Koiviston Auton bisneslogiikkaa: Linja-autoliikenne auringonlaskun ala?

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Koiviston Auto -yhtiön vetäjä Antti Norrlin on sitä mieltä, että linja-autoliikenne on auringonlaskun ala ja ainoa selviämistapa on keskittyminen. Onko tosiaan näin? Itse näkisin bussien tulevaisuuden hyvänä, kun ympäristötietoisuus kasvaa ja ihmiset alkavat yhä enemmän suosia busseja kauko- ja paikallisliikenteessä. Pikavuoroissa ja suurten kaupunkien ympäristöjen vakiovuoroissa ei suurta matkustajakatoakaan ole. Onko Koiviston Auto oikeassa, vai näemmekö matkustajamäärien lisääntymisen ja uusien toimijoiden tulon Suomen bussiliikenteeseen piristävän alaa?

Tässä artikkeli:
http://www.talouselama.fi/liitetyt/article164550.ece
 
Jutussa jäi huomaamatta se, että pieniä bussiyrityksiä on tilausliikenteen vapauduttua syntynyt maahamme varsin paljon. Perinteisten pienten linjaliikennefirmojen tilalla on kyllä yrityksiä. Linjaliikenteeseen uusilla yrittäjillä ei pääsääntöisesti ole ollut asiaa kuin ostoliikennekohteiden kautta. Moni niistä varmaankin epävarman tilausajoliikenteen ohella olisi valmis harjoittamaan pienimuotoista linjaliikennettä joko omin luvin tai ostoliikenteenä.

Keskittyminen koskee vain linjaliikennettä. Huonossa jamassa olevalla yritykselläkin on arvoa isoille toimijoille, jos linjat ovat kiinnostavia. KA tunnetusti ei harjoita kovin paljon tilausajoliikennettä, vaan yrityskauppojen myötä vanhan yrityksen runsas tilausajoliikenne on usein ajettu alas. Näin on muodostunut markkinoita uusille toimijoille.

Jos jatkossa liikennettä kilpailutetaan pienille yrittäjille sopivissa paketeissa ja kaukoliikenteessä oivaltavalle tilausajofirmalle tarjoutuu mahdollisuus omaan liikenteeseen reitillä, joka muita ei kiinnosta, voivat pienet firmat vielä pärjätä isojen kustannuksella. Keskittyminen on myös varautumista tulevaan - jos kilpailu tapahtuu kovin isoissa paketeissa kerrallaan, on voittajia tarjolla usein vain yksi. Kansainvälisiä firmoja ei kiinnosta muutaman kymmenen auton hommat jossain kaukana ja pikkufirmoille taas kasvu tuohon kokoluokkaan on liikaa.

Jos kaukoliikenteessä on pakko ottaa rankat keinot käyttöön kilpailun myötä, Koiviston Auto on melkeinpä ainoa yritys, joka voi laajentaa liikenteensä valtakunnanlaajuiseksi. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto voi olla se, että matkustaja pääsee suuremmista taajamista minne tahansa pikavuororeittien varteen katsomalla aikataulun KA:n aikatauluhausta, ostamalla netistä lipun KA:n autoon ja vaihtamalla yhtymän tai yhteistyöyrityksen autojen välillä. Laajentamalla kuorma-autoliikenteeseen tai ostamalla sitä alihankintana yhtymä voisi irtautua MH:n pakettihommasta ja perustaa reittiliikenteen tueksi oman valtakunnallisen pakettipalvelunkin.
 
Jos kaukoliikenteessä on pakko ottaa rankat keinot käyttöön kilpailun myötä, Koiviston Auto on melkeinpä ainoa yritys, joka voi laajentaa liikenteensä valtakunnanlaajuiseksi. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto voi olla se, että matkustaja pääsee suuremmista taajamista minne tahansa pikavuororeittien varteen katsomalla aikataulun KA:n aikatauluhausta, ostamalla netistä lipun KA:n autoon ja vaihtamalla yhtymän tai yhteistyöyrityksen autojen välillä. Laajentamalla kuorma-autoliikenteeseen tai ostamalla sitä alihankintana yhtymä voisi irtautua MH:n pakettihommasta ja perustaa reittiliikenteen tueksi oman valtakunnallisen pakettipalvelunkin.

Tämähän voisi matkustajan kannalta olla hyväkin. Aikataulut pelaisivat yhteen ja olisivat tasaväliset. Palvelun laatu olisi yhdenmukainen. Koiviston Autolla on erikoisetunaan vieläpä se, että se on ainoa bussiyritys maailmassa, joka tekee vain itselleen busseja; ja erittäin taloudellisia sellaisia. Vaikka KA onkin välillä saanut kyseenalaista mainetta säästöbudjetilla toimisestaan, on se kiistatta menestyksekäs linja, koska yhtiö kannattaa ja laajenee jatkuvasti. Kun varaa ylimääräiseen ei ole niin sitä ei ole, ylimääräiseen panostavat firmat eivät kannata kunnolla ja kaatuvat KA:n syliin (Satakunnan Liikenne?).

