Tilaajaviranomaisten rajat ylittävä bussiliikenne

killerpop

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
3,572
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Joukkoliikennelailla on pyritty määrätietoisesti tuhoamaan hallinnolliset rajat ylittävää liikennettä. Tuorein esimerkki löytynee Tampereen ja Ruoveden väliltä, jossa vastaavanlaiset yhteydet esim Terälahden alueelta Ruovedelle ei enää joukkoliikenteellä onnistu, vaikka vuosikymmenten ajan yhteyksiä oli paljon päivässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Viranomainen tietää nääkin jutut paremmin kuin rahvas. Siksi HSL-alueellakin HSL-liikenne on pyhää, muut eivät saa liikennöidä jos HSL ei liikennöi ku se on kato suunniteltu juttu.
Tätähän me kaikki uskomme ja iloisesti kannatamme.
 
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Viranomainen tietää nääkin jutut paremmin kuin rahvas. Siksi HSL-alueellakin HSL-liikenne on pyhää, muut eivät saa liikennöidä jos HSL ei liikennöi ku se on kato suunniteltu juttu.
Tätähän me kaikki uskomme ja iloisesti kannatamme.
Muualla Suomessa tilanne on juurikin päinvastainen: "Emme voi jatkaa linjaa kuntarajan yli vaikka se olisi mitä järkevintä, koska Länsilinjat Oy:n monopoli."
 
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Muualla Suomessa tilanne on juurikin päinvastainen: "Emme voi jatkaa linjaa kuntarajan yli vaikka se olisi mitä järkevintä, koska Länsilinjat Oy:n monopoli."
Siis mitä helkkarin väliä sillä on vaikka olisikin monopoli, jos nämä monopolit tuhoava tilaajataho pyrkii järjestelmällisesti pääsemään eroon näistä monopolien tarjoamista joukkoliikenneyhteyksistä? Teisko-Ruovesi on asiasta hyvä esimerkki. Ja onkos Höytämöön tullut mitään pakettibussiliityntäliikennettä kummempaa linjan 50 tilalle/jälkeen?
 
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Joukkoliikennelailla on pyritty määrätietoisesti tuhoamaan hallinnolliset rajat ylittävää liikennettä. Tuorein esimerkki löytynee Tampereen ja Ruoveden väliltä, jossa vastaavanlaiset yhteydet esim Terälahden alueelta Ruovedelle ei enää joukkoliikenteellä onnistu, vaikka vuosikymmenten ajan yhteyksiä oli paljon päivässä.

Tätä olen itsekin pitänyt tilaajamallin suurimpana heikkoutena. Kahden viranomaisen ja/tai vapaan kilpailun rajapinta on hankala.
Esimerkin kautta: Jos ongelmakohta on nyt Tampereella sijainnut vaikkapa Ylöjärven ja Tampereen rajalla, siirtyy ongelma vain Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajalle. Toki tuolloin epäjatkuvuuskohdan ylittävien määrä on nykyistä pienempi, mutta toisaalta "näkymätön raja" tulee paikkaan, jossa tarjonta ja matkustajavirta on muutenkin heikkoa. Esim U-Linjoja ei ole pääkaupunkiseudulla kytketty aikataulullisesti muuhun tarjontaa ja toisaalta niiiden käyttökin on joskus hankalaa HSL:n sisäisillä matkoilla. Tampereelle tuotuna; Hämeenkyrö-Tampere välin ajaminen ilman todellista mahdollisuutta ottaa matkustajia ja saada näin lipputuloja on omiaan karsimaan jo ennestään heikkoa tarjontaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Edellisten viestien perusteella päätin katsella, mitä Tampereen 90-bussilinjalle on käynyt, ja sitähän on lyhennetty!:mad: Itse matkustin sillä mökiltämme, joka on Ruoveden ja Terälahden välissä, Tampereelle. Nyt ei auta sitten muu kuin ajaa autolla koko matka, sillä, kuten mainitsitte, itselleni tutun 90-linjan päättäri on nyt Tampereen rajalla. Tai sitten kävellä 10 km Jäminkipohjasta.

