Akkusähköbussi

Tiistai 29.4.

Sähkö-Kabus / e11

Veolian sivuilla olevan uutisen mukaan se ajaa e11:llä tämän viikon ajan. Siinä ei ollut rahastuslaitteita edes asennettuna, vaan kyytiin pääsi ilmaiseksi.

Sisätiloista huomasi, että kyseessä on todella karkea proto, viimeistelystä kun ei ollut tietoakaan. Liitteenä vähän kuvia.
 

Liitetiedostot

  • IMG_4792_vt3002.jpg
    IMG_4792_vt3002.jpg
    80.7 KB · Lukukerrat: 1,639
  • IMG_4793_vt3002_katto.jpg
    IMG_4793_vt3002_katto.jpg
    46.8 KB · Lukukerrat: 1,536
  • IMG_4794_vt3002_lattia.jpg
    IMG_4794_vt3002_lattia.jpg
    44.7 KB · Lukukerrat: 1,500
  • IMG_4795_vt3002_takaosa.jpg
    IMG_4795_vt3002_takaosa.jpg
    29.3 KB · Lukukerrat: 1,475
  • IMG_4796_vt3002_keskisilta.jpg
    IMG_4796_vt3002_keskisilta.jpg
    59.7 KB · Lukukerrat: 1,542
Sähköbusseja voidaan ladata vuoden kuluessa myös bussiterminaalissa, päätepysäkillä tai linjalla, kun niitä on toistaiseksi ladattu vain varikolla.

Linkkaamassasi uutisessa mainitaan, että "automaattisia latausjärjestelmiä on ensin koekäytettävä Suomen oloissa ja saatava niistä käyttökokemuksia, ennen kuin järjestelmät otetaan laajemmin käyttöön." Uumajassa on jo neljättä vuotta ollut koekäytössä Suomen oloja vastaavissa olosuhteissa Hybriconin sähköbussi. Yhtiö meni konkkaan runsas vuosi sitten, mutta nousi kuin Feenix-lintu tuhkasta viime syksynä (Västerbottenskuriren). Uumajaan hankitaan tänä vuonna uuden Hybriconin kahdeksan uutta HAW -akkusähköbussia (HAW = Hybricon Artic Whisperer), joista kolme nivelinä ja loput pätkinä. Bussit tulevat linjoille 6 ja 9 sekä lentokenttäbussilinjalle 80. Kaksi uutta latauspistettä rakennetaan arvatenkin kutos/ysilinjojen yhteisille päättäreille Röbäckissä ja Carlshöjdissä.

Tässä juutuubiin ladatussa, tuoreessa videopätkässä komeilee viime marraskuussa toimitettu koebussi lenttokenttälinjalla. Noin puolentoista minsan kohdalla näkyy, kuinka virrottimet kohoavat katolla imemään virtaa lentokentän latauspisteellä (mallia Opbrid Bůsbaar). Lataus kestää 2-3 min (pätkä) ja 5-6 min (nivel).

PS. MSN:n uutispätkässä kuvituksena on käytetty kuvaa Ebusista. Alunperin tuo bussi otettiin suoraan Kabus-tehtaan tuotantolinjalta superkondensaattorihybriditestibussiksi. Koska Kabusseja ei myydä ulkopuolisille, niin omistaako Koiviston auto edelleen Ebusin korin ja alustan?

---------- Viestit yhdistetty 15.5.2014 klo 0:17 ---------- Previous Post was on 14.5.2014 at 21:58 ----------

Tukholmassa kokeiltiin kahta "patteribussia" kolmekymmentä vuotta sitten. Kokeilu tyssäsi tiettävästi siihen, että akkuineen busseista tuli liian raskaita.
 
