Akkusähköbussi

Vs: Hybridibussit

Tämä ei ole mitenkään varmaa - muissa maissa sähköautoille tarjotaan kaikenlaisia etuja verohelpotuksista sähköautokaistoihin. Sähköautoilijat Suomessa maksavat jo "dieselveroa", joten olettaisin, että polttoaineen verotusta kiristetään polttomoottoriautojen vähentyessä.
Kaikki sähköautojen tukitoimet ovat siirtymäkauden asioita, joilla pyritään houkuttelemaan sähköautoiluun kuluttajia. Houkuttelu on tarpeen, koska kuluttajat eivät luota sähköautoihin ja sähköautot ovat kalliita. Tukitoimet ovat tarpeen ja mahdollisia vain niin kauan, kun sähköautoilu on marginaalista. Ei sähköautoja voi päästää bussikaistoille enää sitten, kun niiden määrä tukkii kaistan. Ja sama pätee pysäköintihelpotuksiin. Parkkiyrittäjät eivät lisää ilmaisia sähköautopaikkoja yli muutaman paikan, sillä yrittäjä tarvitsee pysäköintitulot.

Sähköauton energian verottamiseen ei tarvita yksityisyyden suojan rikkomista. Latauksen on perustuttava ns. älylataukseen joka tapauksessa sitten, kun sähköautokanta on merkittävä. Ei silloin tarvita merkittyä sähköä vaan tieto siitä, paljonko sähköä on autoon ostettu. Periaatteessa ei ole kummemmasta asiasta kyse kuin sinetöidystä taksin taksamittarista. Tai sitten on vaihtoehtona käyttövoimavero, jota muuten sähköautosta ei käytännössä nykyään makseta.

Jos nyt puhuttaisiin kuitenkin sähköautojen litiumioniakuista? Yleisin harhaluulo on juurikin tuo 20 000 euron hinta. Hintataso laskee joka vuosi n. 5%, esimerkiksi Tesla Motorsin vuoden 2012 jälleenmyyntihinta pelkille akuille alk. 6000€. Laadukkaimman akun (85kWh) kanssa autonsa ostavat saavat myös loputtomien latauskertojen ja ajokilometrien akkutakuun, kunnes 8 vuotta tulee täyteen. Mites tästä lasket akun hinnan per latauskerta?;)
Ennusteet akkujen todellisesta hintatasosta ovat vielä epävarmoja, sillä ollaan erittäin kaukana stabiileista massamarkkinoista. Akun kustannus on tällä hetkellä yksi sähköauton suurimpia kuluttajan riskejä, joten on selvä, että menekin edistämiseksi myyjien on panostettava riskin siirtämiseen pois kuluttajalta. Ja kuvailemasi kaltaiset ohjelmat tai lopulta puhdas akkujen vuokraus ovat tarpeen ja tervetulleita.

Mutta näitä tuotteita ja takuita ei ole tarjolla meillä Suomessa. Tänne on ylipäätään vaikea saada sähköautoja, ja myyjät pelkäävät talvea. Koska eivät itsekään tiedä, miten autot ja akut pärjäävät. Aivan kuten tämän surullisenkuuluisan sähköbussin kanssa.

Meillä Suomessa on vielä sekin erityisongelma, että täällä on totuttu käyttämään autoja liki 20 vuoden ikään. Huolimatta siitä, että polttomoottoriautojakaan ei ole suunniteltu niin pitkäikäisiksi. Kuluttajat eivät innostu siitä, että auton jälleenmyyntiarvo laskee tuplanopeudella aiempaan verrattuna. Lisäksi auto muuttuu totaalisti käyttökelvottomaksi akun sammuttua. Sitä asiaa ei korjata nyrkkipajassa ja omatoimisesti, kuten polttomoottoriauton kanssa on voinut tehdä. Akkua ei voi korjata itse, kun sammunutta kennoa ei ylipäätään voi korjata. Ja tee-se-itse -mies ei maksa puolta uuden auton hinnasta ostaaksen uuden akun jotta saa ikälopun sähköauton kulkemaan.

En vähättelisi pakkasen ongelmaa. Ei ole kivaa, jos 6000 euronkaan akku tuhoutuu, jos se edes kerran jäätyy. Suuri osa pakkasongelmista on hallittavissa sähköauton rakenteella. Mutta auto ei silti saa tuhoutua, jos se vian vuoksi jää tunturiin tien varteen. Ylipäätään sään kanssa ei ole kysymys siitä, että on vain vähän aikaa kylmää. Jos yhteiskunta perustuu sähköautoihin, ei ole mahdollista, että edes muutamana pakkaspäivänä yhteiskunta pysäytetään. Sellainen teknologia ei vain tule kysymykseen, eikä sitä hankinta.

Kaikkien sähköautojen sähkö voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla, ja jokainen päättää itse, mitä ostaa.
Niin, mutta aina on jonkun toisen sitten käytettävä se uusiutumaton sähkö. Tässä juuri ollaan sen kanssa, että sähköä ei voi korvamerkitä. Ilmaston kannalta oleellista on vain se, paljonko päästöjä energiantuotannosta tulee. On aivan yhdentekeveää, kuka väittää käyttävänsä puhtaan ja uusitutuvan energian osuuden. Sähköautojen energiantuotanto on päästötöntä vain silloin, kun sähköautojen määrän ja kulutuksen kasvaessa perustetaan uusiutuvaa energiantuotantoa sama määrä ja sitä ei perustettaisi ilman sähköautoja.

Esimerkiksi jos sähköauton ostaja hankkii samalla tuulimyllyn ja aurinkopaneelit, joiden todellinen tuotanto riittää kaikkeen ajoon eikä autoa koskaan ladata verkosta, silloin sähköauto toimii varmasti uusiutuvalla. Muussa tapauksessa ei, koska aina verkkoon tuotetaan ensin päästötön energia ja säätöön käytetään fossilienergiaa. Tämä pätee myös siinä tilanteessa, että säätöön käytetään myös vesivoimaa. Sillä vesivoimalla säädetään niin paljon kuin vesivoimaa riittää. Loppusäätö tehdään fossiililla – ellei säätövoimalaksi ole biovoimalaa.

Sähköauton lämmittäminen ei kuluta kuin 2% ajon kulutukseen verrattuna. Eikös se tarkoita sitä, että lämmittämiseen tarvitsee energiaa vain 0,6 yksikköä?
Minun laskelmani mukaan Helsingin sääolosuhteissa 8,2 %, jos lämmitykseen käytetään lämpöpumppua. Suoralla sähkölämmityksellä enemmän.

Antero
 
Vs: Hybridibussit

Kaikki sähköautojen tukitoimet ovat siirtymäkauden asioita, joilla pyritään houkuttelemaan sähköautoiluun kuluttajia. Houkuttelu on tarpeen, koska kuluttajat eivät luota sähköautoihin ja sähköautot ovat kalliita. Tukitoimet ovat tarpeen ja mahdollisia vain niin kauan, kun sähköautoilu on marginaalista. Ei sähköautoja voi päästää bussikaistoille enää sitten, kun niiden määrä tukkii kaistan. Ja sama pätee pysäköintihelpotuksiin. Parkkiyrittäjät eivät lisää ilmaisia sähköautopaikkoja yli muutaman paikan, sillä yrittäjä tarvitsee pysäköintitulot.
USA:ssa kehitys on pitemmällä, ja sieltä voi lainata tulevaisuuden näkymiä. Joka kaupungista löytyy sellaisiakin pysäköintipaikkoja, joissa joka paikalla on vähintään keskinopea latauspiste ja lataaminen sekä pysäköinti on ilmaista. Tuloja tulee imagohyödyistä sekä parkkipaikan välittömässä läheisyydessä olevien yritysten yrityksistä kalastella sähköautoasiakkaita ja näin saavutettavista tuotoista. Toki maksullisiakin pisteitä on, kalleimmillaan 5€ kertamaksu sisältäen latauksen ja pysäköinnin, mutta latauspisteitä kun on jo kymmeniä joka kaupungissa, kilpailu asiakkaista raahaa hintoja alas. Tietysti sähköautoilijat menevät sinne, mistä latauksen ja pysäköinnin saa ilmaiseksi ja ladatessaan erittäin todennäköisesti käyttävät tontin yritysten palveluita..