Itse asiassa kyllä siellä pakettiautobussi taitaa mennä kerran pari päivässä 90:n nykypäättäriltä Kaanaasta Ruovedelle, se uusi yritys, Bussi-Manninen, aloitti operoimaan sillä osuudella. Eli yhteyksiä löytyy, mutta vain satunnaisseikkailijamatkailijalle. Itse asiassa soitin selvitykseni jälkeen eräälle mökkimme liepeillä asuvalle, ja hän sanoi, että aikoo tehdä kaikki matkansa traktorillaan, kun säännöllinen liikenne lopetetaan. Mökin seudulta on myös 10 km lähimmälle kyläkaupalle ja reilusti enemmän Ruoveden keskustan kauppoihin. Kauppa-auto sekä Jäminkipohjan K-kauppa lopettivat molemmat. Näinollen tarve joukkoliikenteelle kasvaa ja tarjonta vähenee.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Siis mitä helkkarin väliä sillä on vaikka olisikin monopoli, jos nämä monopolit tuhoava tilaajataho pyrkii järjestelmällisesti pääsemään eroon näistä monopolien tarjoamista joukkoliikenneyhteyksistä? Teisko-Ruovesi on asiasta hyvä esimerkki. Ja onkos Höytämöön tullut mitään pakettibussiliityntäliikennettä kummempaa linjan 50 tilalle/jälkeen?
Se väli, että 1.7.2014 alkaen kilpailuttamaton monopoli on laiton. Tämän jälkeen saa olla vain täysin vapaata kilpailua (markkinaehtoinen malli) tai sitten toimivaltaisen viranomaisen selkein säännöin hankkimaa liikennettä, jonka palvelutaso on tavalla tai toisella parempi kuin ns. villin lännen mallissa.

Höytämöhän on siitä erilainen keissi kuin hyvällä menestyksellä liikennöitävä Siivikkala, että siellä on päällekkäistä liikennettä muutenkin välillä Tampereen raja-Sääksjärvi, ettei Tampereen viranomainen voinut viime vuonna, eikä vieläkään voi tulla huseeraamaan. Siksi sinne keksittiin ajaa onnetonta pikkubussiliityntää.

Jostain syystä sinne Ruovedelle johtaa Orivesi-niminen madonreikä, jota kautta ne bussit nykyään kulkevat – kannattaa varmaan kysyä liikennöitsijältä, miksi. Oli se kyllä kieltämättä mullekin pettymys, että Virtain liikenne siirtyi liikennöimään vallan Oriveden kautta.

Tätä olen itsekin pitänyt tilaajamallin suurimpana heikkoutena. Kahden viranomaisen ja/tai vapaan kilpailun rajapinta on hankala.
Esimerkin kautta: Jos ongelmakohta on nyt Tampereella sijainnut vaikkapa Ylöjärven ja Tampereen rajalla, siirtyy ongelma vain Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajalle. Toki tuolloin epäjatkuvuuskohdan ylittävien määrä on nykyistä pienempi, mutta toisaalta "näkymätön raja" tulee paikkaan, jossa tarjonta ja matkustajavirta on muutenkin heikkoa. Esim U-Linjoja ei ole pääkaupunkiseudulla kytketty aikataulullisesti muuhun tarjontaa ja toisaalta niiiden käyttökin on joskus hankalaa HSL:n sisäisillä matkoilla. Tampereelle tuotuna; Hämeenkyrö-Tampere välin ajaminen ilman todellista mahdollisuutta ottaa matkustajia ja saada näin lipputuloja on omiaan karsimaan jo ennestään heikkoa tarjontaa.

Tämähän on lähinnä kiinni kahden viranomaisen keskinäisestä koordinaatiosta. Toimivalta-alueen vähäinen ylitys on muuten PSA:ssa ja joukkoliikennelaissa sallittu (ja siksi Siivikkala-tapaus oli mahdollinen, etenkin kun Ylöjärven kanssa tehtiin sopimus kustannusten jaosta).

Eihän vielä edes tiedetä, millä mallilla maakunnan liikenne tulee nykyisten sopimusten jälkeen tapahtumaan. Jos mennään siihen "villin lännen malliin", Tampereen seudun viranomainen ja ELY todennäköisesti määräävät kaupunkiseudun pysäkit, joilla saa ottaa ja jättää, eli pikavuoropysäkit (nykyisten lisäksi oletettavasti myös seudun sisäisten linjojen päätepysäkit, jolloin autokiertojen yhdistäminen mahdollistuu).
Jos mennään konsessiomalliin, niin käsittääkseni ELY yhdessä kuntien kanssa määrittelee palvelutason: ELY määrittelee minimipalvelutason ja myöntää siihen rahoituksen, kunta määrittelee lisäpalvelutason ja myöntää sitä varten varoja ja ELY kilpailuttaa palveluntuottajan. Yhdenlainen pilottikohde tälle voisi olla Valkeakosken likennöintikokonaisuus, myös maaseudun koululais-, asiointi- ja muita vuoroja voitaneen hoitaa tällä mallilla, melko lailla samaan tapaan kuin nytkin.
Käytännössä näiden lisäksi ainoa vaihtoehto on tilaaja-tuottaja–malli, jossa ELY ja "TSL" sopivat liikenteen yhteensovittamisesta. Voihan se olla vaikka "rajalta poikki"-diili, jossa Tampereen kaupunkiseudun viimeiseltä pysäkiltä maalle päin rahoitusvastuu on ELY:n.
Todennäköisesti jokaista näitä malleja sovellettaneen. Vapaa kilpailu on mitä sopivin pikavuoroliikenteeseen, jossa on joka tapauksessa institutionaalinen kilpailija juna suurempien kaupunkien välisillä reiteillä, ja niillä alueilla, joihin junalla ei pääse, pääsee jatkossakin pikavuorobussilla, koska maantie sattuu viemään näiden väliinputoojakauppaloiden kautta. Sen sijaan yhteiskunnan tukea tavalla tai toisella vaativaan liikenteeseen se ei sovi.
 
Vs: Lehtiuutinen: nainen on käyttänyt linja-autoa työmatkoillansa jo 13 vuotta!

Jostain syystä sinne Ruovedelle johtaa Orivesi-niminen madonreikä, jota kautta ne bussit nykyään kulkevat – kannattaa varmaan kysyä liikennöitsijältä, miksi. Oli se kyllä kieltämättä mullekin pettymys, että Virtain liikenne siirtyi liikennöimään vallan Oriveden kautta.

Lieneekö syynä se ettei Teiskon kautta enää kannata ajaa kun joku vei ne Tampereen sisäiset matkustajat joilla Ruoveden suunnan linjoista saatiin kannattavia? Vai se että kaksi viranomaista, Joli ja ELY-keskus eivät saaneet (osanneet?) neuvoteltua keskenään toimivia ostoliikenneyhteyksiä?
 
Omasta puolestani ihmettelen suuresti foorumin muutamien jäsenten pikkubussivastaisuutta kuten nimittelemällä "pakettibusseiksi" ym.
Siinä toimivat taloudellisemmin kuin isot onnikatkin.
Ja mitä tulee niiden muutamien 0-8 matkustajan kertakuormia höytämössä, niin olisi vallan edesvastuutonta ajaa niitä vuoroja isoilla täysimittaisilla linja-autoilla.
Suurin osa niistäkin liitynnöistä ajetaan tyhjänä tai muutaman ihmisen kuormalla.

Toinen ihmetys on, miksi Sorilaan ajava vuoro käyttää vielä numeroa 28? Miksi se ei ole esim. 90S? Omituista, että kaksi identtistä reittiä ajavaa JoLi-linjaa omaa eri numerot.

Sitten mitä tulee kuntarajat ylittävään JoLi-liikenteeseen, ihmettelen suunnattomasti sitä, kuinka Tampereen kaupungin veronmaksajien tuella ja rahoilla operoidaan naapurikuntien alueella.
Tässäkin asiassa liikutaan harmaalla alueella niin kauan kun lupaviranomainen ja liikenteen tilaaja on käytännössä sama.

Nykyisellä trendillä on tarkoitus vain kyykyttää yksityiset liikennöitsijät ja käyttää verovaroja päällekkäisen liikenteen luomiseen.
Nykyisellään JoLi on diktatorinen ja omavaltainen yksikkö joka käyttää verovaroja mielivaltaisesti ja ilman todellista valvontaa ja oikeudellista vastuuta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toinen ihmetys on, miksi Sorilaan ajava vuoro käyttää vielä numeroa 28? Miksi se ei ole esim. 90S? Omituista, että kaksi identtistä reittiä ajavaa JoLi-linjaa omaa eri numerot.
Tästä voin olla samaa mieltä, oletettavasti kyseessä on lähinnä historiallinen kuriositeetti.

Sitten mitä tulee kuntarajat ylittävään JoLi-liikenteeseen, ihmettelen suunnattomasti sitä, kuinka Tampereen kaupungin veronmaksajien tuella ja rahoilla operoidaan naapurikuntien alueella.
Tässäkin asiassa liikutaan harmaalla alueella niin kauan kun lupaviranomainen ja liikenteen tilaaja on käytännössä sama.

Nykyisellä trendillä on tarkoitus vain kyykyttää yksityiset liikennöitsijät ja käyttää verovaroja päällekkäisen liikenteen luomiseen.
Nykyisellään JoLi on diktatorinen ja omavaltainen yksikkö joka käyttää verovaroja mielivaltaisesti ja ilman todellista valvontaa ja oikeudellista vastuuta.
Nyt tuli niin kovia syytöksiä, että väitteesi kaipaa perusteluja tuekseen.
  1. Millä perusteella väität, että Tampereen kaupungin määrärahoja käytetään naapurikuntien alueella liikennöintiin?
  2. Toimivaltainen joukkoliikenteen lupaviranomainen ja tilaajaviranomainen ovat luonnollisestikin – Joukkoliikennelain nojalla sama asia (Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta)
  3. Päin vastoin – JOLI:n tavoitteena on monopsoni-markkinatilanteessa pitää joukkoliikennetuotantomarkkina sellaisena, johon on pääsy sekä isoilla että pienillä yrityksillä. Nythän kaikki sopimusliikennöitsijät ovat paikallisia yrityksiä, lähtien kahden auton Möttöstä Vuolteen ja Länskän kautta isoon Paunu-behemottiin. Ja mikäs on "päällekkäistä liikennettä"? Ainoa mieleeni juolahtava on linja 11 ruuhka-aikoina, ja sekin ymmärtääkseni vain siksi, koska Nokian vuoroihin ei kasvavasta Villilästä mahdu.
  4. Jokainen, joka on ollut JOLIn sisällä tietää viimeisen virkkeen puhtaaksi valehteluksi – siellä on todella tiukat raamit, ja verovaroja ei todellakaan riitä tuhlattavaksi. Pikemminkin lahjakkaat nykysuunnittelijat keksivät erilaisia optimointikeinoja, mm. todella monimutkaisia ajosarjakuvioita, joilla saadaan säästettyä hukka-ajoa esim. Hervannan linjoilla ruuhka-aikaan. Myönnettäköön, että ainakin Paunu on tehnyt tätä menestyksekkäästi jo pitkään omassa seutuliikenne- ja vakiovuorokokonaisuudessaan, mutta nyt puhutaankin kaupunkiliikenteestä vakiominuuttiaikatauluin.
 
Viranomaisten rajan ylittävä liikenne on nykyisellä lainsäädännöllä yksiselitteisesti ylemmän tason viranomaisten määräysvallassa.

Nykyisestä tilanteesta on erityisesti linja-autoliittolaisten ja symppareiden turha inistä, koska lakiin tuli pitkät siirtymäajat yksinomaan linja-autoliittolaisten lobbauksen vuoksi. Ne estävät toimivat järjestelyt. Uhoaminen tuhoamisesta on hiukan naiivia kun ongelma on ylipitkissä siirtymäajoissa.

Kun siirtymäkaudesta päästään eroon, viranomaiset voivat, jos soveltavat molemmat PSA:aa, sopia yhdessä, miten liikenne hankitaan esimerkiksi yhteisellä tilaaja-tuottajamallin tai käyttöoikeussopimusmallin mukaisella kilpailutuksella. PSA:n osalta kannattaa tutustua kyseiseen, Suomessa suoraan sovellettavaan lakiin, josta levitetään järjestelmällisesti väärää tietoa.

Sen sijaan, että lobataan EU-lainsäädännön vastaisten ratkaisujen kuten reittiliikennelupien tarveharkinnan ja kaikki lippulajit kattavan yleisen säännön puolesta, liikennöitsijöiden kannattaisi ensin katsoa peiliin ja aloittaa sitten neuvottelut uudelta pohjalta.
 
Nyt tuli niin kovia syytöksiä, että väitteesi kaipaa perusteluja tuekseen.
  • Millä perusteella väität, että Tampereen kaupungin määrärahoja käytetään naapurikuntien alueella liikennöintiin?

Linjalla yksi on Partolassa pysäkkejä Pirkkalan puolella, linjalla 11 Pereessä Pirkkalan puolella. Eikö tämä ole Pirkkalaisten matkustajien tukemista kun nämä voivat kulkea halvemmalla kertalipulla? vai onko ko. linjojen liikennöinti voitollista? Linjan yksi pysäkit Partolan liikekeskuksessa nyt vielä ymmärtää mutta 11 päätepysäkki Pereessä kuulostaa lähinnä kiusanteolta Pirkkalaan ajavaa liikennöitsijää kohtaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jokainen, joka on ollut JOLIn sisällä tietää viimeisen virkkeen puhtaaksi valehteluksi – siellä on todella tiukat raamit, ja verovaroja ei todellakaan riitä tuhlattavaksi.
Näemmä niitä kuitenkin on riittänyt naapurikunnan puolelle, yksityisen liikennöitsijän alueelle liiikennöintiin (linja 11) - ja vielä ko. liikennöitsijältä asiaa sen koommin tiedustelematta, että sopiiko moinen.

Mikko Laaksonen sanoi:
Nykyisestä tilanteesta on erityisesti linja-autoliittolaisten ja symppareiden turha inistä, koska lakiin tuli pitkät siirtymäajat yksinomaan linja-autoliittolaisten lobbauksen vuoksi. Ne estävät toimivat järjestelyt.
No ainoa toimiva järjestely tässä PSA-uskonnossa lienee se, että kalustovaatimuksiin on tullut ehkä hieman järkeä, mutta tämäkin ehkä pienellä varauksella. Mitä toimivaa voi nimittäin olla siinä, että tämä viranomainen päättää meidän matkustajien puolesta jossain kabineteissa että mistä ja missä meidän tulisi liikkua? Tässä Teiskon-Ruoveden tapauksessakin - vaikka asiakkailtakin kysyttiin mielipiteitä, ei näitä mielipiteitä sitten kuitenkaan noteerattu. Ehkä ne olivat sitten viranomaisen mielestä vääränlaisia...