Linkkaamassasi uutisessa mainitaan, että "automaattisia latausjärjestelmiä on ensin koekäytettävä Suomen oloissa ja saatava niistä käyttökokemuksia, ennen kuin järjestelmät otetaan laajemmin käyttöön." Uumajassa on jo neljättä vuotta ollut koekäytössä Suomen oloja vastaavissa olosuhteissa Hybriconin sähköbussi.
Onhan näitä muutaman auton kokeiluja muuallakin. Mutta on eri asia kokeilla pienissä ympyröissä muutamaa bussia kuin hankkia vakavaan käyttöön 100, kuten HSL suunnittelee. Muutama auto saadaan haalituksi vaikka useammasta paikasta, ja kun kyse on kokeilusta, kaiken maksaa pääasiassa joku muu kuin se, joka myy matkalippuja. Kukaan tai mikään ei toimita lähes ilmaiseksi kokeiltavaksi sataa autoa ja ota niitä parin vuoden päästä takaisin, jos kaikki ei menekään kuten Strösmössä.

En näe kokeilun varsinaisena syynä Suomen oloja, vaan nimenomaan sitä, että kukaan uskaltaa ottaa riskin ja ostaa 100 akkubussia latauslaitteineen. Sekä että kukaan uskaltaa myydä niitä. Sillä ei luotettavaakaan tuotetta osteta ilman mitään takuuta. Ja jos valmistajallakaan ei ole kokemusta, niin ei valmistaja uskalla tai voi antaa takuutakaan. Kokeiluissahan ei ole takuuongelmiakaan, sillä on sovittu, että kokeillaan ja hyväksytty siten, että voi mennä pieleenkin.

Kokeilu on myös opettelua molemmin puolin. HSL on esittänyt alustavasti, että akkubussin pitäisi toimia kuten dieselbussi: tankataan illalla varikolla, ajetaan sitten koko päivä. Arvelen, että tähänastisista kokeiluista on HSL:ssä ymmärretty, että akkubussi ei ole dieselbussi-imitaattori. Joten akkubussin käyttö pitää suunnitella toisella tavalla. Akkukäyttöisiä ajoneuvoja tunteva osaa tietenkin laskea optimaaliset käyttöolosuhteet kokeilemattakin.

Ei ole ihme, että alalla mietitään nyt erilaisia pysäkkilatauskonsepteja. Päivän ajoon riittävä akusto vie puolet bussin kapasiteetista sekä tuplaa bussin hinnan ja painon. Ja kuitenkin bussit seisovat päätepysäkeillä, jonka ajan voisi käyttää lataukseen. Lyhyillä linjoilla päätepysäkkiaika on vieläpä pitkä suhteessa linjan ajoaikaan. Pitkiä matkoja varten on jo yli sata vuotta vanhat sähköisen liikenteen ratkaisut, ei pitkiin linjoihin tarvita akkubusseja.

Asiakkaan kannalta ei kuitenkaan riitä, että on olemassa joku latausratkaisu. Alan teollisuuden tätyy löytää jonkinlainen yhteisymmärrys asiassa, jos mielivät saada tuotteitaan kaupaksi. Ei ole vaikea ymmärtää, että HSL ei perusta joka firmalle omia latauspysäkkejä, vaan kaikkien on toimittava sillä mallilla, joka tänne otetaan.

Antero
 
Tukholmassa kokeiltiin kahta "patteribussia" kolmekymmentä vuotta sitten. Kokeilu tyssäsi tiettävästi siihen, että akkuineen busseista tuli liian raskaita.
Sähköajoneuvojen akkujen paino on keventynyt 30 vuodessa lähes 90% (20 -> 150 Wh/kg).
Onhan näitä muutaman auton kokeiluja muuallakin. Mutta on eri asia kokeilla pienissä ympyröissä muutamaa bussia kuin hankkia vakavaan käyttöön 100, kuten HSL suunnittelee. Muutama auto saadaan haalituksi vaikka useammasta paikasta, ja kun kyse on kokeilusta, kaiken maksaa pääasiassa joku muu kuin se, joka myy matkalippuja.
Onko lopulliset sähköbussit tarkoitus kilpailuttaa "normaalisti", ostaa ja pitää HSL:n omaisuutena, perustaa kalustoyhtiö vai vuokrata/myydä/liisata HSL:ltä liikennöitsijöille? 100kpl olisi taloudellisesti järkevintä tilata tukkuna, mutta onko järkevää kilpailuttaa pelkkä liikennöinti (kuljettajien selkänahasta) vai perustaa "HKL-bussiliikenne" uudelleen?
Kokeilu on myös opettelua molemmin puolin. HSL on esittänyt alustavasti, että akkubussin pitäisi toimia kuten dieselbussi: tankataan illalla varikolla, ajetaan sitten koko päivä. Arvelen, että tähänastisista kokeiluista on HSL:ssä ymmärretty, että akkubussi ei ole dieselbussi-imitaattori. Joten akkubussin käyttö pitää suunnitella toisella tavalla. Akkukäyttöisiä ajoneuvoja tunteva osaa tietenkin laskea optimaaliset käyttöolosuhteet kokeilemattakin.

Ei ole ihme, että alalla mietitään nyt erilaisia pysäkkilatauskonsepteja. Päivän ajoon riittävä akusto vie puolet bussin kapasiteetista sekä tuplaa bussin hinnan ja painon. Ja kuitenkin bussit seisovat päätepysäkeillä, jonka ajan voisi käyttää lataukseen. Lyhyillä linjoilla päätepysäkkiaika on vieläpä pitkä suhteessa linjan ajoaikaan. Pitkiä matkoja varten on jo yli sata vuotta vanhat sähköisen liikenteen ratkaisut, ei pitkiin linjoihin tarvita akkubusseja.
Onkohan johdinautot kuopattu vai vertaillaanko niitä akkuvehkeisiin sitten, kun kokeilusta ollaan saatu kaikki irti? En ihmettelisi, jos johdinautot olisivat edelleen edullisin ratkaisu bussien sähköistämiseen - varsinkin runkoreiteille, joilla johtoa per vuoro tarvitaan roimasti vähemmän, mutta akkuja edelleen yhtä paljon. Pysäkkilatausjärjestelmä vähentää kylläkin vastaavasti kustannuksia per vuoro sitä mukaa, kun busseja lisätään samalle pysäkkiverkolle - yhdistettynä matalaan akkukapasiteettiin ratkaisu sopii siispä hyvin myös kustannuksiltaan liityntäliikennealueelle. Hajanaisille runkoreiteille, kuten HSL-alueen tulevalle runkobussiverkolle, suosittelisin johdinautovaihtoehdon säilyttämistä vertailuissa. Kiintoisan lisän soppaan tuo myös (pysäkiltä) ladattava kaasu/sähköhybridi.
 
Onko lopulliset sähköbussit tarkoitus kilpailuttaa "normaalisti", ostaa ja pitää HSL:n omaisuutena, perustaa kalustoyhtiö vai vuokrata/myydä/liisata HSL:ltä liikennöitsijöille? 100kpl olisi taloudellisesti järkevintä tilata tukkuna, mutta onko järkevää kilpailuttaa pelkkä liikennöinti (kuljettajien selkänahasta) vai perustaa "HKL-bussiliikenne" uudelleen?
En osaa vastata HSL:n puolesta kysymykseesi. Mutta kokeiluja tehdään tällä hetkellä operaattorin kanssa, sillä eihän HSL:llä ole omia busseja eikä kuljettajia. Akkubussien hankinnassa edettäneen liikennöintisopimusten uusiutumisen tahdissa, sillä kesken olevia sopimuksia lienee mahdoton muuttaa ajettavaksi akkubusseilla muuten kuin siten, että akkubussi menee täysin operaattoriin piikkiin. Siis operattori saanee ajaa dieselvuorja akkubusseilla, mutta HSL ei maksa siitä mitään lisää. Tietenkin tällainen voi olla mahdollista, jos akkubussin käyttö on dieselbussia halvempaa. Voi ollakin, mutta operaattori ei ehkä halua tai kykene ottamaa tähän liittyvää riskiä yksin.

Onkohan johdinautot kuopattu vai vertaillaanko niitä akkuvehkeisiin sitten, kun kokeilusta ollaan saatu kaikki irti?
Eikö HSL päättänyt vuoden 2011 johdinautoselvityksen perusteella, että johdinautot on kuopattu. En itsekään näe niille enää rakoa, jos tai kun akkubussit ovat kaupallisesti kypsiä. Akkubussihan tarjoaa kaikki johdinauton edut ilman johtimia.

Antero
 
Helsingin Uutisten tänään 9.9.2015 ilmestyneessä numerossa on lyhyehkö artikkeli akkusähköbusseista. Jutun tekee hieman provokatiiviseksi viittaukset linjaan 550, joka kirjoituksenkin mukaan nostetaan raiteille. Linkki näköislehteen. Sähköbussikirjoitus on aukeamalla s. 6 - 7.
 
Tuosta jutusta saisi äidinkielen tunnille aivan mainiota opetusmateriaalia. Siitä paistaa läpi toimittajan ennakkoasenne, että ratikka on turha ja bussi kyllä riittää. Haastateltava tuntuu ymmärtävän asian niin kuin se on, mutta toimittaja yrittää silti kaikin keinoin saada oman agendansa kuulostamaan parhaalta.

Tällaiset lehtijutut eivät toivottavasti yleisty, sillä vastakkainasettelu tietäisi sekä sähköbusseille että raitiovaunuille hallaa. Ne ovat busseja ihan niin kuin bussi nyt on bussi, mutta ne ovat myös hiljaisia ja ehkä jonakin päivänä käyttökustannuksiltaan ja -iältään edullisempia kuin polttomottoribussit. Helsingin linja 24 tulee ekana mieleen – sinne niitä pitäisi saada, korttelikaupungin katukuiluihin kevyesti kuormittuvalle linjalle, jonka ei koskaan ole syytä "kiivetä raiteille", tuota HU:n toimittajan ilmaisua lainatakseni.

Toinen helppo kohde olisivat esimerkiksi Herttoniemestä ja Itiksestä lähtevät liityntälinjat. Isot terminaalit ja lyhyet linjat, joten latausinfraa ei tarvitsisi rakentaa kuin kahteen paikkaan.
 
Akkusähköbussin haastajaksi voi pian nousta myös polttokennobussi, joka on myös päästötön ja hiljainen mutta painaa selvästi vähemmän. Etuna on myös tankkauksen nopeus, vaikka siihen toki tarvitaan vetyinfrastruktuuri, jota useimmissa paikoissa ei vielä ole.

Polttokennojen markkinajohtajat löytyvät tällä hetkellä Yhdysvalloista ja Japanista. Niihin uskoo erityisesti Toyota, jolla on jo pienimuotoisessa sarjavalmistuksessa Mirai -henkilöauto, joka on polttokennokäyttöinen.

Ballard on tainnut asentaa polttokennoja myös raitiovaunuihin.

Hatusta vedetty arvaukseni on, että henkilöautokilvan voittavat sähköautot ja bussikilvan taas polttokennot. Olisi mukava nähdä noita jälkimmäisiä vielä joskus Suomessakin.
 
Mikä se sellainen bussi on jonka kulkee Helsingissä linhjalla 24? Panin merkille kun se tuli pysäkille Korkeavuorenkadulla, niin sen diesel-moottori vielä kävi. Sitten se sammui ja bussi lähti pysäkiltä äänettömästi, ilmeisesti sähkömoottorin avulla.

t. Rainer
 
Mikä se sellainen bussi on jonka kulkee Helsingissä linhjalla 24? Panin merkille kun se tuli pysäkille Korkeavuorenkadulla, niin sen diesel-moottori vielä kävi. Sitten se sammui ja bussi lähti pysäkiltä äänettömästi, ilmeisesti sähkömoottorin avulla.

t. Rainer

HelBin hybridi-Volvo.

 
Tämän päivän Hesarissa on juttu sähköbusseista, jossa on kuvakin Kabusista (HTF-607) muutetusta Linkkerin sähköbussista HSL-väreissä.
 
Takaisin
Ylös