Akkusähköbussi

Eikö sähköasemien määrän määrää huipputehon tarve? Tällöin akkukäyttöisillä busseilla pärjättäisiin huomattavasti pienemmällä määrällä sähköasemia, kun akkuja voisi ladata myös yöaikaan.
Tämä riippuu siitä, miten kauan yhden akun lataus riittää ajoon. Koko päivän ajo yhdellä latauksella on epärealistinen Litium-akuilla. Siten akkuja on ladattava päivän aikana autojen sähkönkulutuksen tahdissa.

Ja akkuteknologiasta: Pari vuotta sitten muistan lukeneeni tiede-lehdestä juttua nanorakenteisista akkujen elektrodeista, joiden avulla pitäisi olla teoriassa mahdollista parantaa akun varastointikykyä huomattavasti.
Alan tutkijat eivät näe Litium-kemialle vaihtoehtoja vuoteen 2050 mennessä. Olen varmaan lukenut tuon Tekniikka&talous -lehden jutun, mutta ei se ole jäänyt mitenkään järisyttävänä uutisena mieleen.

Yksi ongelma tällä alalla kuitenkin on, että auto- ja öljyteollisuus ostaa edelleen heitä uhkaavia keksintöjä ja tutkimushankkeita. Onhan aika selvä, että kun sähköauto on keksitty jo yli 100 vuotta sitten, olisi ollut aikaa kehittää vaikka mitä myös akkuteknologiassa. Mutta lyijyakku on ollut ihan tarpeeksi hyvä tai huono käynnistysakuksi. Enempää ei polttomoottoriteollisuus tarvitse.

Antero
 
Yksi ongelma tällä alalla kuitenkin on, että auto- ja öljyteollisuus ostaa edelleen heitä uhkaavia keksintöjä ja tutkimushankkeita. Onhan aika selvä, että kun sähköauto on keksitty jo yli 100 vuotta sitten, olisi ollut aikaa kehittää vaikka mitä myös akkuteknologiassa. Mutta lyijyakku on ollut ihan tarpeeksi hyvä tai huono käynnistysakuksi. Enempää ei polttomoottoriteollisuus tarvitse.

Minusta autoteollisuuden kysynnällä ei ole enää paljonkaan vaikutusta akkujen kehitykseen. Erilaisissa kannettavissa laitteissa on nykyään niin valtava kysyntä isomman energiatiheyden akuille, että taloudellinen intressi kehittää parempia akkuja on valtava.

Niin pitkään kun öljy on ollut halpaa ei sähköautoilla ole ollut markkinoita. Mutta jos öljyn hinta nykyisestä vaikka vielä viisinkertaistuu, tilanne muuttunee. Ja Litiumakkujen hinnatkin ovat olleet laskusuunnassa.
 
Minusta autoteollisuuden kysynnällä ei ole enää paljonkaan vaikutusta akkujen kehitykseen. Erilaisissa kannettavissa laitteissa on nykyään niin valtava kysyntä isomman energiatiheyden akuille, että taloudellinen intressi kehittää parempia akkuja on valtava.
Kannettavat laitteet ovat kehittyneet noin 15 vuoden aikana siten, että akkukestävyys perustuu virrankulutuksen vähentämiseen. Akkujen energiatiheys on ehkä 2-kertaistunut kun on siirrytty NiCd-akuista mangaaniakkujen kautta Litiumakkuihin. Litiumakkujen käytännön suuri ero edeltäjiinsä on ollut mahdollisuus tehdä litteitä kulmikkaita akkuja.

Nykyään ollaan tilanteessa, jossa mobiililaitteiden akku kestää huonoimmillaan päivän (iPhone) mutta keskimäärin latauksia tarvitaa 2–3 kertaa viikossa. Akkujen käyttöikä on sama kuin laitteen käyttöikä. Tietokoneissa akut eivät kestä vielä päivää kuin harvoissa laitteissa.

Tulkitsen tätä niin, että akut eivät ole kannettavien laitteiden ongelma ja käyttöajan pidentämisessä on ollut helpompi edetä kehittämällä laitetta kuin akkua. Auton kanssa tilanne on pitkälti päin vastoin. Auton energiankulukseen on pantu kehitysponnistuksia jo vuosikymmeniä, eikä käyttövoiman muuttaminen öljystä sähköön muuta tilannetta. Auton kanssa tulee fysiikka vastaan, sillä energian kulutus perustuu massaan, ja sähköistetty auto on raskaampi kuin öljykäyttöinen. Tietenkin kehittämisen varaa on auton konseptissa, mutta silloin mennään kulutustottumuksien puolelle. Eihän auton tarvitse painaa 1,5 tonnia 75 kg:n kuorman kuljettamiseksi. Mutta kun ihmiset haluavat yhä suurempia, painavampia ja näyttävämpiä autoja, eivät pieniä, keveitä ja vaatimattomia.

Niin pitkään kun öljy on ollut halpaa ei sähköautoilla ole ollut markkinoita. Mutta jos öljyn hinta nykyisestä vaikka vielä viisinkertaistuu, tilanne muuttunee. Ja Litiumakkujen hinnatkin ovat olleet laskusuunnassa.
Öljy on halpaa tulevaisuudessakin, ja vain halpenee, kun sen kysyntä laskee korvaavien teknologioiden ansiosta. Eihän sähköautojen kysyntää nytkään ole herättänyt mikään muu kuin hallinnolliset päätökset rajoittaa öljyn käyttöä liikenteessä ympäristösyistä. Autoteollisuutta sähköauto vaan ei kiinnosta, koska se on yksinkertaisempi ja varmatoimisempi. Siis oikeasti akkua lukuun ottamatta halvempi eikä vaadi huoltoa ja varaosamarkkinoita. Siis sähköauto on paljon huonompaa businesta kuin öljyauto.

Sähkökulkuneuvoteollisuus kasvaakin Kiinassa ja Intiassa, jossa ei ole vanhaa autoteollisuutta rasitteena. Saab ei tule jäämään ainoaksi vanhan autoteollisuuden kaatujaksi.

Antero
 
Mites toimisi vaihtoakut? Bussi vaihtaa päättärillä 2 minuutissa akut vaihtopisteessä jo ladattuihin ja jättää omansa latautumaan seuraavaa bussia varten.
 
Kai nuo akkubusseja sitten olevat.
Akkubussejahan ne ovat. Tunteeko kukaan uutisessa mainittua esiselvitystä? Vaihtoakkubussejahan oli jo käytössä Pekingin olympialaisissa. Mutta ainakin talvikokemukset pitänee hankkia täällä ihan itse.

Antero
 
Mielenkiintoinen projekti, e11 on sopiva linja varmasti testaukseen, kun ei ole ylipitkä, mutta ei kuitenkaan liian lyhytkään linja ja matkustajiakin riittää päiväsaikaan :)

Mikähän bussi se sähköbussi sitten on? Scala niinkun lahteen on menossa, vai tästä tiedotteesta ilmenevä kuva HSL-alueen ensimmäisestä Kabussista joka on samalla akkusähköbussi :p vai onko tuon tiedotteen kabus kuvassa kyse kuitenkin jostain syystä tästä hybrid kabussista
 
No eipä tässä kovin monta kuukautta mennyt johdinautohankkeen tyrmäämisestä akkubussikokeiluihin. Hyvä näin.
 
Bussiammattilainen-lehden tuoreessa numerossa on raportti Belgian Kortrijksissa pidetystä Bus World 2011-tapahtumasta.

Siellä on esitelty mm. kiinalaisvalmisteinen 12- metrinen BYD K9-täyssähkökaturi.

http://www.youtube.com/watch?v=ypXE98jzg_Y

http://www.youtube.com/watch?v=KrVBCMPOsx4&feature=related

Toinen kiinnostava, mutta rakenteeltaan hieman poikkeava uusi täyssähkökaturi on Caetano-Cobus EL2500, joka on etumoottorinen. Edellämainitun konstruktion ansiosta tämän bussin matkustamo on täysin tasainen ja matalalattiainen. Tämä Cobushan on tunnettu mm. maailman lentokentillä käytettävistä terminaalibusseista.

http://www.caetanobus.pt/wps/wcm/connect/CaetanoBus/caetanobus/menu/noticias/noticia11
 
Viimeksi muokattu:
Bussiammattilainen-lehden tuoreessa numerossa on raportti Belgian Kortrijksissa pidetystä Bus World 2011-tapahtumasta.

Siellä on esitelty mm. kiinalaisvalmisteinen 12- metrinen BYD K9-täyssähkökaturi.

Toinen kiinnostava, mutta rakenteeltaan hieman poikkeava uusi täyssähkökaturi on Caetano-Cobus EL2500, joka on etumoottorinen.
Sitten on vielä ainakin ranskalainen Gépébus jolla Oréos 4X 9,3metrinen midibussi. Valmistusmaa ainakin oikea Transdevin/Veolian näkökulmasta :)
 
Vs: Uudet bussit, syksy 2012

Veolian kotisivuille on tullut tiedote jonka mukaan Veolialle tuleekin kaksi Sähköbussia tämän vuoden aikana. Asiasta myös YLE:n sivuilla, josta löytyy myös kuva Caetano 2500EL bussista.
Tältä näyttää ilmeisesti kiinalainen näkemys sähköbussista, eli BYD. Ehkäpä lähempänä ihan tavallisen näköistä bussia.

Veolia Transport sanoi:
Veolian ensimmäiset sähköbussit tilattu

Ainutlaatuisen pääkaupunkiseudulla toteutettavan eBUS-hankkeen ensimmäiset sähköbusseja
koskevat tilaukset on allekirjoitettu. Laajapohjaisen tutkimushankkeen liikenneoperaattorina toimiva
Veolia Transport on tehnyt yhteistyösopimukset portugalilaisen Caetano Busin sekä kiinalaisen BYD:n kanssa.

Alustavien aikataulujen mukaan kummatkin bussit toimitetaan Veolialle Suomeen vuoden 2012
aikana. Kolmen vuoden aikana testataan sähköbussien ja erilaisten tekniikoiden soveltuvuutta
suomalaisiin olosuhteisiin, joissa haasteina ovat esimerkiksi vaikeat talviolot sekä lämpötilavaihtelu -
30 ja +30 asteen välillä vuoden aikana. Busseja käytetään normaalissa matkustajaliikenteessä muun
muassa Espoon sisäisellä linjalla 11.

Portugalilaisen Caetanon 2500EL on normimittoja lyhyempi sähköbussi ja soveltuu pääosin
lentokenttäliikenteeseen sekä muihin joustaviin syöttökuljetuksiin (shuttle service). Yli 60 vuotta
toiminut Caetano Bus valmistaa vuosittain noin 600 bussia eri käyttötarkoituksiin ja on Cobustuotemerkillään
maailman johtava lentokenttäbussien valmistaja. Suomessa Caetano tunnetaan
Mercedes-Benz Tourino -turistibusseista, joiden sopimusvalmistaja yritys on. Sähköbussinsa Caetano esitteli pari vuotta sitten.

Vuodenvaihteessa rantautuva kiinalainen BYD on ensimmäinen maahamme toimitettava
täysikokoinen sähköbussi. Shenzhenin alueella toimiva monialainen BYD on vuonna 1995 perustettu
kehittyneeseen teknologiaan panostava jättimäinen yritys. Monialakonserni tunnetaan Suomessa
esimerkiksi matkapuhelinten akkujen valmistajana. BYD on tällä hetkellä kokemuksensa sekä
tuotantomääriensä perusteella maailman johtavia sähköbussien valmistajia.

Kolmiosainen eBUS-hanke liittyy TEKESin (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) sekä työja
elinkeinoministeriön rahoittamaan ECV-hankkeeseen, joka keskittyy sähköisiin hyötyajoneuvoihin.
ECV-hanke puolestaan kuuluu yli puolensadan eri toimijan EVE-ohjelmaan, jonka tavoitteena on
sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa.
Veolian lisäksi eBUSissa ovat mukana muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT, Liikenne- ja
viestintäministeriö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL),
Espoon kaupunki, Fortum sekä useat laitevalmistajat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös