Tulkku

Hei.

Muistaako kukaan milloin suomessa oli vielä niitä johdinautoja? Sellaisia kuin venäläisissä maissa, itäeuroopassa. Onneksi suomessa ei sellaisia ole enää. Kerran olin tallinassa sellaisen kyydissä. Kuski joutui usein mutkissa menemään ulos kun se johdin taas irtosi, yleensä mutkassa. Oli talvi silloin ja aika kylmääkin. Sellaisella pitkällä kepintapaisella se huitoi taas paikalleen.

T:Tulkku

JE

Johdinautoja on ollut sekä Tampereella että Helsingissä. Molemmat järjestelmät perustettiin 1940-luvun lopulla. Lakkautus seurasi Helsingissä 1974 ja Tampereella kaksi vuotta myöhemmin. Helsingissä yhtä autoa kokeiltiin vielä myöhemminkin, mutta hankkeesta luovuttiin ja kantakaupungissa päätettiin keskittyä perinteisiin busseihin ja raitioliikenteeseen. Energiataloudeltaan ja matkustusmukavuudeltaan erinomaisia liikennevälineitä ovat, paitsi tosiaan entisissä Neuvostoliiton maissa, joissa kalusto usein on kulunutta. Mutta siellä joukkoliikenteellä on ongelmia muutenkin. Ruotsissa johdinautoja on Landskronassa, Norjassa Bergenissä. Keski-Euroopassa moderneja johdinautojärjestelmiä on lukuisia, etenkin Sveitsissä ja Italiassa.

Suomen Raitiotieseuran sivu johdinautoista

terveisin
JE

KMT

Onneksi ja onneksi...

Kyllähän se nyt parempi on kuin normaali linja-auto.

Tulkku

Ai. En ymmärtänyt kuinka se on parempi? Tietysti siksi ainakin että ei tule pakokaasua. Muuten sellaisesta tulee vähän sellainen ankea vaikutelma koska nitä näkee aina venäjällä.

T:Tulkku

JE

Toki siinä on vaikeutensa, että auto on johtoonsa sidottu. Mutta kyllä Suomessakin oli hyvin menestyksekäs johdinautoteollisuus aina 1960-luvun alkuun saakka. Itäinen esimerkki on toki hiukan ongelmallinen. Helsingissäkin kokeiltiin 1970-luvulla Neuvostoliitossa valmistettuja johdinautoja, mutta niihin ei kaikilta osin oltu tyytyväisiä. Ja niin liikenteestä sillä erää luovuttiin. Ruotsin, Norjan tai Keski-Euroopan kaupungeissa johdinautot ovat tätä nykyä useimmiten matalalattiaisia ja joissain tapauksissa nivelellä varustettuja erittäin hyväkuntoisia, pitkäikäisiä ja toimintavarmoja ajoneuvoja.

terveisin
JE

vompatti

Ovatko uudet johdinautot pitkäikäisiä? Miten minulla on sellainen käsitys, että dieselbusseissa lyhytikäisin osa ei enää olisi moottori vaan kori. Ja koska sähköbusseissa on samanlainen kori, on autoilla yhtä pitkä käyttöikä. Onko tästä asiasta tietoa vaan vain tällaisia kuvitelmia kuten minulla?

Mitähän nuo "venäläiset maat" ovat?

JE

Kysymys kuuluukin, mikä sitä korin käyttöikää rajoittaa? Uraanilla on puoliintumisaika, mutta samaa ei voi sanoa bussin korista Dieselbussin kori joutuu elinikänsä aikana moottorin aiheuttamalle tärinälle, ja värähtelyt ovat toki omiaan lyhentämään metallirakenteen kestoikää. Johdinautot eivät tyhjäkäynnilläkään tärise dieselbussien tapaan. Siinä olet kylläkin oikeassa, että ei se johdinauton käyttöikä mitenkään loputon ole. Norjan Bergenissä uudet trollikat otettiin käyttöön muistaakseni viime tai toissa vuonna. Korvattu kalusto koostui kahdesta sarjasta, jotka oli valmistettu vuosina 1980 ja 1985. Eli trollikan käyttöikä on runsaat 20 vuotta, kun tavanomainen bussi poistetaan Helsingin Bussiliikenteellä viimeistään noin 15 vuoden käytön jälkeen.

terveisin
JE

23Ají Anárjiri

Trollikoista on keskusteltu melko laajasti tuolla ulkomaisten bussien osastolla, varsinkin tuosta itäisestä kalustosta. Ei ZIU, Ikarus ja Skoda trollikoissa nyt ihan ylettömästi vikaa ole ollut, ainakaan uutena. Niitä vaan käytettiin ja käytetään yhä yli-ikäisinä! Mutta esim. Ateenassa on uusittu koko monisatapäinen sarvijaakkoyhdyskunta viimeisen viiden vuoden aikana, vanhat raihnaiset ZIU9:t pääsivät eläkkeelle tai lahjoitettiin jonnekin muualle. Tilalle on saapunut Kiepen, Neoplanin, VanHoolin, Vossin ja paikallisen ELVOn rakentamia autoja, joista huomattava osa nivelmallia. Kulkevat todella ääneti ja melko rivakastikin.

Kuva

Vauhtia vaunuun!

Rattivaunu

Toisessa ketjussa alueella "Bussit ulkomailla" (jonne tämäkin kuuluu) kirjoitettiin aiheesta aika paljon. Muun muassa:

Tuohon ei ole paljon lisättävää. Etenkin edullisen sähkön maissa johdinauto on huomattavan järkevä ja kestävä liikenneväline. Raskaasti kuormitetuilla reiteillä raitiovaunu on kuitenkin taloudellisempi, vaikka suuremmat investoinnit vaatiikin.

MODEDIT/kuukanko: Kuten Rattivaunu totesi, tämä aihe kuuluu Bussit ulkomaille -osioon. Siirsin tämän

TEP70

Et ole tainnut matkustaa uusilla johdinautoilla? Esimerkiksi puolalainen Solaris rakentaa varsin tyylikkäitä johdinautoja. Juuri matkustin Vilnassa teli-Solariksella ja vaikka Vilnan Skodatkaan eivät huonossa kunnossa ole, oli Solaris silti kuin eri planeetalta.

Minusta yksi johdinauton hyvistä puolista on ripeäliikkeisyys. Vanhat Skodatkin kiihtyvät yhä raivopäisesti, eikä kiihdytys tuota ympäristöön paksua savupilveä.

bassman

Ja kaikeksi vakuudeksi, onhan noita rollikoita ameriikassa asti.

Piirka

Vuonna 1973 hankitut Škoda Tr9:t korvattiin taasen em. 1980/85 hankituilla trollikoilla. Bergenissä Škodat jäivät siis melko lyhytikäisiksi, niitä käytettiin siellä n. 10 vuotta. Syynä lienee ollut jo hankinta-aikana busseissä käytetty vanhentunut tekniikka. Halpa hinta taisi sokaista Bergenin liikennelaitoksen hankinnoista vastaavat.

Olisiko Helsingissä (ja mahdollisesti Tampereellakin) otettu käyttöön Ziu-trollikoita, jos ne olisivat koeliikenteessä pärjänneet paremmin? Jostain muistan lukeneeni, että Ziu-bussien virrottimet olivat hanakoita suistumaan ilmajohdoista. Olisko bussit pärjänneet paremmin, jos niihin olisi vaihdettu Helsingin vanhoissa trollikoissa käytetyt virrottimet?

Ajatusleikkinä voidaan pohtia, että mikäli Ziu-busseja oltaisiin tuotu meille, niin ne oltaisiin jouduttu korvaamaan uusilla viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla, ehkäpä matalalattiaversioilla. Tampereella ehkäpä ykkönen oltaisiin diiselöity, sen verran rupuisasti sitä nykyään liikennöidään...

Piirka

PS. Netistä löytyi kuvia Pietarin trollikoista. Osa autoista näyttää aika neukkuaikaisilta, mutta näkyy siellä käytettävän ihan fiksun näköistä moderniakin kalustoa. Санкт-Петербург (Россия)

Piirka

Osui silmiini tietoa mm. Sveitsin trollikoista. Montreux'ssä johdinautot otettiin käyttöön vuonna 1956. Vuosina 1956-58 hankittiin 18 trollikkaa, jotka korvattiin uusilla vasta vuonna 1995. Montreux'ssä ajettiin siis "laihialaisittain" lähes 40 vuotta. Luzernissa oli ainakin vielä pari vuotta sitten käytössä 14 johdinautoa vuosimallia 1974-75, nämä olivat lähes 30-vuotiaita. Neuchatelissa korvattiin vuonna 1963-64 hankitut trollikat uusilla vuonna 1991.

Käsittääkseni taas itäblokin Škodat sun muut Ziut eivät olleet yhtä laadukkaita ja koska trollikoita valmistettiin suursarjoina, oli uusien bussien hankkiminen edullista. Siksi trollikat ajettiin loppuun/huonoon kuntoon melko nuorina ja tilalle otettiin uusia busseja, kuin että niitä oltaisiin käytetty Sveitsin malliin 30-40 vuotta. Rautaesiriipun kaaduttua alkoi kausi, jolloin uusia trollikoita ei taloudellisista syistä voitu hankkia. Olemassa olevalla kalustolla piti tulla toimeen, vaikka se saattoi olla lähes romutuskunnossa.

Piirka

Rattivaunu

Suunnitelmatalousmaissa trollikoita (ja raitiovaunuja sekä monia muita asioita) hankittiin 5-vuotissuunnitelmien mukaisesti. Tällöin saattoi syntyä tilanteita, joissa täysin käyttökelpoistakin kalustoa meni romutukseen. En siltikään usko, että Ziuilla tai Skodilla sentään 40-vuotista ajorupeamaa oltaisiin saavutettu...

JE

Paradoksaalista kyllä suunnitelmatalouden suunnitelmissa näistäkin liikennemuodoista muutamissa kaupungeissa pyrittiin eroon, mutta käytäntö osoitti sen mahdottomaksi. Itä-Berliinissähän trollikoista luovuttiin 1970-luvulla ja niin olisi ainakin ydinkeskustassa luovuttu ratikoistakin, ellei niille olisi ollut selkeää tarvetta (yksityisauto ei siinä kaupungissa ollut kovin kilpailukykyinen).

terveisin
JE