Akkusähköbussi

Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi kaupunkibussien osalta on kiinnostanut monien kaupunkien joukkoliikenneasioista vastaavia virkamiehiä kotimaassa. Aiheeseen liittyviä uutisia on viime päivinä julkaistu mm. Aamulehdessä ja Hämeen Sanomissa . (HäSan juttu ei näy kokonaan ilman kirjautumista.) Kotimaista lainsäädäntöä ei vielä tässä vaiheessa ole ehditty muokata direktiivin mukaiseksi.

Hämeen Sanomien jutussa paikallinen joukkoliikennekoordinaattori Venesjärvi otti esille ajatuksen, että jos direktiiviä sovellettaisiin Suomessa valtakunnallisella tasolla (eikä kuntatasolla), niin puhtaiden ajoneuvojen - esim. täyssähköbussien - määrä täyttyisi suurten kaupunkien (Helsinki, Tampere ja Turku) ostaessa tätä kalustoa paljon. Näin esim. Hämeenlinnan ei tässä tilanteessa tarvitsisi osallistua talkoisiin lainkaan.

Mielenkiintoista ajattelua joillakin paikkakunnilla. Tulee mieleen erään tuttavaperheen isännän lausahdus: "Toinen maksaa!"

Ja vaikka monissa uutisissa mainitaan Pohjolan Liikenteen hankkimat ja käyttöönottamat 30 täyssähköbussia, niin kovin usein jää mainitsematta se, että nimenomaan ne hankittiin markkinaehtoisesti ilman EU:n tai jonkun muun velvoitteita. Leppävaaran linjastoon tarvittavat viisi pikaladattavaa VDL-akkubussia ovat vasta tulossa, ja sehän vastaa sitä määrää sähkökalustoa kuin mitä tilaaja (HSL) tällä sopimuskierroksella edellytti.
 
Tuleeko se Vuosaaren metroaseman terminaaliin, Porslahdentien päähän vai sataman portille?

Linjojen päissä ei näy mitään muutostöitä, sen sijaan metroaseman terminaalissa on kaivannot molemmin puolin laiturialuetta. Ilmeisesti siinä on kyse latauslaitteistoista.
 
Linjojen päissä ei näy mitään muutostöitä, sen sijaan metroaseman terminaalissa on kaivannot molemmin puolin laiturialuetta. Ilmeisesti siinä on kyse latauslaitteistoista.

Asia selvä, kiitos tiedoista ArtiZille ja b10m55:lle.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Onpa hyvä nähdä, että järki voitti!

Sääli tietysti, että ovat menneet investoimaan käsiin vanhentuvaan teknologiaan.

Asia ei ole noin yksioikoinen. Päätepysäkeillä pikaladattavilla busseilla voidaan ajaa oikeasti pitkää päivää. Myös PL:n kiinalaisvalmisteisten bussien valmistajan edustaja kertoi näkemyksenään, että joskus pikaladattava vaihtoehto on parempi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Kuinka paljon ajoaikaa saadaan esim 10 minuutin lataamisella?

Jos pyöritään samoissa suhteissa kuin henkilöautopuolella, niin jotenkin en näe linjalla lataamista ihan hirveän toimivana ideana. Tulee kalliiksi, ei autojen seisominen kesken päivän, vaan kuskin.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Jos pyöritään samoissa suhteissa kuin henkilöautopuolella, niin jotenkin en näe linjalla lataamista ihan hirveän toimivana ideana. Tulee kalliiksi, ei autojen seisominen kesken päivän, vaan kuskin.

Jos pikalatausteknologia voittaa meneillään olevan taiston, niin sitten voisi syntyä toimintamalli, jossa busseja ladataan kokonaisen vuorovälin verran. Kuljettaja jättäisi bussin lataukseen ja ottaisi edellisen kuljettajan lataukseen jättämän bussin. Ja ruuhka-aika pitäisi saada ajettua ilman välilatauksia.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Kuinka paljon ajoaikaa saadaan esim 10 minuutin lataamisella?

Jos pyöritään samoissa suhteissa kuin henkilöautopuolella, niin jotenkin en näe linjalla lataamista ihan hirveän toimivana ideana. Tulee kalliiksi, ei autojen seisominen kesken päivän, vaan kuskin.

Nykyisissä kalustokierroissa on varattu noin 5min lisää aikaa lataamiseen. Pikalaturit on teholtaan 300kW ja Linkkerit kuluttaa vajaan 1kWh/km riippuen olosuhteista. Eli normaalilla kierroksen aikana tapahtuvalla latauksella saadaan 25km lisää matkaa. Sähköhenkilöautoihin ei kannata verrata kun ne on tehty ihan eri tarkoitukseen, kuin päivittäiseen kokopäiväiseen ajoon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Jos pikalatausteknologia voittaa meneillään olevan taiston, niin sitten voisi syntyä toimintamalli, jossa busseja ladataan kokonaisen vuorovälin verran. Kuljettaja jättäisi bussin lataukseen ja ottaisi edellisen kuljettajan lataukseen jättämän bussin. Ja ruuhka-aika pitäisi saada ajettua ilman välilatauksia.
Helppo kuvitella, että tuossa menisi sitten koko järjestelmä remonttiin. Keskustassa ei tila riitä seisottaa busseja latauksessa, samoja ongelmia saattaa olla muillakin päätepysäkeillä. Latausasemia tuskin kannattaa ympäri peltoja kuitenkaan yksittäisiä linjoja varten rakentaa.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Jos pikalatausteknologia voittaa meneillään olevan taiston, niin sitten voisi syntyä toimintamalli, jossa busseja ladataan kokonaisen vuorovälin verran. Kuljettaja jättäisi bussin lataukseen ja ottaisi edellisen kuljettajan lataukseen jättämän bussin. Ja ruuhka-aika pitäisi saada ajettua ilman välilatauksia.