Se on toki totta, ettei esim. bussikaistaetu voi olla jatkuva. Se kuitenkin voisi olla voimassa vuosikymmeniä. Nykyiset valtion toimet autokannan sähköistämiseen ovat surkeat, jotain voisi tehdäkin. Jos tuki on määräaikainen, sehän vain osoittaa onnistuneensa tehtävässään lisätä sähköautokantaa.
Sähköauton energian verottamiseen ei tarvita yksityisyyden suojan rikkomista. Latauksen on perustuttava ns. älylataukseen joka tapauksessa sitten, kun sähköautokanta on merkittävä. Ei silloin tarvita merkittyä sähköä vaan tieto siitä, paljonko sähköä on autoon ostettu. Periaatteessa ei ole kummemmasta asiasta kyse kuin sinetöidystä taksin taksamittarista. Tai sitten on vaihtoehtona käyttövoimavero, jota muuten sähköautosta ei käytännössä nykyään makseta.
Suomi on joka tapauksessa infran ja tukien osalta sähköautojen takapajulaa, jotenka vielä ei ole verottajalla kiire. Hyvähän se on, että verotuskeinoja tulevaisuudessa on, koska jotenkin se vero kerätään kumminkin ja tietullien pykääminen näin harvaan asuttuun maahan olisi täysin järjetöntä. Nyt ei ole kuitenkaan aika verottaa sähköautoilijoita, vaan mieluummin poistaa käyttövoimavero eli "dieselvero" kannustimena.
Mutta näitä tuotteita ja takuita ei ole tarjolla meillä Suomessa. Tänne on ylipäätään vaikea saada sähköautoja, ja myyjät pelkäävät talvea. Koska eivät itsekään tiedä, miten autot ja akut pärjäävät.
Onneksi suurimmat valmistajat General Motors, Nissan ja Tesla tietävät, että homma pelaa ja myyvät autojaan pohjoismaihinkin. Teslallahan on oma liike ja monia myytyjä autoja Norjassa - myös THINK-sähköauto on Norjasta kotoisin. Pienemmät valmistajat aloittavat kuitenkin useimmiten lämpimistä maista.
Aivan kuten tämän surullisenkuuluisan sähköbussin kanssa.
Julkisuuden kannalta ensimmäisen talven koeajot olisi ehkä pitänyt suorittaa jossain takapajulassa:) Lokaavat vielä niidenkin maineen, jotka ovat panostaneet tekniikkaan.
Meillä Suomessa on vielä sekin erityisongelma, että täällä on totuttu käyttämään autoja liki 20 vuoden ikään. Huolimatta siitä, että polttomoottoriautojakaan ei ole suunniteltu niin pitkäikäisiksi. Kuluttajat eivät innostu siitä, että auton jälleenmyyntiarvo laskee tuplanopeudella aiempaan verrattuna. Lisäksi auto muuttuu totaalisti käyttökelvottomaksi akun sammuttua. Sitä asiaa ei korjata nyrkkipajassa ja omatoimisesti, kuten polttomoottoriauton kanssa on voinut tehdä. Akkua ei voi korjata itse, kun sammunutta kennoa ei ylipäätään voi korjata. Ja tee-se-itse -mies ei maksa puolta uuden auton hinnasta ostaaksen uuden akun jotta saa ikälopun sähköauton kulkemaan.
Auto ei ole ikäloppu vielä 10 vuoden iässä, vaan laadukkaat korit kestävät hyvin 20 vuotta. Jälleenmyyntiarvo ei laske sen nopeammin, mutta yleensä ostaja ei jaksa nähdä akunvaihdon vaivaa, joten jos akku on loppuunkulunut, se kannattaa vaihdattaa omalla kustannuksella. Ainakin Nissanilla ja Teslalla akun korjaus takuuaikana on valmistajan vastuulla, ja jos se ei onnistu, saa uuden. Taas takuuajan jälkeenhän alkaa olla muutenkin jo aika vaihtaa akku uuteen, joten kuluttaja ei ota mielestäni turhan suurta riskiä. Lisäksi polttomoottoriauto muuttuu totaalisti käyttökelvottomaksi, jos ei vaihdata öljyjä joka vuosi.
En vähättelisi pakkasen ongelmaa. Ei ole kivaa, jos 6000 euronkaan akku tuhoutuu, jos se edes kerran jäätyy. Suuri osa pakkasongelmista on hallittavissa sähköauton rakenteella. Mutta auto ei silti saa tuhoutua, jos se vian vuoksi jää tunturiin tien varteen. Ylipäätään sään kanssa ei ole kysymys siitä, että on vain vähän aikaa kylmää. Jos yhteiskunta perustuu sähköautoihin, ei ole mahdollista, että edes muutamana pakkaspäivänä yhteiskunta pysäytetään. Sellainen teknologia ei vain tule kysymykseen, eikä sitä hankinta.
Unohditko jo, että eristeiden lisäksi (itseään kunnioittavien) autojen akkukotelossa on myös lämmitin? Ainakin Suomen ilmasto on jo täysin huomioitu suurimpien valmistajien osalta.

