Etanolibussi

Liittynyt
29 Kesäkuu 2005
Viestit
562
Osassa Tukholman busseja on maininta 'etanolbuss'. Käyttävätkö nämä bussit polttoaineena naftan ja etanolin seosta? Ainakin SL'n tiedotteet väittävät niiiden olevan huomattavan ympäristöystävällisiä.
 
Ei kai noissa etanolibusseissa käytetä naftaa ollenkaan vaan pelkkää etanolia. Tukholman keskustalinjat ajetaan kokonaan etanoli- tai kaasubusseilla (tämä ehkä selittää sen, miksi Tukholman keskustassakin näkee vielä niin paljon vanhoja korkealattiaisia Scanian CN113CLB:eitä).

Etanolibusseja valmistaa Euroopassa lähinnä Scania, joka sekin ehti jo välillä lopettaa niiden valmistuksen. SL-alueelle on nyt kuitenkin tulossa uusi yli sadan etanoliscanian sarja. Taustalla on kasvanut kiinnostus uusiutuvien polttoaineiden käyttöön.

Biokaasu näyttää saaneen etanolia vahvemman aseman uusiutuvia polttoaineita käyttävien bussien markkinoilla.
 
Tukholma panosti etenkin 1990-luvulla voimakkaasti etanolibusseihin. Yllä mainittujen 30 Scania CN113CLB:n lisäksi hankittiin pitkälle toista sataa samalla polttoaineella toimivaa Scania MaxCia sekä useita kymmeniä Scania OmniCity -nivelbusseja sekä pienehkö erä vastaavia "pätkiä". Kaikista ensimmäiset etanoliautot olivat "protoetanolit" H11E 6607 ja 6608, jotka olivat Scania CR112 -tekniikkaan pohjautuvia. Ne muutettiin vuonna 1989 etanolikäytölle. Valmistumisestaan (1984) muutaman vuoden eteen päin ne ehtivät olla kaasukäyttöisiä.
 
Täällä Melbournessa on muutama Scanian L94 alustalla oleva etanoli-bussi liikenteessä. Australiassa on kaikenlainen eko-ajattelu vielä lapsen kengissä, joten potentiaalista markkinaa löytynee eri tekniikoille vaikka kuinka ja paljon.

Maakaasua käytetään busseissa todella yllättävän vähän ottaen huomioon, että kaasua saa joka huoltoasemalta ja se on todella yleinen polttoaine henkilöautoissa, mm. kaikki Melbournen taksit ovat kaasukäyttöisiä.
 
Etanolibusseista tunnettu Scania on toimittanut kaasuautoja nimenomaan Australiaan (Sydney ja Brisbane). Kummassakin noita kaasuautoja lienee ainakin toista sataa. Australian kaupunkibussien kokonaismäärään suhteutettuna tuo taitaa olla aika pieni luku.
 
Onko etanolibussilla (huomattavasti) halvempi liikenöidä kuin dieselbussilla? Etanoliahan voi tuottaa paikallisesti viljelemällä sopivia kasveja. Siis uusiutuva polttoaine.
 
339-DF sanoi:
Onko etanolibussilla (huomattavasti) halvempi liikenöidä kuin dieselbussilla? Etanoliahan voi tuottaa paikallisesti viljelemällä sopivia kasveja. Siis uusiutuva polttoaine.
Siis kun ei taidakaan olla. Ainakin Suomessa tämä vaihtoehto on käsittääkseni torjuttu juuri kovan hinnan takia. Ilmeisesti veroratkaisuilla voitaisiin ohjata polttoainepolitiikkaa tässäkin suhteessa. Minulle on syntynyt sellainen mielikuva, että meillä poliittinen päätöksentekokoneisto on aikanaan päätynyt kaasun kannalle. Ja kyllähän maakaasulla päästäänkin erittäin myrkyttömiin lopputuloksiin etanoliratkaisuunkin verrattuna. Biokaasulla saavutetaan myös tuo uusiutuvuusetukin. Kasvihuoneilmiötä yms. uhkia ajatellen ei ole yhdentekevää, mistä hiilidioksidi on peräisin (etanoli- ja biokaasubusseissa hiilidioksidi on siis luonnosta peräisin).
 
