitus on maksanut Ristijärven kunnalle seutulipputukea ajalta 1.1.-30.6.2008 650 euroa. Tuona aikana MH:n 44 matkan lippu välille Kajaani MH - Ristijärvi MH maksoi 235,3 euroa. Seutulippu maksaa ristijärveläiselle 79 euroa. Voidaanko tästä päätellä, että ristijärveläisille myydään kuukaudessa keskimäärin vähemmän kuin kaksi seutulippua? Kustannuksista yhden kolmasosan maksaa lippua käyttävä kuntalainen, toisen kolmasosan kunta ja viimeisen kolmasosan lääninhallitus?

Kuinkahan moni asukas noin 1500 asukkaan kunnasta käy omalla autolla töissä maakuntakeskuksessa noin 43 kilometrin päässä? Kajaaniin pääsee bussilla ympäri vuoden 7.35 mennessä M-P, takaisin voi lähteä 16.20 M-P, 18.15 M-S ja 22.35 M-S. Miten palvelua pitäisi parantaa, että se kelpaisi?

LateZ

Seutulippuunkin liittyvä lehtijuttu:

http://213.214.145.189/cs/Satellite?...ame=KSAWrapper

Pohjolan Matkan toimitusjohtaja toimitusjohtaja toteaa muun muassa:
- Jos pikavuoroliikenteeseen tulisi vapaa kilpailu, esimerkiksi Oulu-Kajaani -välille voisi kuka tahansa aloittaa vuoron milloin tahansa. Silloin saattaisi pahimmillaan jäädä vain yksi bussivuoro Oulu-Kajaani -välille.

Eipä ole kyllä mieleeni juolahtanut, että vapaa kilpailu lopettaisi pikavuoroliikenteen isojen kaupunkien välillä.

Ristijärven seutulipunkäyttöön vielä, Kela kai maksaa koulumatkatukeen oikeutettujen seutuliput kokonaan, joten ne eivät näy tuossa. Seutulipun käytön lisääminen työmatkaliikenteessä on hankalaa. Yhden matkan hinta nykyään työssäkäyvälle on 1,83 euroa. Hinta on kilpailukykyinen, sopivaa tarjontaa on. Syrjäseuduilla alkaa vaan olla harvinaista, että työssäkäyvä ei aja autolla. Bussi on koululaisten, työelämästä syrjäytyneiden ja eläkekäisten kulkuveuvo. Halvallakin autoilija voisi säästää puolet matkakuluistaan siirtymällä seutuliikenteeseen.

Vuonna 2000 oli Ristijärvellä 77 Kajaanissa työssäkäyvää. Kaksi bussilla tuon matkan tekevää ei kuulosta paljolta. Seutulipun suurin paikallinen hyöty tulee varmaan siitä, etteivät autolla työmatkansa taittavat voi vähentää työmatkakuluja verotuksessa MH:n 44 matkan lipun vaan edullisen seutulipun mukaan. Ovatkohan kunnan päättäjät ymmärtäneet, että kahden ihmisen edulliset matkaliput johtavat kymmenien kuntalaisten kovempaan verotukseen? Seuraaviin kunnallisvaaleihin mennessä joku ehtii ottaa teesikseen: "Eroon seutulipusta".

SlaverioT

Täällä lukee että päivittäinen linja-auton odotusajan pitäisi olla päivässä alle 2 tuntia ja matka pysäkille alle 3km. Jos näin ei ole saa autoilija vähentää jokaiselta kilometriltä 0,22 euroa (- 500 euron omavastuu).

Tuossa Ristijärvenkin tapauksessa jos työt loppuvat Kajaanissa kesällä esim. klo 15.30 lähtee bussi vasta 23.25. Eikä aamullakaan taida päästä kahdeksaksi? Joten tuo 2 tunnin aikaraja menee yli että paukkuu.

LateZ

Kajaanista iltapäivälähdöt 13:15, 15:15, 16:20, 18:15.

Aamulla Kajaaniin tullaan 7:30, 8:35, 10:35

Tuolla välillä seutulipun vähäinen käyttö on juuri hyvien yhteyksien ansiosta outoa. Toistaiseksi vuorot ajavat ympäri vuoden, mutta jos työmatkakulkijoita on todella kaksi, saa nähdä kuinka jatkossa.

SlaverioT

Tuo aamuvuoro 07:30 Kajaani samoinkuin iltapäivävuoro 16.20 Kajaanista on +merkillä joten ajetaan vain kouluvuoden aikana?

Onko tuolta mitään tilastoja seutulippujen kuntakohtaisista määristä? Itse muistan ainakin nähneeni Satakuntaa koskevan vuodelta 2004. Taisi olla maakunnan liikennejärjestelmä suunnitelmassa...

LateZ

No kesällä se liikenne on ostoliikennettä, eivät vuorot näy samassa aikataulussa, kun on eri liikennöitsijä.

Jouni Seilonen

Viime kesänä noita vuoroja liikennöi Savo-Kainuun Tilausmatkat Ky, kertoo MH:n aikatauluhaku vieläkin.

Hartsa

Seutulipun ja muidenkin lipputuotteiden mainonta ja tiedottaminen on olematonta. Luulen, että jos Ristijärvellä (ja muuallakin Suomessa) kyselee kadulla ihmisiltä miksi he kulkevat autolla eikä seutulipulla niin aika moni vastaa "Mikä on seutulippu?".

kemkim

Seutulippujen tarkoituskin on lähinnä vähentää kuntien työmatkavähennyksiin kuluvia rahoja, seutulipun sisältö eli joukkoliikennepalvelu on toissijaista?

Yöbussissa on tunnelmaa

Admiral Observer

Ota huomioon, että seutulipun hinta veroetuna kelpaa vain, jos se on oikeasti kätettävissä työmatkaan. Eli voidakseen hyötyä oikeasti seutulipun alhaisesta hinnasta vaddittuna verovähennyskohteena, sen täytyy olla käytettävissä. Toisinsanoen työmatkan täytyy onnistua verottajan asettamat reunaehdot täyttäen. Toisinsanoen kävelymatka ei saa ylittää kolmea kilometriä ja odotusta ei saa syntyä kahta tuntia pidempää ajanjaksoa. Ja tarkasti ottaen kyseessähän on verotuloja kasvattava tekijä (kun pystytään supistamaan verovähennyksen osuutta).

kemkim

Tämä reunaehto hoidetaan kätevästi siten, että laitetaan lukiolaisia varten minibussi kulkemaan läheisempään suureen kaupunkiin aamu 7:30:ksi ja lähtemään sieltä kello 16:30. Tähän väliin mahtuu iso osa palkkatyöläisiäkin, joilta saadaan oman auton veroetuudet pois, vaikka minibussi olisi todellisuudessa aivan täynnä, eikä sinne mahtuisi enää ketään muita niiden lukiolaisten lisäksi.

Yöbussissa on tunnelmaa

Admiral Observer

Kuulostaa oudolta, enkä heti usko moista tapahtuvan. Asiakkaat, jotka eivät mahdu bussiin valittaisivat liikennöitsijälle ja viimeistään verottajalle, ettei kyseinen kulkumuoto onnistu. Ja koska liikennöitsijän tulothan perustuvat vain ja ainoastaan lipputuloihin (minibussiliikenteen vuorot tosin usein ostoliikennettä, mutta sielläkin lipputulot jäävät liikennöitsijälle) joten isomman auton otto ko. linjalle olisi automaattinen reaktio moiseen tilanteeseen. Onko antaa todellista esimerkkiä tuollaisesta?

tkp

Siis? Kuten Admiral Observer tuossa kirjoittaa, liikennöitsijän tulot perustuu lipputuloihin, niin olisi aikalailla järjen vastaista jättää maksavat asiakkaat laiturille sillä perusteella että "ei mahdu". Mahtaisi siinä paikallislehden mielipideosasto revetä kun kiukkuiset asiakkaat esittäisivät mielipiteensä toiminnasta, ja saattaisi siinä liikennelupakin tai ostoliikennesopimus olla katkolla.

LateZ

Osassa ostoliikennekohteita sallitaan ajaminen henkilöautolla. Taksiautoilijoilla ei välttämättä ole joukkoliikennelupaa ja siten edes teoreettista mahdollisuutta laittaa linjalle isompaa autoa. Toisaalta reilussa tarjouskilpailussa liikenteen voittanut on jossain tapauksessa saattanut jopa tehdä investointeja kolmen vuoden sopimukseen nojaten.

Käsittääkseni tuollaisessa tapauksessa sopimuksenmukaisella 1+8 paikkaisella autolla ajava voi jättää yhdeksännen autoon pyrkijän "rannalle". Toisen taksin tilaamista apuun ei lääninhallitus maksa, eikä parin matkustajan lipputuloilla myöskään toisen auton kuluja kateta. Veikkaan näissäkin tapauksissa pyrittävän yleensä saamaan kaikki matkustajat kumminkin perille. Linja-autoliikennöitsijän toki kannattaa vastata kasvavaan kysyntään kaluston kokoa kasvattamalla.

Admiral Observer

Lääni kerää ostoliikenteestä kolme kertaa vuodessa matkustaja- ja tulolaskennat. Näissähän tämänkaltaisten kohteiden voimakas matkustajamärään kasvu näkyisi, ja läänin tulisi tuolloin muuttaa kyseisen ostosopimuksen sisältöä kaluston koon suhteen. Lisäksi kannattaa muistaa, että valitukset ostoliikenteestä aiheuttavat läänissä huomattavan paljon nopeampaa reagointia, kuin normaalin lupaliikenteen valitukset. Mielestäni ostoliikenteessä on kuitenkin kuljetusvelvoite, eli liikennöitsijän täytyy tuolloin järjestää kuljetus näille, jotka eivät mahdu. Normaalisti tämänkaltaisissa tilanteissa ostosopimus muutettaisiin varmasti hyvin nopeasti uutta kalustoa vastaavaksi. Valitettavasti tuon suuntaista matkustajamäärän kasvua ostoliikenteessä vain harvemmin näkee...