Pätkillä pääsee liikkeelle helpommin, mutta telillä oli tossa taannoin isohkojakin ongelmia Helsingin keskustassa. Useimmissa valoissa ja pysäkeillä Hämeentiellä oli todella vaikeata päästä liikkeelle. Kumpulan kampuksen pysäkillä maalle päin jouduin tulla perä edellä alas kun auto ei liikkunut mihinkään. Pätkillä ei ollut samanlaisia ongelmia samana päivänä samalla reitillä.
Akkusähköbussi
- Viestiketjun aloittaja raidekaupunki
- Aloituspäivämäärä
Pätkillä pääsee liikkeelle helpommin, mutta telillä oli tossa taannoin isohkojakin ongelmia Helsingin keskustassa. Useimmissa valoissa ja pysäkeillä Hämeentiellä oli todella vaikeata päästä liikkeelle. Kumpulan kampuksen pysäkillä maalle päin jouduin tulla perä edellä alas kun auto ei liikkunut mihinkään. Pätkillä ei ollut samanlaisia ongelmia samana päivänä samalla reitillä.
Toisaalta, eikö tämä anna mahdollisuudet estää pyörien sutiminen säätötekniikan keinoin? Silloin kuljettajan ei ainakaan pidä kytkeä lukkoa päälle ja pois tuon tuostakin. Lisäksi silloin jää aiemmin mainittu bussin peräpään mahdollinen ei-toivottu sivusuuntainen siirtyminen lukkoa käytettäessä.
Täällä on nyt jaettu kokemuksia eri bussimalleista ja jopa yksilöistä, mutta onko kaikissa olleet vetävällä akselilla hyväkuntoiset talvikuvioiset renkaat?
JT
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 29 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,373
Olen ollut siinä käsityksessä, että HSL suostui palauttamaan nivelet katukuvaan juuri siitä syystä, että sähkönivelissä veto olisi sekä taka- että keskiakseleilla ja näin ollen talviolosuhteissa luotettavuus olisi parempi. Missä kohtaa hankintaketjua on mennyt pieleen, että lopputuloksena onkin taas nivelbusseja, joissa vain taka-akselilla on veto?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008576236.html
IL:n kuvien perusteella Fredalla ollut sitten ihan tyypillistä jo 90-luvulta tuttua meininkiä nivelbussit lintassa.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,900
Onko talviolosuhteista selviytymistä ja akselien vetävyyttä mietitty missään vaiheessa nivelten kanssa? Olin ymmärtänyt, että kun seisomapaikkoja ei arvostettu, telit samalla istumapaikkamäärällä yleistyvät ja ruotsalaisten valmistajien matalien nivelten lastentaudit olivat pääasialliset syyt jotka johtivat nivelten häviämiseen seudulta. Samoin HSL:n kilpailuttaessa nykyisiä nivellinjoja ei ollut sähkötelejä markkinoilla, joita olisi voitu kilpailutuksessa vaatia isomman kaluston tarpeeseen.
Jotenkin ei yllätä ollenkaan. Meinasin jo eilen illalla laittaa viestiä tästä, mutta en jaksanut. Ajattelin jo silloin kun bydejä hankittiin, että miten ne tulevat selviytymään juuri tämmösissä talvi-olosuhteissa. Ei näköjään kovin hyvin. Vähempikin lumi riitti jo siihen, ettei nivelbussilla päästä pysäkiltä pois. Jos keskiakselikin olisi vetävä, tuskin olisi tätä ongelmaa, koska painoa on.
- Liittynyt
- 25 Lokakuu 2017
- Viestit
- 485
Jos tämä ongelma on ollut tiedossa ja olisi ollut ratkaistavissa, niin miten ihmeessä se on jäänyt ratkaisematta? Vähän outoa varsinkin, jos HSL tosiaan on ajatellut molempien akselien vetävän.
Näin omin silmin aikaisempien nivelbussien suorituskyvyn talviolosuhteissa ja siksi olen jo vuosia jankuttanut, että ainoa Suomeen sopiva nivelbussi omaa vetävät pyörät kahdessa kohdassa. Ja tämä nähtiin jälleen kerran.
Mitä HSL on sitten ajatellut eli oliko tarjousehdoissa jokin vaatimus tai toivomus nivelbussien vetotavasta?
---------- Viestit yhdistetty klo 21:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:21 ----------
(diesel)Telibussit ovat olleet niveliä edullisempia hankintahinnaltaan ja kuulemma myös huolto- ja korjauskustannuksiltaan. Tämä lienee loogisin selitys niiden käyttöön nivelten sijasta. Toisaalta liikenteen tilaaja saa sitä mitä tilaa eli tarjouskilpailun ehtojen mukaan sitten tarjoajat valitsevat ehdot täyttävän kaluston. Ehtojen porsaanreikien hyödyntäminen ei välttämättä johda menestykseen, kuten Oulussa nähtiin.
Esim sähkötelien tulo kalustomarkkinoille oli tietysti helppo ennustaa, tuotteita tulee, jos on kysyntää. Näkisin sähköbussien tuotevaihtoehtojen jatkuvan lisääntymisen tuovan jatkossa parhaat ratkaisut käyttöön. Nyt on ikäänkuin harjoiteltu, mutta HSL:n aikajänteeltään kunnianhimoisen sähköbusseihin siirtymisen vuoksi isoilla bussimäärillä. Hitaampi siirtyminen olisi merkinnyt parempaa sähkökalustoa, mutta pidempää dieselbussien käyttöaikaa. Kun nähdään akkujen todellinen kesto ja niiden valmistamisen vaikutus ympäristöön, voidaan sitten arvioida asiaa kokonaisvaltaisemmin ympäristönäkökulmasta. Akkujen kierrätys on kasvava teollisuuden haara ja odotan sen kehitystä suurella mielenkiinnolla. Pakokaasupäästöjen ja melun väheneminen on toki nähtävissä jo nyt.
Etumataliin niveliin olisi saanut enemmän istumapaikkoja kuin kokomataliin, mutta niitä ei hankittu lainkaan Suomeen 2000-luvulla jostakin syystä (ja nyt HSL piti lastenvaunupaikkojen määrää tärkeämpänä).
Liikenteen alkuun eli elokuuhun 2021 mennessä sähkötelejä olisi ollut mahdollista saada useilta valmistajilta. Suomen ensimmäiset teli-Yutongit saatiin ajoon tammikuussa ja teli-BYDit heinäkuussa. Föli myös vaati kalustoksi sähkötelejä heinäkuussa 2021 alkaneisiin sopimuksiin.
Föli ei ole vaatinut sähköbusseja vielä yhdessäkään kilpailutuksessa. Niistä saa kyllä lisäpisteitä.
Nivelbussien osalta asian tekee kuitenkin hankalammaksi niiden linkkuunmenotaipumus.
Tähänkin ketjuun liittyen
Kempowerista tulee Scanian virallinen pikalataustoimittaja:
https://www.ess.fi/paikalliset/4465345
Kempowerista tulee Scanian virallinen pikalataustoimittaja:
https://www.ess.fi/paikalliset/4465345
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sähköbussien kylmyys puhuttaa. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4467078
Muistan aina ennen 1990-lopusssa, ennen uusien 8700n tuloa,94N 4:57 Kontulasta oli kokemus kun tuli umpijäässä oleva B10M varikolta, siinä meinasi kyllä itku tulla kun lämpeni aika hitaasti.