Bussilla jäätietä

Liittynyt
19 Syyskuu 2007
Viestit
841
Aihe sopinee viilentämään kesähelteitä. Ennen vanhaan Jarva ajoi Hailuotoon pienoisbussilla jäätietä. Vanhoissa Turisteissa on julkaistuna aikatauluja kaudelle "Jääkelin aikana". Käytäntö taisi loppua silloin, kun liikenne siirtyi Koskilinjoille parikymmentä vuotta sitten. Koskilinjat huomasi liikenteen kannattamattomaksi ja sen jälkeen Hailuotoon ovat ajaneet - luultavasti ostoliikenteenä - Gold Line, K.Sipola, A.Mörö ja nykyään taas Koskilinjat. Tosin havaintojen mukaan Hailuotoon menevissä busseissa lukee yleensä A.Mörö tai jopa T.Makkonen. Jarvan harmaata pienoisbussia näkyi ainakin Koskilinjojen linjalla 27 (Oulu - Linnanmaa - Kiiminki). Kiimingistä 15.05 lähteneessä vuorossa matkustin kerran itsekin. Ikävä kyllä minulla ei ole esittää valokuvaa tästä jäätiebussista.

Arvaan, että eripuolilla Suomea on ajettu menneinä aikoina bussilla jäätietä ehkä useankin lossipaikan ohi. Sillat ovat korvanneet monta lossia ja jäätiet ovat jääneet muistojen joukkoon. Nykyaikaiset bussit taitavat olla niin painavia, että niillä ei uskalla lähteä jäälle "urheilemaan". Ajetaanko enää missään reittibussilla jäätietä?
 
En tiedä ajetaanko enää missään. Mutta Helsingissä Suomenlinnan lauttaliikennettä korvattiin takavuosina bussilinjalla 19, jota ajettiin pikkubusseilla eli pakettiautoilla. Viimeinen ajotalvi taisi olla 1987.

Jäärautateitäkin on ollut ainakin sota-aikaan.
 
Vastauksena alkuperäiseen viestiin ja kysymykseen busseista jäätiellä minulla ei ole lisättävää, minun tietääkseni enää sellaisia vuoroja ei ole. Liekö väestöäkään enää jääteiden varassa olevilla alueilla kovin montaa linja-autollista jäljellä, melkoinen määrä muuttoa ja sillanrakennusta on Suomessa kuluneina vuosikymmeninä tehty.

Muistan myös lukeneeni sota-aikaisesta junanajosta jäällä, lieneekö ollut Kannaksella. Nopeasti pintamuistista tuli kuitenkin mieleeni Lapin savotoilla käytössä ollut jäätie-rautatie-yhdistelmä. Siinä kuljetettiin höyryveturin voimin tukkinippuja maastoon jäädytetyllä tiellä, eli se ei sanan varsinaisessa merkityksessä ollut rautatie eikä jäätie.

Oheisesta linkistä
http://herkules.oulu.fi/isbn9514256247/html/index.html
avautuvasta tiedostosta loppupuolelta löytyvä linkki kuvaan 3 avaa nähtäväksi valokuvan Kemi-yhtiön savotoilla Nuorittassa olleesta koneesta, mikäli tämä linkki
http://herkules.oulu.fi/isbn9514256247/html/c209.html#AEN714
ei toimi suoraan.
 
En tiedä ajetaanko enää missään. Mutta Helsingissä Suomenlinnan lauttaliikennettä korvattiin takavuosina bussilinjalla 19, jota ajettiin pikkubusseilla eli pakettiautoilla. Viimeinen ajotalvi taisi olla 1987.

Reittibusseilla ei taida olla jäätievuoroja nykyisn, mutta miten ovat tilausajojen laita? Esim Pielisen ylittävä jäätie Kolille on hyvin suosittu ja jää on paksua, joten luulisi että sillä on jokunen tilausajobussi ajanut ihan näinä vuosina.

Talvisodan aikana kuljetettiin ainakin kuorma- ja luultavasti myös linja-autoilla tavaraa ja ihmisiä Merenkurkun yli.

Jäärautateitäkin on ollut ainakin sota-aikaan.

