Viestiketju: Ruotsin bussiliikenteen järjestämistapa

Ruotsissa valmistellaan uutta joukkoliikennelakia, jossa bussiliikenne pohjautuisi vapaaseen kilpailuun (kuten läänien välinen liikenne jo nyt) eikä tilaaja-tuottaja -malliin, mikä on nyt käytössä läänien sisäisessä liikenteessä. Jos jotakin tarvittavaa joukkoliikennepalvelua ei syntyisi markkinaehtoisesti, ostettaisiin se sitten ostoliikenteenä. Lisätietoja ruotsiksi

Miten kaupunkien, vaikkapa Tukholman, bussiliikenne järjestettäisiin uuden lain mukaan? Vapaan kilpailun periaatteellako?

Mielenkiintoista: Hongkongissakin jokaisella bussifirmalla on jopa omat pysäkkikylttinsä, jopa samalla pysäkkialueella.

Tuollaistako se sitten olisi vaikka Tukholmassa (nykyisen kaltaista SL-liikennettähän ei silloin olisi)? Miten uusi lakiehdotus on otettu vastaan Ruotsissa?

Selailin selvitystä. Selvitysmies Ulf Lundinin lakiehdotus on hyvin kummallinen. Ennen kaikkea se sivuuttaa EU:n joukkoliikennettä koskevan palvelusopimusasetuksen 1370/2007 vaatimukset käytännössä kokonaan. Ennen kaikkea ehdotus yleisten liikennöintivelvoitteiden (allmän trafikplikt) ja hintavelvotteiden asettamisesta ilman EU-asetuksen soveltamista ei ole EU-asetuksen mukaista.

On hyvin huolestuttavaa, että Ruotsin oleellisesti esimerkiksi Suomen joukkoliikennejärjestelmää paremmin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ollaan romuttamassa näin heikolla pohjalla olevalla paperilla. Paremmin toimivalla tarkoitan sitä, että Ruotsissa samankaltaisessa yhdyskuntarakenteessa saavutetaan keskisuurissa kaupungeissa ja suurten kaupunkien reuna-alueilla 2-4 kertaa suuremmat matkamäärät kuin Suomen linjalupaliikenteen alueella. Ruotsin nykyjärjestelmä on ollut mm. EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen yksi lähtökohta. Lisäksi Ruotsin järjestelmä on nykyisin asetuksen mukainen eikä asetuksesta aiheutu välitöntä muutostarvetta.

Toki on selvää, että jos Ruotsin hallituspohja vaihtuu syyskuun 2010 vaaleissa, tämä lakiehdotus ei tule voimaan.

Samoin epäilyttää, puuttuuko EU:n komissio tähän ehdotukseen.

Suoranaisesti Suomen nykyjärjestelmään Ruotsin ehdotus ei liity. Suomen linjalupajärjestelmä on yksinoikeusjärjestelmä, jossa yksinoikeudet koskevat tiettyjen linjojen tiettyjä vuoroja ja joissa on tarveharkinta.

Ulf Lundinin esitys on käytännössä Englannin Lontoon ulkopuolinen bussiliikennejärjestelmä täydennettynä eräillä lisävaatimuksilla sekä oudolla ehdotuksella yleisestä liikennevelvoitteesta ja hintavelvoitteesta ilman EU-asetuksen soveltamista.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Toki on selvää, että jos Ruotsin hallituspohja vaihtuu syyskuun 2010 vaaleissa, tämä lakiehdotus ei tule voimaan.

Mites tälle ehdotukselle kävi?

Uumaja on yksi esimerkki lukuisista paremmin toimivista joukkoliikennejärjestelmistä. Laskeskelin, että keskustaajaman alueella on n. 80.000 asukasta ja alueen katureissa tehdään n. 6.000.000 matkaa vuosittain. Asukasta kohden siis n. 75 matkaa/vuosi. Tämä kustantaa vuodessa noin 10 miljoonaa €. Kunnan päättäjillä on halukkuutta parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta, johtuen mm. keskustan ajoittaisesta huonosta ilmanlaadusta. Vuosittaisella n. 6 miljoonaalla (€) lisärahalla suurten asuinalueiden (5 km:n säteellä keskustasta) vuoroväliä tihennettäisiin 5 minuuttiin, lippujärjestelmä muutettaisiin avorahastukseksi, joukkoliikenteen päästöt nollattaisiin ja matkustajamäärä kaksinkertaistettaisiin.

Tällä hetkellä kaupunkiliikenteen brändinä on vuonna 1965 perustettu kaupungin tätänykyään entinen bussiyhtiö Ultra. Liikenteen kilpailuttaja on Västerbottenin lääni, tilaajana Uumajan kunta (alias Ultra) ja tuottajana Nobina. Päälinjat on numeroitu 1-9 ja ruuhkalinjat sarjaan 72-78. Lentokenttälinja tottelee numeroa 80. Kolmoslinjan numero voisi paremmin olla 70-sarjassa, koska sitä ajetaan vain ruuhkassa. Neloslinjalla on vain kaksi vuoroparia ma-pe. Ykkös- (Umedalen - Östra Ersboda) ja kasilinja (Tomtebo - Östra Ersboda) ovat järjestelmän raskaat linjat 10 min vuorovälillä, keräten yli 60 % kaupunkiliikenteen matkustajista. Muilla päälinjoilla on ruuhkassa 15-30 min vuoroväli. Kutos/ysilinja ovat melkein sama linja (Röbäck - Carlshöjd), niillä on Uumajanjoen eteläpuolisessä Tegissä eriävät reitit.

Uumajaan kaavailtiin 1970-luvulla johdinautoja. Ykköslinja oli jo silloin kuormitetuin linja ja olisi saanut sarvet katolle. Viime vuonna keskustan ja Umedalenin välillä kokeiltiin pikaladattavaa hybridiakkusähköbussia. Umedalenissa on/oli latauspiste, jonka 3-6 min latauskapasiteetti mahdollisti jopa tunnin ajon. Männä kesänä akkusähköbussi siirrettiin lentokenttälinjalle 80 ja latauspiste löytyy nyt lentokentän kupeesta.