Ja todettakoon vielä, että kyllähän se juurikin tämä viranomaistaho on, joka näitä siirtymäajan sopimuksia pääasiassa rikkoo. Jo moneen kertaan mainittu Tampereen linja 11 lienee tästä varsin hyvä esimerkki.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Linjalla yksi on Partolassa pysäkkejä Pirkkalan puolella, linjalla 11 Pereessä Pirkkalan puolella. Eikö tämä ole Pirkkalaisten matkustajien tukemista kun nämä voivat kulkea halvemmalla kertalipulla? vai onko ko. linjojen liikennöinti voitollista? Linjan yksi pysäkit Partolan liikekeskuksessa nyt vielä ymmärtää mutta 11 päätepysäkki Pereessä kuulostaa lähinnä kiusanteolta Pirkkalaan ajavaa liikennöitsijää kohtaan.
Höpö höpö. Pirkkalan kunta maksaa Pereentien liikenteestä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomais-yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Koska Paunu ei aiemminkaan (paitsi muinoin) ole liikennöinyt Pereentietä, jonka pysäkit ovat pyörämatkan päässä Naistenmatkantien pysäkeistä, ei ruuhka-aikoina 20 min välein liikennöitävä tarjonta ole Masilta pois millään tavalla.

Pikemminkin Paunun ulina Pereen joukkoliikenteen parantamisesta tasosta "ei joukkoliikennettä" tasoon "ruuhka-ajan tarjonta" on kiusantekoa Pereentielle muuttaneita kohtaan – Paunun oma häthätää tehty, siirtymäajan liikennöintisopimukseen kuulumaton muutosesitys Pakkalankulman kautta ajavien vuorojen osittaisesta siirtämisestä nollasummaperiaatteen mukaisesti Pereentielle oli mielestäni joukkoliikennevastaista ja hurskastelevaa* politiikkaa – varsinkin kun parin kilsan päästä Pyynikiltä olisi pitänyt maksaa Matkahuollon km-taksa.

*) hurskastelulla viittaan Paunun väitteeseen, että kunta säästää rahoja, kun samalla huononnetaan palvelutasoa Pakkalankulmassa, koska osa vuoroista siirrettäisiin kulkemaan Pereen kautta

Jos joku oikeasti kävelee/pyöräilee Naistenmatkantieltä Pereentielle saakka halvemman kertalipun perässä, hän voisi yhtä hyvin kävellä/pyöräillä kaupungin puolelle Lentokonetehtaan pysäkille, jossa joukkoliikennepalvelua tarjotaan sentään aamusta yöhön.

Mitä tulee Partolan tarjontaan, niin olisiko sinusta hyvää joukkoliikennepolitiikkaa päättää linja 1 vielä tänäkin päivänä Valmetin portille ja jättää Partola käytännössä täysin joukkoliikenneettömäksi? Siinä tilanteessa ne harvat bussilla kulkevat joutuisivat tällöin kävelemään Valmetin risteyksestä sen n. puoli kilsaa ihan vain sen takia, koska Paunu ajaa kerran tunnissa ruuhka-aikaan jotain linjaa 60. Ja Pirkkahallille kulkisi vain hidas seiska, joka skippaisi Partolan pysähtymättä. Toivioon kulkisi koulubussi. Tämä olisi todellista julkisten resurssien misallokaatiota yksityisen monopolin puolustamiseksi, mikä sotii ainakin meikäläisen vihreän sosiaaliliberaalia arvomaailmaa vastaan. Partolan liikenteen clearingin osalta en tiedä, mennäänkö vielä "vanhasta muistista" vai uuden yhteistoimintasopimuksen mukaan, mutta joka tapauksessa sehän on käytännössä tamperelaisten asiointiliikennettä kuntarajan 'väärälle' puolelle syntynyttä kauppakeskusklusteria palvelemaan, pirkkalaisille ei siitä ole juuri mitään iloa (paitsi heille muutamallekymmenelle, ketkä asuvat Partolassa).


Näemmä niitä kuitenkin on riittänyt naapurikunnan puolelle, yksityisen liikennöitsijän alueelle liiikennöintiin (linja 11) - ja vielä ko. liikennöitsijältä asiaa sen koommin tiedustelematta, että sopiiko moinen.
Ihan kuin JOLI olisi joku hunni Attila, joka tunkeutuu luvattomasti Pirkkalan feodaalivasalli Masin läänitykselle ja vie hänen maaorjansa (=asiakkaat) alueelta, jotka Masi itse on jättänyt lyhytnäköisesti kymmenkunta vuotta liikennöimättä. Kuten sanottua, Naistenmatkantien pysäkit ovat kohtuuttoman kävelymatkan päässä Pereentiestä ja päinvastoin, jonka Pirkkalan tekninen lautakuntakin on todennut.

PSA-uskonnossa
Se ei ole uskonto vaan voimassa oleva laki. Pikemminkin nykymallin jatkuminen on epätoivoista LAL-uskontoa, joka voi toteutua vain, jos EU hajoaa ja Joukkoliikennelaki kumotaan. Mikäs siinä, jos halutaan henkinen paluu 1930-luvulle. Siinä vaiheessa mä harkitsen vakavasti maanpakoon lähtemistä. :)

Mitä toimivaa voi nimittäin olla siinä, että tämä viranomainen päättää meidän matkustajien puolesta jossain kabineteissa että mistä ja missä meidän tulisi liikkua? Tässä Teiskon-Ruoveden tapauksessakin - vaikka asiakkailtakin kysyttiin mielipiteitä, ei näitä mielipiteitä sitten kuitenkaan noteerattu. Ehkä ne olivat sitten viranomaisen mielestä vääränlaisia...
Kaanaa-Jäminkipohja-välin lakkautus (yhtä sunnuntaista busmannivuoroparia lukuunottamatta) oli toki ikävä asia, mutta tähänhän asti se on ollut niin, että ystävykset Paunu ja Penttilä ovat tehneet "salaisen lisäpöytäkirjan", eli jakaneet liikennöintialueet sulle-mulle–periaatteella. Käytännössä resurssieroista johtuen Vaasantien suunta Länskälle, muut Paunulle. Oikeasti pienet bussiyrittäjät, kuten Möttö ovat juuri kärsineet tästä Kekkoslovakian mallista, jossa liikennöintiä ei voinut käynnistää, kun linjaliikennelupaa ei saanut lääniltä johtuen kaalimaan vartija-pukin lausunnosta, että liikenne on päällekkäistä.

PSA-tiltu-liikenne on tosi iso mahdollisuus uusille ja nykyisillekin pikkuliikennöitsijöille, mikä on Paunun, Vainion ja muiden suuri pelko: julkisuudessa varoitellaan kansainvälisistä jättipelureista, jotka pikkuhiljaa valloittaisivat koko liikennekentän (vaan kuinkas kävikään, Paunu osti Veolian Tampereen liiketoiminnat), vaikka tilaa riittää jokaisen kokoiselle operaattorille. Möttön, Vuolteen ja muiden startup-kokoluokan firmojen etuna on ketteryys: saa mies ajaa aamulla ja iltapäivällä bussia ja keskipäivällä tekee paperihommia, omaa varikkoa ei tarvitse ja tuuraajaksi voi pestata tutun bussikuskikaverin, detaljeja sen enempää tuntematta.

Linja-autonkuljettajillekin avautuu tässä aivan mieletön näköala: odotan ensimmäistä Israelin Eggedin tapaista työväenosuuskuntaa liikennöimään busseja: isäntää ei ole, jokainen hoitaa leiviskänsä osuustoiminnan sääntöjen mukaisesti, ja voitot jaetaan toverikunnan kesken tai käytetään toiminnan laajentamiseen. 1000 € osuuspääomalla ja erilaisten ELY-starttirahojen avulla jo kymmenenkunta kuljettajaa perustaa esim. neljän auton osuuskunnan, bussi rahoitetaan joko leasingsopparin tai lainan kautta.

Mitä tulee tuohon kabinettipolitiikkaan, niin tästähän edelleenkin päättää JOLILA, eli kertokaa lautakunnan jäsenille äänestäjän ja veronmaksajan ominaisuudessa, mitkä huonot päätökset pitää palauttaa valmisteluun. Toisin on laita vanhassa linjalupaliikenteessä, jossa liikennöitsijä toteaa vuoron tappiolliseksi ja lääni ostaa sen, jos määrärahat riittävät, kunnes ne eivät muutaman vuoden päästä enää riitä ja vuoro lakkautetaan – ei valitusoikeutta, ei demokratiaa, feodaalivasallin ja lääninherran sana on laki.

Ja todettakoon vielä, että kyllähän se juurikin tämä viranomaistaho on, joka näitä siirtymäajan sopimuksia pääasiassa rikkoo. Jo moneen kertaan mainittu Tampereen linja 11 lienee tästä varsin hyvä esimerkki.
Mietitäänpäs: Veolia lopetti Aitolahden-Teiskon liikenteen omasta aloitteestaan, samoin Länsilinjat linjan 50. Molempien tilalle hankittiin JOLI-liikennettä, mikä toimi myös harjoitteluna vuoden 2014 H-hetkeä varten. Nyt lisäksi Pereentielle tuotiin linjan 11 pääte, koska sinne on tullut kodit tuhannelle uudelle asukkaalle, eikä Partolaan ja Pirkkahallille tartte ajaa 10 min välein.

Mitä muita siirtymäajan sopimusrikkomuksia on ollut? Mulle tulee mieleen lähinnä Valkeakosken liikenne Oy, jonka työntekijä on jo kahdesti rikkonut Tampereen yhteistariffiliikenteen palvelu- ja myyntiohjetta (ja siten yhteistariffisopimusta) vastaan JOLIn toimivaltaan kuuluvalla linjalla 55.
 
...
Linja-autonkuljettajillekin avautuu tässä aivan mieletön näköala: odotan ensimmäistä Israelin Eggedin tapaista työväenosuuskuntaa liikennöimään busseja: isäntää ei ole, jokainen hoitaa leiviskänsä osuustoiminnan sääntöjen mukaisesti, ja voitot jaetaan toverikunnan kesken tai käytetään toiminnan laajentamiseen. 1000 € osuuspääomalla ja erilaisten ELY-starttirahojen avulla jo kymmenenkunta kuljettajaa perustaa esim. neljän auton osuuskunnan, bussi rahoitetaan joko leasingsopparin tai lainan kautta.
...

Minusta tämä kuulostaa henkiseltä paluulta 1920-luvulle. ;-)
Olihan niitä bussiliikenneosuuskuntia ennen wanhaan Mansenkin seudulla.
No, saahan sitä unelmoida enkä toki pahakseni pane, vaikka jotkut rupeaisivat unelmaansa toteuttamaankin: onnea matkaan.

Teiskon liikenteen täydellinen "jolittaminen" antoi surullista esimakua tulevasta.
Todellisia kärsijöitä tässä olivat Tampere - Ruovesi (- Virrat) -bussiyhteyksien tarvitsijat. Kun kaupungin sedät (ja tädit) halusivat saada Teiskon matkustajat kokonaan itse tilaamiinsa vuoroihin, eivät Tampere - Teisko - Ruovesi -akselin kaukovuorot suinkaan siirtyneet kulkemaan Oriveden kautta vaan käytännössä loppuivat: tuloksena oli Tampere - Ruovesi -yhteyksien huomattava heikkeneminen. Pahimpia aukkoja jouduttiin paikkaamaan ELY:n Manniselta ostamilla vuoroilla Orivedeltä pohjoiseen (ei silti, kivahan se on nähdä Busmanni Orivedellä linjaliikenteessä :).
 
Takaisin
Ylös