Vaikka kaukoliikenteen runkoliikenne bussien ja junien osalta olisi joitakin vuoroja lukuunottamatta isojen toimijoiden (kuten VR, Koiviston Auto, Veolia, Swebus, Savonlinja, Pohjolan Liikenne) hallussa ja jokaisella näistä omat systeeminsä, voisivat pienet firmat erikoistua syöttämään näiden isojen valtakunnanverkkoon liikennettä.
 
Kun varaa ylimääräiseen ei ole niin sitä ei ole, ylimääräiseen panostavat firmat eivät kannata kunnolla ja kaatuvat KA:n syliin (Satakunnan Liikenne?).

Et kai tosissasi usko, että Satakunnan Liikenne kaatui?

Kuorma-autoliikennettähän Koiviston Auto harjoitti jossakin 80-90-lukujen
vaihteen tietämillä, mutta luopui siitä huonon kannattavuuden takia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Et kai tosissasi usko, että Satakunnan Liikenne kaatui?

Jos Satakunnan Liikenne olisi ollut niin hyvä bisnes, niin miksi ihmeessä myivät sen sitten KA:lle? Ihmettelen sitä vähän, kun heillä oli uudehkoa kalustoa ja väkeä riitti ihan hyvin tiheästi kulkevissa kakkostien pikavuoroissa.
 
Kun varaa ylimääräiseen ei ole niin sitä ei ole, ylimääräiseen panostavat firmat eivät kannata kunnolla ja kaatuvat KA:n syliin (Satakunnan Liikenne?)..

Tuskinpa yksikään KA:n ostama firma sinne on kaatunut. KA on vaan tehnyt sen verran hyvän tarjouksen että on kannattanut myydä. Melkeinpä järjestään nämä KA:n ostamat yritykset ovat olleet sellaisia että omistaja on jäämässä eläkkeelle eikä jatkajaa ole. Eräs Porvoon suunnalla toiminut yritys myytiin Pohjolan Liikenteelle kun omistajat olivat tuumanneet "että koivarille ei ainakaan myydä", vaikka olisi tehnyt parhaimman tarjouksen. Myöskin erään Keski-Suomalaisen firman kohdalla puhuttiin että ostajia olisi ollut muitakin mutta KA "ehti ensin".
 
Eikös amerikkalainen Greyhound myös tee itselleen autoja ja ole iso valtakunnallinen yksityinen bussifirma?

Edit: näppis vetää viimesiään ja jostain syystä tekee kirjotusvirheitä..
 
Nythän on nimenomaan oikea aika myydä yritys, jolla on kilpailijoita kiinnostavia hyviä linjoja. Jos siis yritysten jatko on hiemankin epävarmaa, ei kannata jäädä odottelemaan mahdollista vapaata kilpailua ja muita alan muutoksia, joiden myötä liikennelupien arvo häviää osittain. Erityisesti tämä koskee yrityksiä, joilla on heikko kalusto ja mahdollisesti paljon velkaa. Muutaman vuoden päästä halukasta ostajaa voi olla vaikea löytää, kun taas tällä hetkellä liikennekentän arvo saattaa nostaa kauppahintaa reilustikin.

Noissa vanhoissa perheyrityksissä on monien perinnönjakojen ja muiden järjestelyjen myötä omistus saattanut jakaantua varsin laajalle. Toimivalle johdolle (usein toki sukua yrityksen perustajille) saattavat kaupat tulla yllätyksenä. Hyvin hoidetun yhtiön myynnistä saattaa saada niin ison potin, etteivät linja-autoalasta etääntyneet sukulaiset enää pidä linja-autoyhtiön osakkeita hyvänä sijoituksena vaan hyvän tarjouksen tullen haluavatkin myydä yhtiön.

Vaikka jatkaja löytyisikin, voi myös olla houkutteleva ratkaisu luopua heikosti tuottavasta linjaliikenteestä ja palata parin auton perheyrityksen tasolle myyntitulojen turvin.
 
Vaikka jatkaja löytyisikin, voi myös olla houkutteleva ratkaisu luopua heikosti tuottavasta linjaliikenteestä ja palata parin auton perheyrityksen tasolle myyntitulojen turvin.

Toisaalta linjaliikenne on vakaata tuloa epävarmoihin ja runsaasti kilpailtuihin tilausajoihin verrattuna. Luulisi että pienet yritykset perustaisivat enemmänkin linjalupaliikennettä. Kontrollointi on ilmeisesti viranomaisten taholta höllentynyt, kun 2007 kokeiltiin Helsinki-Vantaalta Porvooseen reittiä ja nyt on tämä Hostikka avannut pelin Helsinki-Hamina -vuoroillaan. Eikös joku Veolia voisi heittää omiakin vuorojaan johonkin väliin? Heillähän on jo toimintaa Helsingissä, Tampereella ja Seinäjoella, eli tämä olisi ainakin luonteva väli pikavuoroille. Vai odotetaanko liikenteen täydellistä vapauttamista ja aloitetaan kilpailu kovemmilla panoksilla silloin?
 
Kontrollointi on ilmeisesti viranomaisten taholta höllentynyt, kun 2007 kokeiltiin Helsinki-Vantaalta Porvooseen reittiä ja nyt on tämä Hostikka avannut pelin Helsinki-Hamina -vuoroillaan.

Tuo Helsinki-Vantaa - Porvoo -vuoro ei suinkaan mennyt lentoaseman terminaaleille vaan tekniselle alueelle. Terminaalia lähimmät pysäkit olivat 10 minuutin kävelymatkan päässä. Tokihan liikennöitsijä olisi halunnut ajaa terminaaleillekin, mutta kilpailijat eivät tätä hyväksyneet.
 
Tuo Helsinki-Vantaa - Porvoo -vuoro ei suinkaan mennyt lentoaseman terminaaleille vaan tekniselle alueelle. Terminaalia lähimmät pysäkit olivat 10 minuutin kävelymatkan päässä. Tokihan liikennöitsijä olisi halunnut ajaa terminaaleillekin, mutta kilpailijat eivät tätä hyväksyneet.

Siinä se taas nähdään. Matkustajien matkaa vaihdottomalla yhteydellä helpottanut vuoro ei saanut lupaa tällaiseen, koska kilpailijoilla oli vaihdollisia yhteyksiä. Sen takia se pakotettiin menemään vain tekniselle alueelle, joka tietysti johti siihen, että matkustajia ei riittänyt; vuoro kun ei palvellut lentomatkustajia.
 
Ei tuolle linjalle noin hoidettuna olisi riittänyt matkustajia terminaaliltakaan. Juuri tuohon aikaan tuskin on Porvoosta niin paljon lentomatkustajia, että ne olisivat tilannetta muuttaneet. Työmatkalaisista kukaan ei lakkaa yht'äkkiä ajamasta autolla sen tähden, että pari uutta päivittäistä vuoroa tulee. Ei pieni yritys pysty hoitamaan linjaa kovin pitkään ilman tuloja. Matkustajamäärän kasvattaminen on monen vuoden työn tulos.

Porvoon Liikenne aikanaan ajoi suunnilleen samaa reittiä. Autot menivät kohtuullisen usein ja vieläpä joka päivä. Silloin ei vielä nykyisenlaista lentokenttäliityntäliikennettä ollut. Silti muutamassa vuodessa matkustajamäärät eivät kasvaneet riittävästi. Nyt taas liityntäliikenteen vakiinnuttua on turha yrittää rinnalle viritellä muuta.

Jospa liikenteen järjestämismalli olisi toisenlainen tai löytyisi ennakkoluuloton liikennöitsijä, joka olisi valmis parilla autolla yrittämään sitkeästi ja panostamaan markkinointiin, voisi tuon reitin saada toimimaan.

Tikkurilassa pysähtyvät nykyään kaukojunat. Porvoosta menee kaukobusseja Helsinkiin ja Itä-Suomeen. Karjalan tai Savon radan suuntaan aikovan kannattaa toki mennä pikavuorolla Kouvolaan ja vaihtaa siellä. Mutta pääradan suuntaan aikova säästäisi ajassa huomattavasti vaihtamalla Porvoo-Tikkurila -bussista junaan Tikkurilassa. Reitin siis pitäisi olla Porvoo - Söderkulla - Fazerila - Hakunila - Hakkila - Tikkurila. Ruuhka-aikaan tiheämmin ajettava reitti toisi sekä Fazerilan että Hakkilan työpaikka-alueet helposti Porvoon suunnasta saavutettaviksi. Tikkurilassa Vantaan busseihin vaihtamalla pääsisi vielä useille työpaikka-alueille nopeammin kuin Helsingin kautta. Bonuksena Fazerilan ja Tikkurilan välille palautuisi suora yhteys. U-liikenteen korvaukset muodostaisivat merkittävän osan tuloista alkuvaiheessa ja niiden turvin liikennettä voisi ylläpitää niin pitkään, että Porvoon suunnastakin alkaisi olla kulkijoita. Jotta kaukojunayhteys toimisi, pitäisi iltaisin ja viikonloppuisinkin ajaa täsmälähtöjä niille kaukojunille, joilla on yhteys mahdollisimman moneen suuntaan. Niinpä Oulu-Porvoo tai Vaasa-Porvoo tai Jämsä-Porvoo -väleillä juuri tämä yhteys olisi järkevin. Tuollaisen toteuttaminen ja etenkin tehokas, mutta kohtuuhintainen markkinointi vaatii osaamista. Silti näen reitissä mahdollisuuden. Vaikea on määrittää se tarjonnan taso, joka alussa vaaditaan, jotta linja huomattaisiin, mutta joka ei ole liian kalliisti toteutettava resursseihin nähden.
 
Takaisin
Ylös