Akkusähköbussi

Vs: Bus of the Year 2017

No niin... Milloinkahan Tampereen autot lie saapuvat? Toivoa sopii, että jo ennestään mitäänsanomaton tilaajaväritys edes jotenkin tuohon menis. Ja tuo renkaiden ympäristö, siinä ainakin minun silmää rumentaa huomattavasti tuo musta osuus. Toivottavasti sitä ei tule Tampereen autoihin. Minkäs malliset jakkarat näihin on muuten valittu?
 
14.9.2016, Helsinki, Koskela

Seison juuri nyt (klo 13.44) Koskelan päätepysäkillä. Tänne ollaan parhaillaan asentamassa sähköbussien pikalataustolppaa.

Kuvia luvassa myöhemmin.

Edit: kuvalinkki oheisteksteineen

Kuvia Koskelan päätepysäkin lataustolppatyömaalta tulee alkaen tästä kuvasta. Tämän valmistuttua samanlainen pikalatauspiste asennettaneen Ruskeasuolle Invalidisäätiön päätepysäkille.
 
Myös Ruskeasuolla on akkusähköbussien pikalatauslaite. Latauspiste on asennettu h23:n Ínvalidisäätiön pysäkille. Metrolehden 15.9.2016 ilmestyneessä numerossa kerrotaan, että sähköbussiliikenne alkaa Helsingin linjoilla 23 ja 55 lokakuussa. Siellä mainitaan myös, että Rautatientorille tulee vastaavia latauslaitteita marraskuusta lähtien. Niiden on tarkoitus olla käytössä ensi vuoden kesällä.
 
Mahtavatkohan nuo Rautatientorin lataustolpat tulla lähtölaitureihin? Joka tapauksessa taitaa olla niin, että sekä 23:lle että 55:lle tarvitaan oma tolppa, jotta bussit ruuhka-aikaan ehtisivät olla latauksessa kauemmin kuin muutamia minuutteja.
 
Nyt voinen vahvistaa, että Linkker-liikenne Helsingin linjalla 23 alkaa maanantaina 23.1.2017. (Vielä ei ole tietoa, kuka ajaa ensimmäisen vuoron, mutta minulla on siitä vahva epäilys...)

Tiedotusvälineille Linkkereitä esitellään 13.1.2017.

Nämä tiedot kuulin tiistaina, kun Linkker-koulutukset HelBin kuljettajille alkoivat. Perehdytysajojen yhteydessä tuli myös kuljetettua ensimmäiset "maksavat" asiakkaat. Lainausmerkit, koska rahastuslaitteita ei vielä oltu asennettu. :)

Suomen linja-autohistoriallinen seuran nimissä saatan (historia-sanasta huolimatta) järjestää jotakin pientä ajelutusta harrastajille lauantaina 21.1., mutta se riippuu siitä, sopiiko se muille osapuolille. Tässä vaiheessa siis vielä alustava tieto.
 
Koska ensimmäinen sähköbussi ajaa linjalla 51 ensimmäisen vuoron ? JOku tietänee tarkasti.
 
Linjan h51 Hakaniemen latauspiste ainakin puuttuu vielä, joten sähköbussiliikenteen käynnistymiseen tuolla linjalla menee varmaan vähintään joitakin viikkoja.
 
Vs: Sähköbussit ovat tyyriitä

Norjalainen uutinen Kööpenhaminan sähköbusseista: Batteribussen er 44 prosent dyrere i drift enn en dieselbuss

Uutinen viittaa Kööpenhaminan BYD-sähköbusseista saatuihin kokemuksiin, jossa kilometrihinnaksi sähköbussilla tuli 12,41 kruunua, kun dieselbussilla kilometrihinnaksi tulee 8,67 kruunua. Tanskassa kilometrihintaan vaikuttaa selvästi paikallinen sähkövero.

Hei,

osaako joku kertoa miten nuo kustannukset vertautuvat näihin TTY:n Olli Vilppo & Joni Markkula laskelmiin:

https://www.dropbox.com/s/0q9ocnwnxrtzm1e/sahkobussien_kannattavuus%20copy.pdf?dl=0
ja
https://www.dropbox.com/s/0q9ocnwnxrtzm1e/sahkobussien_kannattavuus%20copy.pdf?dl=0

Jälkimmäisessä on arvioitu, että soveltuvalla kaupunkilinjalla akkubussin TCO on 2,9 miljoonaa euroa 10 vuodessa ja dieselin 3,1 miljoonaa euroa.
 
Vs: Sähköbussit ovat tyyriitä

Hei,

osaako joku kertoa miten nuo kustannukset vertautuvat näihin TTY:n Olli Vilppo & Joni Markkula laskelmiin:

https://www.dropbox.com/s/0q9ocnwnxrtzm1e/sahkobussien_kannattavuus copy.pdf?dl=0
ja
https://www.dropbox.com/s/0q9ocnwnxrtzm1e/sahkobussien_kannattavuus copy.pdf?dl=0

Jälkimmäisessä on arvioitu, että soveltuvalla kaupunkilinjalla akkubussin TCO on 2,9 miljoonaa euroa 10 vuodessa ja dieselin 3,1 miljoonaa euroa.
Viestissäsi on kotimaisten tutkijoiden laskelman linkki kahteen kertaan. Mutta itse asiaan, erilaisilla muuttujilla päästään erilaisiin tuloksiin. Ulkomaisessa esimerkissä kalustona on BYDin "hidasladattava" perinteinen akkubussi, joka käyttää tanskalaisella verotustavalla verotettua sähköä. Kotimaisessa esimerkissä käytetään pikaladattavaa, ulkomaista kevyempää ja samalla pienikulutuksisempaa kalustoa suomalaisen sähkön hinnalla.

Suomessakin on jo pilottivaiheessa ainakin kahdenlaisia akkusähköbusseja. Helsingissä ja Turussa on käytössä Linkker-kevytrakennesähköbusseja, joiden (energian)kulutus on jo todella pieni. Tampereen Solariksissakin on edullinen sähkönkulutus, muttei aivan niin pieni kuin Linkkereissä (tiedot ovat peräisin Bussiammattilainen-lehden Testiryhmä-artikkelisarjasta).

Menee vielä aikaa, kunnes saadaan nykyisiä arvioita luotettavampaa tietoa akkusähköbussien elinkaarikustannuksista. Se tiedetään, että kilometrikustannus on sähköbussilla hyvin pieni polttomoottoribussiin verrattuna. Sekin tiedetään, että mitä enemmän sähköbussilla ajetaan, sitä edullisemmaksi se tulee. Mutta siitä ei taida olla varmaa tietoa, mikä on akkujen todellinen elinikä ja mitä niiden uusiminen lopulta kustantaa.
 

Espoossa olisi mahdollista rakentaa suhteellisen suppea mutta kattava latausverkosto Länsimetron aloituksen jälkeen. Tämän mahdollistaa uusi bussilinjasto jossa isolla osalla linjoista on paljon yhteisiä päätepisteitä. Hahmottelin aikani kuluksi latausverkostoa uuteen linjastoon perustuen.

Espoon asema: 227
Jorvi: 226, 531, 542, 549
Kauklahti: 118, 165 (linjojen päätepysäkki yhdistettäisiin)
Kivenlahti: 146, 147, 543
Leppävaara: 113, 114, 202*, 203*,226, 227, 532, 543
Matinkylä(M): 112, 134, 136, 146, 147, 157*, 158, 165, 532**
Soukka: 542
Tapiola(M): 112, 113, 114, 115*, 118,B*, 124, 549
Tiistilä: 531,B*
Tillinmäki: 124, 158 (linjojen päätepysäkki yhdistettäisiin)
Tuomarila: 134, 136

* Linjat 115, 118B, 157, 202, 203 ja 531B ovat sen verran lyhyitä, että näiden lataus hoituisi yhdellä latauspisteellä. 115 ja 118B Tapiolassa, 157 Matinkylässä, 202 ja 203 Leppävaarassa ja 531B Tiistilässä.

** Linjan 532 päätepysäkki pitäisi saada sijoitettua Matinkylän bussiterminaaliin jolloin sille ei tarvitsisi rakentaa erillistä latausasemaa katuverkkoon. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa linjaa Tiistilään jossa olisi yhteinen latauspiste linjan 531,B kanssa.

Pohjois-Espoon bussilinjastoa tuskin on järkevää sähköistää koska alue on suhteellisen harvaan asuttua ja bussivuorojen määrä on huomattavasti vähäisempi kuin Etelä -ja Keski-Espoossa. Parhaat hyödyt tulevat alueilla jossa on tiheä bussiliikenne ja paljon käyttäjiä.
 
Linkkeri-koulussa tänään.

Näitä on tulossa kaksi kappaletta linjalla 51, kunhan latausasemat saadaan rakennettua Hakaniemeen ja Malminkartanoon, Neulastielle (on rakenteilla jo). Koulutus tapahtui HelBin autolla 1612 ja kouluttajana toimi Linkkerin edustaja.

Hyvä auto, näitä lisää. Lataus sujuu hetkessä (minuuteissä). Tässä on kaupunkibussiliikenteen tulevaisuus.

Hauska yksityiskohta on, että näissä on "ratikkakello" ("ding-ding-ding!") varoitusäänenä tavanomaisen auton äänimerkin lisäksi.

Linkker-koulu
 
Takaisin
Ylös