1. maailmansodan aikana ennenkuin Tornionjoen yli oli rautatiesiltaa, kuljetettiin junanvaunuja tilapäisiä kiskoja pitkin jään yli.

t. Rainer
 
Nuo eivat ole sama asia, pakettiautolla kuljetetaan paketteja ja bussilla ihmisiä (ja paketteja). Luvanvaraisessa liikenteessä käytettävä linja-auto ei koskaan ole pakettiauto.

Luvanvaraisessa liikenteessä käytettävä linja-auto ei koskaan ole pakettiauto, vaikka siltä näyttää ja tuntuu. Sen vuoksi tuo "pakettiauto" selventää kätevästi, millaisesta kulkupelistä on kyse. Muuten joku voisi luulla, että Suomenlinnankin pikkubussit olivat ihan oikean bussin näköisiä, mutta pienempiä. Sellaisakin vempeleitä kun tuolla maailmalla liikkuu. Meillä vaan täällä nämä joukot ja muut toukopoukot on aina vaan pakettiauton korille tehtyjä vehkeitä :(

Armeijassa muuten puhuttiin henkilöpakettiautoista, lyhenne HPA :)
 
Onkohan Vuonislahden ja Kolin välistä jäätietä ajanut mikään joukkokulkine?
 
Linja-autohan se siellä! Eihän tuota kukaan pakettiautoksi luule ;) Kuvatekstin mukaan muuten viimeinen liikennöintitalvi oli 1985, ei 1987 kuten muistin.

Auton värityksestä päätellen liikennöitsijänä on Turun kaupungin liikennelaitos. Muistan jossain nähneeni kuvan hieman uudemmastakin VW-minibussista samaisella linjalla.
 
Hailuodon suunnan liikenteessä loppuivat jäätie- ja kelirikkopulmat vuonna 1987, jolloin nykyinen lauttakalusto alkoi liikenteensä. Käytännön muuttumisen syy siis ei ollut Jarvan lopettaminen, vaan uusitun ja lähes kaikissa olosuhteissa toimivan lauttayhteyden valmistuminen.

Lautat kykenevät liikkumaan 80-senttisissä jäissä. Bussi kulkee aina lautan kyydissä.

Sekä Hailuodon että Pielisen jääteillä pidetään kolmen tonnin painorajoitusta, mikä asettaa omat reunaehtonsa käytettävälle kalustolle.
 
80- luvun lopulla ja 90- luvun alussa oli poikkeuksellinen talvi, jolloin oli Hailuodon jäätien painorajoitus oli ajoittain 12 tonnia, jolloin Koskilinjojen bussi ajoi jäätietä pitkin.
Silloinkuin jäätie oli (on) käytössä niin lautathan ei kulkeneet kuin 4 edestakaista matkaa vuorokaudessa ja matkan kesto oli 1tunti koska ensimäisissä lautoissa oli heikot moottorit.
 
Vanhojen lauttojen koneet (laivoissa on kone, ei moottori!) olivat toki nekin heikommat, mutta kaiken kaikkiaan lauttojen jäissäkulkukyky oli heikko. Merituulen ja Merilinnun (jota paikalliset pärskimistaipumuksen takia kutsuivat myös Merisiaksi) kyljet ja koneet eivät kestäneet yli 20 sentin jäissä ajoa. Siksi jäätie jouduttiin tekemään myös [puoli]raskaan liikenteen käyttöön aina, kun mahdollista.

Syksyinen ja keväinen kelirikko oli kuitenkin vaikea ja joskus hyvinkin pitkä. Jäätietä käytettiin olosuhteissa, jotka nykyisin eivät tulisi kysymykseenkään. Vettä saattoi olla jään päällä 20-30 senttiä, kun väki vielä ajeli meren ylitse. Muutamaa auto on jäätien historian aikana ongittu meren pohjasta, mutta ihmisuhreja tietämäni mukaan jään pettämistapauksissa ei ole sattunut.

Merituuli palvelee nykyisin Korppoon-Houtskarin reitillä. Merilintu on myyty Ruotsiin ja se kulkee Tukholman saaristossa reittiä Dalarö-Ornö nimellä Ornö Kurir. Lautat on siis viety sellaisille reiteille, jotkavastaavat niiden ominaisuuksia.
 
Takaisin
Ylös