Tässä tulee eteen muutama käytännön ongelma: aina, kun kuljettaja vaihtaa autoa, hänen täytyy
-säätää ajoasento kohdilleen
-kirjautua rahastus. yms laitteisiin
-puhaltaa alkolukkoon
-laittaa tavaransa paikoilleen.

Näissä kestää kuljettajanvaihtotilanteessa yleensä muutama minuutti. Aikamoista säätämistä olisi tämän rituaalin toistaminen jopa kymmeniä kertoja päivässä.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Yutongilla ajaneena sanoisin että aika pitkän vuoron voi ajaa ilman välilatausta varikolla, aika lähelle kokopäivävuoron.

Entä miten hellekeli tai kova pakkanen vaikuttaa toimintasäteeseen? Ilmastointia tietenkin pyöritetään akusta saatavalla energialla. Oletko tietoinen, onko näissä Yutongeissa webasto kovempia pakkasia varten? (Eikös Linkkerissä ole.)

Vuoden päästä ollaan tietysti viisaampia, ainakin jos talvi ei jää leudoksi.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Kuinka paljon ajoaikaa saadaan esim 10 minuutin lataamisella?.

Linkkeriin saadaan RT:lla hyvällä lykyllä tuossa ajassa ladattua auto 0-80% akkua (80% siis maksimi) ja ainakin linjalla 23 sillä latauksella ajaa arkisin ruuhka-aikaan noin 1,5-2 kierrosta, mutta illalla kun hiljenee menee jopa kolme kierrosta yhdellä latauksella, talvella vähemmän. En näistä 55:n tolpista tiedä, mutta toisella puolella tolpassa on ollut todella paljon epävarmuutta sen suhteen, että saako virtaa vai ei. Joskus vaihtelee päivän aikana ja autokohtaisesti, mutta sen varaan ei pysty laskemaan. Ruskeasuon tolpasta tulee virtaa (ei ihan niin tehokkaasti kuin torilla) ja jos se ei toimi, niin ei ajeta sähköautoilla. Viime talvena oli kyllä ajoittain paljonkin häiriötä latauksessa ja niin pantografia kun laturiakin putsailtiin useampaan kertaan.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Entä miten hellekeli tai kova pakkanen vaikuttaa toimintasäteeseen? Ilmastointia tietenkin pyöritetään akusta saatavalla energialla. Oletko tietoinen, onko näissä Yutongeissa webasto kovempia pakkasia varten? (Eikös Linkkerissä ole.)

On webasto, pakkanen voi aiheuttaa toki muita ongelmia mitä on toki muissakin busseissa.
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Tähän liittyen,
niin tietääkö kukaan, että onko Turussa tai Tampereella latausongelmia?
 
Vs: HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 49/2019

Helppo kuvitella, että tuossa menisi sitten koko järjestelmä remonttiin. Keskustassa ei tila riitä seisottaa busseja latauksessa, samoja ongelmia saattaa olla muillakin päätepysäkeillä. Latausasemia tuskin kannattaa ympäri peltoja kuitenkaan yksittäisiä linjoja varten rakentaa.

Jos päätepysäkkiladattavat bussit voittavat, niin minä veikkaisin että latausasemat tulevat juuri sinne pelloille. Keskustassa maa on vaan liian arvokasta bussien latauskenttiä varten. Eikä siellä keskustaterminaalissakaan pärjättäisi vain yhdellä laturilla, vaan siellä olisi oltava iso joukko latureita, koska kerralla olisi latauksessa melkein joka linjan bussi.

Tietysti haasteena on, että usein se toinenkaan päättäri ei ole keskellä peltoa, joten sieltäkään ei löydy lisätilaa. Enkä tarkoita tässä erityisesti Suomea, vaan tilannetta maailmanlaajuisesti, koska voittava teknologia valitaan kuitenkin globaaleilla markkinoilla.
 
Nämä latausjärjestelmät ovat aikamoinen optimointikysymys.

Esimerkiksi Linkkerissä on ilmeisesti uutena 50-60 kwh akku, joka painaa kai jotain 400 kg luokkaa ja jonka maksimi kapasiteetti riittää 40-50 km ajoon. Kulutus on 1,2 kwh per km.

Toisaalta jos otetaan akkusähköbussi, jolla pitäisi olla 12 tunnin ja varikkomatkat päälle toimintasäde. Tarvitaan ehkä 300 km sädettä, mielellään niin että kun 10 vuoden päästäkin voidaan ajaa samaa reittiä kun akku on menettänyt vähän tehoja.

Esimerkiksi 500 kwh akku painaa noin 3000 kiloa, maksaa 50-70000 euroa ja lisääntynyt paino nostaa kulutuksen ehkä jonnekin 1,4 kwh per km nurkille. Iso akku vie myös tilaa autosta, koska sen on hyvä olla kokonaan lämpimässä, koska jos pitää varautua siihen että akku on kylmä tarvitaan vielä paljon isompi akku. Tämä tarkoittanee käytännössä muutamaa matkustajapaikkaa vähemmän jos alusta on sama, iso akku vaatii tilansa.

Kyllä minusta vaikuttaisi, että sähköbussille optimaalinen akkukoko olisi jossain tässä välissä, vaikka niin että autoa pitää ladata yhteensä tunti viiden tunnin ajoa kohti. Tämä vaatii taas latausinfraa muuallakin kuin varikolla.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös