Norjan Veolia myyty

Olisko vähän edes voinut referoida suomeksi, mä en ymmärrä tosta mitään.
 
Ryhmä Norjan Veolian työntekijöitä on ranskalaisilta ostanut firman, jonka liikevaihto on 1,8 miljardia NOK (230 miljoonaa €). Yhtiöllä on 2000 työntekijää, 600 bussia, 33 lauttaa/pika-alusta ja 9 ratikkaa. Ostajilla on yhteensä 50 vuoden työkokemusrupeama Norjan Veoliassa. Kauppa toteutetaan huhtikuun aikana, jonka jälkeen Veolia Transport Norge AS tytäryhtiöineen vaihtaa nimeä.
 
Olisko vähän edes voinut referoida suomeksi, mä en ymmärrä tosta mitään.
Kyllähän norja nyt kouluruotsin pohjalta luettuna aika hyvin avautuu. Kuullusta norjasta en mene sanomaan mitään, saati tanskasta. :)
 
Mitenköhän Gråkallbanenin käy? Se on tuntunut aina hivenen erilliseltä toiminnolta Veolian Norjan toiminnoissa. Veolia on ajanut laajennuksia ja toivottavasti uusi omistajakin jatkaa tällä linjalla. Toki jos tavoitteena on pelkän linja-autoyhtiön muodostaminen saavat lautat ja Gråkallbanen lähteä. Tämä lienee nopein keino pääomien vapauttamiseksi. Eri asia on sitten kuinka paljon joku on raitiotiestä valmis maksamaan? Lautathan käyvät varmasti kaupaksi.
 
Mut norjassa on 3 artikkelia, kun ruotsissa ja tanskassa vain 2. Tosin bokmål sallii myös 2 artikkelin käytön.
 
Varmaan Finnmark Fylkesrederi og Ruteselskabin bussit ja paatit kulkevat jatkossakin?

Myyntiuutisesta saa sellaisen käsityksen, että toiminnot jatkuvat omistajavaihdoksesta huolimatta entisellään. Nähtäväksi jää, jatkuuko toiminta vanhoilla nimillä kuten FFR, Vestfjord Buss ja Østerhus Buss jne vai muuttuvatko nimetkin uuden emoyhtiön myötä? Olisihan komeaa mikäli Helgelandskesta eriytettäisiin lautat omaksi "alkuperäiseksi" yhtiöksi "Det Helgelandske Dampskibsselskab" (HDS) (damp = höyry). Tuo yhtiö on jopa vanhempi kuin nykyinen emoyhtiö Veolia. HDS perustettiin vuonna 1867, kun taas kansainvälinen Veolia väittää juuriensa ulottuvan vuoteen 1876.

---

Tähän osion liittyvät osaset kuuluisi ehkä jakaa ja siirtää toisaalle foorumissa?
Mut norjassa on 3 artikkelia, kun ruotsissa ja tanskassa vain 2. Tosin bokmål sallii myös 2 artikkelin käytön.

Aivan noin yksinkertainen ei asianlaita ole. Kirjanorja ei ole yksi yhtenäinen kieli. Konservatiivista kirjanorjaa kutsutaan "riksmåliksi" ja radikaalia kirjanorjaa "bokmåliksi". Riksmål on hyvin lähellä kirjoitettua tanskaa ja siinä on kaksi kieliopillista sukua. Bokmålissa, uusnorjassa ja monessa murteessa (poislukien Bergenin murre) sukuja on kolme.

Riksmålin kirjoitusasu on ollut muuttumaton lähes 100 vuotta. Erinomainen esimerkki noiden kahden kirjanorjan eroavaisuuksista on riksmålin lause "skogbunnen ble dekket av dugg". Kirjoitusasultaan tämä lause on ollut muuttumaton jo vuodesta 1917 ja sitä ei voi kirjoittaa kuin tuolla tavalla. Bokmåliksi tuon lauseen sen sijaan voi kirjoittaa ainakin 108:lla eri tavalla. Skog (metsä) -sanan voi kirjoittaa myös sanana skau, bunn (pohja) -> botn / bonn, ble (sama kuin ruotsin verbi "blev") -> blei / vart, dekket (peittää -verbi) -> dekt / dekka sekä dugg (kaste) -> dogg.
 
Norjasta on tihkunut hieman tarkempaa tietoa Veoilia-taustasta.

Ruijan lääninliikenne (FFR) on Veolialle kultakaivos eli lypsylehmä. Liikenne on jossain vaiheessa menossa kilpailutukseen, jonka tuloksesta on vaikea mennä sanomaan. Vaikka tuotto Ruijasta on ollut varsin mukava, niin ei se ole riittänyt kattamaan Stavangerin seudun raskaasti tappiollista toimintaa. Ranskan emoyhtiö on joka vuosi joutunut pumppaamaan euroja tarjouskilpailun voittaneelle norjalauselle tytäryhtiölleen. Siksi emoyhtiö ajaa alas Norjan toiminnot. Niin kävi myös aikasemmin Tanskassa ja tullee käymään myös Yhdysvalloissa.

Saa nähdä laittaako uusi omistaja (Transport Holding AS) tarjouksen pystyyn, kun Stavangerin sopimus/sopimukset menee uudelleen kilpailutukseen?
 
Takaisin
Ylös