Jutussa jäi huomaamatta se, että pieniä bussiyrityksiä on tilausliikenteen vapauduttua syntynyt maahamme varsin paljon. Perinteisten pienten linjaliikennefirmojen tilalla on kyllä yrityksiä. Linjaliikenteeseen uusilla yrittäjillä ei pääsääntöisesti ole ollut asiaa kuin ostoliikennekohteiden kautta. Moni niistä varmaankin epävarman tilausajoliikenteen ohella olisi valmis harjoittamaan pienimuotoista linjaliikennettä joko omin luvin tai ostoliikenteenä.
Keskittyminen koskee vain linjaliikennettä. Huonossa jamassa olevalla yritykselläkin on arvoa isoille toimijoille, jos linjat ovat kiinnostavia. KA tunnetusti ei harjoita kovin paljon tilausajoliikennettä, vaan yrityskauppojen myötä vanhan yrityksen runsas tilausajoliikenne on usein ajettu alas. Näin on muodostunut markkinoita uusille toimijoille.
Jos jatkossa liikennettä kilpailutetaan pienille yrittäjille sopivissa paketeissa ja kaukoliikenteessä oivaltavalle tilausajofirmalle tarjoutuu mahdollisuus omaan liikenteeseen reitillä, joka muita ei kiinnosta, voivat pienet firmat vielä pärjätä isojen kustannuksella. Keskittyminen on myös varautumista tulevaan - jos kilpailu tapahtuu kovin isoissa paketeissa kerrallaan, on voittajia tarjolla usein vain yksi. Kansainvälisiä firmoja ei kiinnosta muutaman kymmenen auton hommat jossain kaukana ja pikkufirmoille taas kasvu tuohon kokoluokkaan on liikaa.
Jos kaukoliikenteessä on pakko ottaa rankat keinot käyttöön kilpailun myötä, Koiviston Auto on melkeinpä ainoa yritys, joka voi laajentaa liikenteensä valtakunnanlaajuiseksi. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto voi olla se, että matkustaja pääsee suuremmista taajamista minne tahansa pikavuororeittien varteen katsomalla aikataulun KA:n aikatauluhausta, ostamalla netistä lipun KA:n autoon ja vaihtamalla yhtymän tai yhteistyöyrityksen autojen välillä. Laajentamalla kuorma-autoliikenteeseen tai ostamalla sitä alihankintana yhtymä voisi irtautua MH:n pakettihommasta ja perustaa reittiliikenteen tueksi oman valtakunnallisen pakettipalvelunkin.