Niin, mutta aina on jonkun toisen sitten käytettävä se uusiutumaton sähkö. Tässä juuri ollaan sen kanssa, että sähköä ei voi korvamerkitä. Ilmaston kannalta oleellista on vain se, paljonko päästöjä energiantuotannosta tulee. On aivan yhdentekeveää, kuka väittää käyttävänsä puhtaan ja uusitutuvan energian osuuden. Sähköautojen energiantuotanto on päästötöntä vain silloin, kun sähköautojen määrän ja kulutuksen kasvaessa perustetaan uusiutuvaa energiantuotantoa sama määrä ja sitä ei perustettaisi ilman sähköautoja.
Viherpesua voidaan kuitenkin valvoa varmistamalla, ettei vihreää sähköä myydä enemmän, kuin mitä sitä valmistetaan. Periaatteessa ei siis ole väliä, onko sähkö korvamerkittyä. Uusiutuvien energialaitosten perustamista ei tietenkään voi millään vippaskonstilla ohittaa.
Esimerkiksi jos sähköauton ostaja hankkii samalla tuulimyllyn ja aurinkopaneelit, joiden todellinen tuotanto riittää kaikkeen ajoon eikä autoa koskaan ladata verkosta, silloin sähköauto toimii varmasti uusiutuvalla. Muussa tapauksessa ei, koska aina verkkoon tuotetaan ensin päästötön energia ja säätöön käytetään fossilienergiaa. Tämä pätee myös siinä tilanteessa, että säätöön käytetään myös vesivoimaa. Sillä vesivoimalla säädetään niin paljon kuin vesivoimaa riittää. Loppusäätö tehdään fossiililla – ellei säätövoimalaksi ole biovoimalaa.
Periaatteessa myyntiin pitäisi säännöstellä säätövara, jotta parhaiden päivien ylijäämävihersähkö ja huonoimpien päivien fossiilisäätö menisi keskimäärin tasan. Näin ei olisi todellista merkitystä, vaikka välillä joutuisikin hiilisähköä käyttämään tuotannollisista syistä.

Minun laskelmani mukaan Helsingin sääolosuhteissa 8,2 %, jos lämmitykseen käytetään lämpöpumppua. Suoralla sähkölämmityksellä enemmän.
Lämmitysvaiheessa vai ylläpitovaiheessa? Keskivertokulu taas riippuu siitä, kuinka kauan ajetaan keskimäärin tämän 5 minuutin teholämmittelyn jälkeen. Autotallin omistajahan skippaa suoraan ylläpitovaiheeseen (jolloin kyseessä on mainitsemani 2%).
 
Vs: Hybridibussit

Sähköauton energian verottamiseen ei tarvita yksityisyyden suojan rikkomista. Latauksen on perustuttava ns. älylataukseen joka tapauksessa sitten, kun sähköautokanta on merkittävä. Ei silloin tarvita merkittyä sähköä vaan tieto siitä, paljonko sähköä on autoon ostettu. Periaatteessa ei ole kummemmasta asiasta kyse kuin sinetöidystä taksin taksamittarista. Tai sitten on vaihtoehtona käyttövoimavero, jota muuten sähköautosta ei käytännössä nykyään makseta.

Onko sinulla jotain lähteitä tälle ajatukselle? Olen kuullut älylatauksesta puhuttavan ainoastaan ns. älyverkkojen yhteydessä, eli latausta säädellään sähkömarkkinatilanteen mukaan jolloin kuluttajalla on mahdollisuus hyötyä sähkön hintaerosta. Sen sijaan mainitsemasi sinetöidyn taksamittarin ohittaminen ei kuulosta erityisen kummoiselta tehtävältä, jonka luultavasti kynnelle kykenevät suorittaisivat kun kiinni ei voi jäädä samalla tavalla kun värjätyn polttoöljyn kanssa. Varmuuden vuoksi vaikka 1/5 latauksista mittarin läpi jolloin auto ei näytä verottajan silmissä täysin käyttämättömältä.
USA:ssa kehitys on pitemmällä, ja sieltä voi lainata tulevaisuuden näkymiä. Joka kaupungista löytyy sellaisiakin pysäköintipaikkoja, joissa joka paikalla on vähintään keskinopea latauspiste ja lataaminen sekä pysäköinti on ilmaista. Tuloja tulee imagohyödyistä sekä parkkipaikan välittömässä läheisyydessä olevien yritysten yrityksistä kalastella sähköautoasiakkaita ja näin saavutettavista tuotoista. Toki maksullisiakin pisteitä on, kalleimmillaan 5€ kertamaksu sisältäen latauksen ja pysäköinnin, mutta latauspisteitä kun on jo kymmeniä joka kaupungissa, kilpailu asiakkaista raahaa hintoja alas. Tietysti sähköautoilijat menevät sinne, mistä latauksen ja pysäköinnin saa ilmaiseksi ja ladatessaan erittäin todennäköisesti käyttävät tontin yritysten palveluita..