Tiedettävästi EU'lla on aikamoinen viljavuori. Se ei kelpaa ravinnoksi eikä rehuksi, jotenka ajoneuvojen polttoaineeksi käyttäminen olisi kansantaloudellinen etu, ainakin parempi vaihtoehto kuin esitetty lämpövoimaloissa polttaminen. Täten säästyy myös jatkuvasti kallistuvaa öljyä
 
Hape sanoi:
Tiedettävästi EU'lla on aikamoinen viljavuori. Se ei kelpaa ravinnoksi eikä rehuksi, jotenka ajoneuvojen polttoaineeksi käyttäminen olisi kansantaloudellinen etu, ainakin parempi vaihtoehto kuin esitetty lämpövoimaloissa polttaminen.
Viljavarastojen poltto sähkön ja lämmön tuottamiseksi on varmasti yhtä järkevää tai järjetöntä kuin Euroopan kaatopaikkojen biokaasun käyttö vastaaviin tarkoituksiin. Liikennepolttoaineeksi kumpaakin raaka-ainetta pitää jalostaa, kun taas voimalaitoksissa käyttö on usein mahdollista ilman sen kummempia käsittelyjä.

Biokaasun puhdistaminen liikennekäyttöön soveltuvaksi vaatii investointeja ja aiheuttaa juoksevia kustannuksia. Siksi Ämmässuon kaatopaikalta kerättävä kaasu poltetaan Kivenlahdessa ja käytetään kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen. YTV:n laskelmien mukaan Ämmässuolla syntyvän kaatopaikkakaasun energialla voitaisiin liikennöidän koko YTV:n bussiliikennettä (tilanne 2004), joten melko merkittävästä polttoainelähteestä on kyse. Suomessa erikokoisia kaatopaikkoja kuitenkin löytyy, joten polttoaineomavaraisuutta olisi tarjolla. Koska kaasun puhdistamiseen tarkoitettu laitteisto ja tankkausasemat maksavat niin paljon (puhdistuslaito 1 milj. euroa, tankkausasema 0,70 milj. euroa), niin en usko, että Suomessa kaasubussit edes leviävät pääkaupunkiseutua laajemmalle.
 
Vs: Maakaasubussit

Onkos etanolikäyttöisiä busseja vielä tarjolla? Tukholmassahan suosittiin kyseistä polttoainetta ainakin 1990 -luvulla valmistuneissa busseissa, mutta onko tuosta energianlähteestä jo luovuttu? Etanolikäyttöiset bussit olivat tuolloin 1990-luvulla vielä kai ympäristöystävällisempiä kuin silloiset dieselkäyttöiset bussit...?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Maakaasubussit

Onkos etanolikäyttöisiä busseja vielä tarjolla? Tukholmassahan suosittiin kyseistä polttoainetta ainakin 1990 -luvulla valmistuneissa busseissa, mutta onko tuosta energianlähteestä jo luovuttu? Etanolikäyttöiset bussit olivat tuolloin 1990-luvulla vielä kai ympäristöystävällisempiä kuin silloiset dieselkäyttöiset bussit...?
Scania kertoo asiasta omilla nettisivuillaan. Scanioitahan nuo Tukholman etanoliautot ovat pääosin olleet.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Maakaasubussit

Scanioitahan nuo Tukholman etanoliautot ovat pääosin olleet.

Ja SL-alueen uusista busseista n. kolmannes tuntuu olevan etanolibusseja. Esim. aikaisemmin lähes kokonaan Volvoilla hoidettu Nacka/Värmdön on ajettu elokuusta lähtien suureksi osaksi uusilla etanoli-Scanioilla.
 
Takaisin
Ylös