Ei imagohyöty mitään tuloja tuota siinä vaiheessa kun suuri osa ajelee sähköautoilla: silloinkin parkkitalon täytyy kattaa tulonsa ihan oikealla rahalla. Ja sitä saa veloittamalla pysäköinnistä ja latauksesta.
Viherpesua voidaan kuitenkin valvoa varmistamalla, ettei vihreää sähköä myydä enemmän, kuin mitä sitä valmistetaan. Periaatteessa ei siis ole väliä, onko sähkö korvamerkittyä. Uusiutuvien energialaitosten perustamista ei tietenkään voi millään vippaskonstilla ohittaa.
Periaatteessa myyntiin pitäisi säännöstellä säätövara, jotta parhaiden päivien ylijäämävihersähkö ja huonoimpien päivien fossiilisäätö menisi keskimäärin tasan. Näin ei olisi todellista merkitystä, vaikka välillä joutuisikin hiilisähköä käyttämään tuotannollisista syistä.

Näin tehdään, käytetään ns. vihreitä sertifikaatteja. Antero kuitenkin ymmärtääkseni viittasi tilanteeseen jossa suurinta osaa kuluttajista ei kiinnosta mistä lähteestä sähkö tulee, jolloin vihreää sähköä on aina enemmän tarjolla kuin halukkaita maksajia. Eri asia onko tämä sitten pysyvä olotila, vai alkavatko kuluttajat jossakin vaiheessa suurin joukoin vaatimaan vihreää sähköä, jolloin sitä oikeasti rakennettaisiin uusien asiakkaiden siirtyessä sen käyttäjiksi.

Mutta olen kuitenkin vahvasti eri mieltä Anteron kanssa siitä, että sähkön käyttäjän pitäisi hankkia itse aurinkopaneelit ja tuulivoimalan, jotka tuottaisivat saman verran sähköä kuin sähköauto kuluttaa. Tällä hetkellä kuitenkin suuressa osassa Eurooppaa uusiutuvista energianlähteistä on hallitusten toimesta tehty taloudellisesti kannattavia investointeja, jonka ansiosta niillä korvataan perinteistä tuotantoa varsin vauhdikkaasti. Ei sähkömarkkinat ole mitenkään staattinen markkina, kuten luen viestin väitteeseen sisältyvän, vaan kyllä siellä investoidaan jatkuvasti, ja nykyään pääosin uusiutuviin lähteisiin suotuisan politiikan ansiosta.
Minun laskelmani mukaan Helsingin sääolosuhteissa 8,2 %, jos lämmitykseen käytetään lämpöpumppua. Suoralla sähkölämmityksellä enemmän.

Lämmitysvaiheessa vai ylläpitovaiheessa? Keskivertokulu taas riippuu siitä, kuinka kauan ajetaan keskimäärin tämän 5 minuutin teholämmittelyn jälkeen. Autotallin omistajahan skippaa suoraan ylläpitovaiheeseen (jolloin kyseessä on mainitsemani 2%).

Mistä mainitsemanne 8,2 % tai 2 % tulevat? Millaisissa olosuhteissa, ei liene ainakaan kovilla pakkasilla? Jossakin puhutaan toimintasäteen puolittumisesta 5 asteen pakkasessa, mutta tämä taitaa johtua akkukemiasta, ja lienee siten vältettävissä akkujen lämmittämisellä. Sen sijaan suuremmilla pakkasilla sisätilojen lämmittämiseen kuluva energia nousee huomattavasti, eikä tällöin enää lämpöpumpustakaan ole hyötyä, koska lämpöpumpun lämpökerroin on kääntäen verrannollinen lämpötilaeroon. Eli suurilla pakkasilla sähköauton toimintamatkaan ilmestyy suuri leikkuri auton sisätilojen lämmittämisestä, mikäli tähän tarkoitukseen ei ole polttoainekäyttöistä lisälämmitintä.
 
Vs: Hybridibussit

Mistä mainitsemanne 8,2 % tai 2 % tulevat? Millaisissa olosuhteissa, ei liene ainakaan kovilla pakkasilla? Jossakin puhutaan toimintasäteen puolittumisesta 5 asteen pakkasessa, mutta tämä taitaa johtua akkukemiasta, ja lienee siten vältettävissä akkujen lämmittämisellä. Sen sijaan suuremmilla pakkasilla sisätilojen lämmittämiseen kuluva energia nousee huomattavasti, eikä tällöin enää lämpöpumpustakaan ole hyötyä, koska lämpöpumpun lämpökerroin on kääntäen verrannollinen lämpötilaeroon. Eli suurilla pakkasilla sähköauton toimintamatkaan ilmestyy suuri leikkuri auton sisätilojen lämmittämisestä, mikäli tähän tarkoitukseen ei ole polttoainekäyttöistä lisälämmitintä.
Mittasin viimeksi ihan ulkona tasan mainitsemassasi -5 celsiusasteessa kulutusta (Nissan Leaf sisältää kulutusmittarin ajotietokoneeseen kytkettynä). Lämmitys söi 2% toimintasäteestä ja kerroin jo sen kulutuksenkin aikaisemmin:
Ensimmäisen 5 minuutin ajan kulutus on 1.5kW ja sen jälkeen 0.33kW luokkaa.
Muiden sähkölaitteiden yhteiskulutus olikin sitten erittäin mitätöntä akkukapasiteettiin verrattuna.
 
Vs: Hybridibussit

USA:ssa kehitys on pitemmällä, ja sieltä voi lainata tulevaisuuden näkymiä.
Meidän kannalta kiinnostavin maa on Norja. USA:n lämpimillä alueilla on liian helpot olosuhteet.

Nyt ei ole kuitenkaan aika verottaa sähköautoilijoita, vaan mieluummin poistaa käyttövoimavero eli "dieselvero" kannustimena. Onneksi suurimmat valmistajat General Motors, Nissan ja Tesla tietävät, että homma pelaa ja myyvät autojaan pohjoismaihinkin.
Sähköauto on Suomessa käytännössä ilman käyttövoimaveroa. Kuluttajan ongelma on auton korkea hinta ja ehkä vielä suurempi ongelma se, ettei tänne vaan saada autoja. Pari vuotta sitten TEKESin rahoittamaan EVE-hankkeeseen piti tulla 500 sähköauota. Kevään aikana niitä toivottavasti vihdoin saataisiin edes sata. Vuotuinen automyynti Suomessa on tähän nähden 1000-kertainen.

Unohditko jo, että eristeiden lisäksi (itseään kunnioittavien) autojen akkukotelossa on myös lämmitin? Ainakin Suomen ilmasto on jo täysin huomioitu suurimpien valmistajien osalta.
Minun tietoni mukaan asia ei ole lainkaan näin. Hybridien kanssa tilanne on sillä tavoin toinen, että nehän toimivat pelkällä polttonesteellä, kun on liiaksi pakkasta. Auto päättää itse, milloin akkua käytetään, joten kuluttajan kannalta sähkökäytön talvivaivat eivät oikeastaan tule edes esille.

Lämmitysvaiheessa vai ylläpitovaiheessa? Keskivertokulu taas riippuu siitä, kuinka kauan ajetaan keskimäärin tämän 5 minuutin teholämmittelyn jälkeen. Autotallin omistajahan skippaa suoraan ylläpitovaiheeseen (jolloin kyseessä on mainitsemani 2%).
Laskelmani on selvitetty yhdessä niistä raporteista, jotka linkkasin muutama viesti taaksepäin. Autolle on laskettu energiantarve lämmitykseen ja ilmastointiin ympäri vuoden Helsingin ilmastoprofiililla. Lämmityslaitteen on oletettu toimivan lämpöpumppuna, joka säästää edes vähän sähköä. Lämmityksen ja ilmastoinnin sähkö otetaan tietenkin suoraan verkosta silloin kun auto on parkissa ja pistokkeessa, joten kaikki ei mene akun kautta. Mutta se ei varsinaisesti vaikuta siihen, paljonko auton lämmittämiseen ja ilmastointiin vuodessa energiaa kuluu.

Mittasin viimeksi ihan ulkona tasan mainitsemassasi -5 celsiusasteessa kulutusta (Nissan Leaf sisältää kulutusmittarin ajotietokoneeseen kytkettynä). Lämmitys söi 2% toimintasäteestä ja kerroin jo sen kulutuksenkin aikaisemmin:
Ensimmäisen 5 minuutin ajan kulutus on 1.5kW ja sen jälkeen 0.33kW luokkaa.
Muiden sähkölaitteiden yhteiskulutus olikin sitten erittäin mitätöntä akkukapasiteettiin verrattuna.
Tarkoitatko, että ajaessa ilman lämmitystä akusta otetaan tehoa 0,33 kW mutta kun lämppäri oli päällä, teho oli 1,5 kW? Mutta joka tapauksessa, nämä hetkelliset tehot eivät kerro paljoakaan vuotuisesta tarpeesta, vaikka ovat tietty kiintoisia käytännön havaintoja.

Onko Leaf muuten omasi vai miten olet saanut sellaisen ajokiksesi?

Antero
 
Vs: Hybridibussit

Meidän kannalta kiinnostavin maa on Norja. USA:n lämpimillä alueilla on liian helpot olosuhteet.
Norjassa myynti, valmistus, kysyntä sekä latausverkosto on edennyt paljon Suomea nopeammin, joten potentiaalia on.
Sähköauto on Suomessa käytännössä ilman käyttövoimaveroa. Kuluttajan ongelma on auton korkea hinta ja ehkä vielä suurempi ongelma se, ettei tänne vaan saada autoja. Pari vuotta sitten TEKESin rahoittamaan EVE-hankkeeseen piti tulla 500 sähköauota. Kevään aikana niitä toivottavasti vihdoin saataisiin edes sata. Vuotuinen automyynti Suomessa on tähän nähden 1000-kertainen.
Ehkä parempi kannuste olisi siinä tapauksessa jonkinnäköinen rahoitusavustus: "Osta auto nyt, maksa ALV+autovero kuukausierissä myöhemmin"?
Minun tietoni mukaan asia ei ole lainkaan näin. Hybridien kanssa tilanne on sillä tavoin toinen, että nehän toimivat pelkällä polttonesteellä, kun on liiaksi pakkasta. Auto päättää itse, milloin akkua käytetään, joten kuluttajan kannalta sähkökäytön talvivaivat eivät oikeastaan tule edes esille.

Laskelmani on selvitetty yhdessä niistä raporteista, jotka linkkasin muutama viesti taaksepäin. Autolle on laskettu energiantarve lämmitykseen ja ilmastointiin ympäri vuoden Helsingin ilmastoprofiililla. Lämmityslaitteen on oletettu toimivan lämpöpumppuna, joka säästää edes vähän sähköä. Lämmityksen ja ilmastoinnin sähkö otetaan tietenkin suoraan verkosta silloin kun auto on parkissa ja pistokkeessa, joten kaikki ei mene akun kautta. Mutta se ei varsinaisesti vaikuta siihen, paljonko auton lämmittämiseen ja ilmastointiin vuodessa energiaa kuluu.
Jos autotalli on joka tapauksessa lämmitetty (oli siellä polttomoottoriauto tai sähköauto) se on periaatteessa pois energiatarpeesta (riippuu toki siitäkin, miten asian mieltää). Lämmitys on joka tapauksessa aina parempi tehdä etukäteen, niin jää enemmän virtaa ajoa varten. Kuluttajaa myös kiinnostaa euromääräinen kulutus, joka on Suomen hinnoilla onneksi erittäin pieni.
Tarkoitatko, että ajaessa ilman lämmitystä akusta otetaan tehoa 0,33 kW mutta kun lämppäri oli päällä, teho oli 1,5 kW? Mutta joka tapauksessa, nämä hetkelliset tehot eivät kerro paljoakaan vuotuisesta tarpeesta, vaikka ovat tietty kiintoisia käytännön havaintoja.
Lämmityksen ollessa täysillä tehoa kului 1,5 kW ja kun lämpöä oli tarpeeksi (5 min -5 -> +20°C), lämpötilan ylläpitoon vaadittava lämmitys kulutti 0,33kW.
Onko Leaf muuten omasi vai miten olet saanut sellaisen ajokiksesi?
Ei ole oma, mutta sain lainata viikonlopuksi -5 asteen pakkasessa. Siinä ehti oikeastaan testata kaiken tarpeellisen (paitsi toki kesätulokset:))
 
Umeåsta väitetään edelliskesän videolla, että akkusähköbussi on niin hyvä sijoitus, että se säästää pitkässä juoksussa kaikki rahat takaisin ja enemmänkin. Heillä ratkaisuna on ultranopea lataus (5-10 min) yhdellä tai molemmilla päätepysäkeillä. Kun latauspisteisiin panostetaan ja niitä käytetään joka tapauksessa esim. 10 kilometrin välein, ei akuston ei tarvitse olla iso ja kallis. Latauspisteitä ei myöskään tarvita omaa joka autolle, vaan ne voidaan sijoittaa optimoidusti. Kaksiakselisien kaveriksi aiotaan ostaa n. 20 kpl sähkönivelbusseja.
 
Kaksiakselisien kaveriksi aiotaan ostaa n. 20 kpl sähkönivelbusseja.

Mistäs löytyy tietoa tästä hankinnasta? Googlettamalla löytyi vain toista vuotta vanha kestävän kehityksen maksettu mainos, jossa mainitaan, että vuonna 2014 Uumajassa liikkuu 15 yksilöä. Viime vuoden puolella tässä aiemmin linkkaamassa jutussa mainitaan, että tänä vuonna hankitaan kaksi tehdasuutta yksilöä. Toinen nivelellä ja toinen ilman. Liikenteen tilaajan (Ultra) tahto/toive on hankkia 15-20 "Ultra-nopeasti" ladattavaa sähköajoneuvoa. Silloin Uumajan kaupunkiliikenne olisi lähes kokonaan sähköbussiliikennettä.
 
Vs: Hybridibussit

Norjassa myynti, valmistus, kysyntä sekä latausverkosto on edennyt paljon Suomea nopeammin, joten potentiaalia on.
Kyllä vaan. Myös Virossa valtio on satsannut siihen, että sähköautoilu lähtisi liikkeelle. Meillä ei tällaisia toimia ole. Toisaalta valtio panostaa juuri nyt rahaa tutkimukseen, joka tähtää siihen, että edettäisiin mahdollisimman hyvällä tavalla. Esimerkiksi maanteiden lataustolppien kanssa on sekä Norjassa että Virossa edetty kummemmin suunnittelematta. Ja vasta jälkikäteen oivalletaan, että yhden tolpan käytännöllinen kapasiteetti on noin 24 autoa vuorokaudessa tai esim. viikonloppuliikenteessä klo 16–24 vain 16 latausta. Eli kovin merkittävää sähköautokantaa ei tällä konstilla maantiekelpoiseksi järjestetä.

Ehkä parempi kannuste olisi siinä tapauksessa jonkinnäköinen rahoitusavustus: "Osta auto nyt, maksa ALV+autovero kuukausierissä myöhemmin"?
Sähköautojen markkinointi- ja omistuskonseptit ovat myös tutkimuksen alla. Toistaiseksi hinta on yksinkertaisesti liian suuri, jotta se voisi kilpailla mitenkään normaaleilla automarkkinoilla. Tähän kuvioon liittyy paljon muutakin, eli koko liiketoimintakonsepti, joka autoilun ympärillä on. Se tulee olemaan hyvin erilainen sähköautoilla kuin öljyautoilla, koska energian jakelu ja jakelijat ovat aivan toiset.

Jos autotalli on joka tapauksessa lämmitetty (oli siellä polttomoottoriauto tai sähköauto) se on periaatteessa pois energiatarpeesta (riippuu toki siitäkin, miten asian mieltää). Lämmitys on joka tapauksessa aina parempi tehdä etukäteen, niin jää enemmän virtaa ajoa varten.
Juuri näin. Lämmitys kannattaa aina tehdä kun auto on vielä kiinni sähköverkossa. Autotalli on yksi lämmitystapa, mutta sekään ei poista sitä, että lämmittämisellä on hintansa. Kun ulkoota ajetaan talliin kylmä auto, kuluu energiaa auton lämmitämiseen silloinkin. Vaikka se energia tuotetaankin toisella tavalla kuin autoon vietävä energia.

Antero
 
Takaisin
Ylös