Korokkeeton pysäkki sisäkaistalla

Liittynyt
15 Elokuu 2008
Viestit
2,275
Tieliikennelaissa lukee tälläistä:

Kuljettajan on aikoessaan ohittaa oikealta raitiovaunun tai linja-auton korokkeettoman pysäkin kohdalla pysäytettävä ja annettava esteetön kulku raitiovaunusta tai linja-autosta poistuville taikka siihen nouseville matkustajille.

Sisäkaistalla sijaitsevat linja-autopysäkit ovat tämän virkkeen valossa siis täysin laillisia ilman koroketta. Ei taida missään päin Suomea olla tälläistä korokketonta sisäkaistalla sijaitsevaa bussipysäkkiä? Vai onko se jonkun laillisen liukumiinan toisaalla kieltämä järjestely?

Liikenneturvallisuuden sinänsä kannalta järjestely on samaa luokkaa liikennevalottoman suojatien kanssa, joita on Helsingissä sumeanaan vilkkaimpia pääkatuja myöten.
 
Käytännössä noita bussipysäkkejä on vaikka kuinka paljon, vaikka teoriassa ei olisikaan. Ei ole kerta eikä kaks kun bussi ei viitsi tai osaa ajaa jalkakäytävän reunaan vaan ajaa suoraa ajolinjaa ja pysähtyy autokaistalle, parin metrin päähän jalkakäytävän reunasta. Matkustajat sitten astuvat kadulle ja tassuttelevat siitä jalkakäytävälle. Mä käytän bussia muutaman kerran vuodessa mutta olen silti saanut kokea tämän vaikka kuinka monta kertaa.
 
Sisäkaistalla sijaitsevat linja-autopysäkit ovat tämän virkkeen valossa siis täysin laillisia ilman koroketta. Ei taida missään päin Suomea olla tälläistä korokketonta sisäkaistalla sijaitsevaa bussipysäkkiä? Vai onko se jonkun laillisen liukumiinan toisaalla kieltämä järjestely?

Raitiotiellähän tuon tarve on selvä. Mielenkiintoista kyllä että miksi linja-autokin on kirjattu samaan pykälään. Lainsäätäjän huolimattomuutta tai turhaa varmistelua? Onko noita Helsingin ratikoillakaan enää jäljellä, kun Bulevardiltakin ne jo poistuivat?
 
Käytännössä noita bussipysäkkejä on vaikka kuinka paljon, vaikka teoriassa ei olisikaan. Ei ole kerta eikä kaks kun bussi ei viitsi tai osaa ajaa jalkakäytävän reunaan vaan ajaa suoraa ajolinjaa ja pysähtyy autokaistalle, parin metrin päähän jalkakäytävän reunasta. Matkustajat sitten astuvat kadulle ja tassuttelevat siitä jalkakäytävälle. Mä käytän bussia muutaman kerran vuodessa mutta olen silti saanut kokea tämän vaikka kuinka monta kertaa.
Minua kiinnostaa tietää, että millä linjalla ja millä pysäkillä noin on tapahtunut? Oliko pysäkillä jotain estettä, esim. väärinpysäköityjä autoja tai jokin työmaa, minkä vuoksi sinne ei voinut ajaa? Itselleni ei ole käynyt useinkaan niin, että pitää jättää ja poimia matkustajia ajoradalta. Lukuunottamatta yhtä pysäkkiä, jossa se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus: linjoilla 58/58B Kustaankadun (2158) pysäkki AKK:lla. Siinä on lähes aina jotain autoja pysäkin täydeltä, jolloin pysäkille ei pitkällä telibussilla pääse. Yleensä yritän vähintään etuoven kuitenkin taivuttaa pysäkin reunaan, jotta liikuntarajoitteisten kulku bussista/bussiin helpottuu.
 
Minua kiinnostaa tietää, että millä linjalla ja millä pysäkillä noin on tapahtunut?

Minulta et kyselly mutta nyt ainakin talvella olen huomannut että etenkin harvemmin liikennöidyillä tieosuuksilla kuljettajat helposti pysähtyvät tielle, eivät aja pysäkin viereen, todennäköisesti sen vuoksi että pelkäävät juuttuvansa pysäkille, renkaat pyörii tyhjää. Näin on käynyt nyt lumisateisina päivinä 76A/B:llä, 05N:llä yhtenä yönä, renkaanjäljistä päätellen ei ollut ainoa kuljettaja joka niin oli tehnyt, saman oli tehnyt edelliset vuorot. Myös 74:llä oli viime viikolla sama juttu, taisi olla aamun toinen tai kolmas vuoro. Eli siis talvella noin saattaa useammin tapahtua, juurikin sen takia ettei jumiin pysäkille jää. Tietysti nuo ahtaat pysäkit on toinen juttu.
 
Minua kiinnostaa tietää, että millä linjalla ja millä pysäkillä noin on tapahtunut? Oliko pysäkillä jotain estettä, esim. väärinpysäköityjä autoja tai jokin työmaa, minkä vuoksi sinne ei voinut ajaa?

Esimerkiksi Munkkiniemen puistotien pysäkillä, molemmissa ajosuunnissa, sekä PL:n että HelB:n dösällä. Keskustan suuntaan tuossa ei ole pysäköintipaikkoja ollenkaan ja maalle päin pysäkin pysäköintikielto on kymmenien metrien mittainen.
 
Esimerkiksi Munkkiniemen puistotien pysäkillä, molemmissa ajosuunnissa, sekä PL:n että HelB:n dösällä. Keskustan suuntaan tuossa ei ole pysäköintipaikkoja ollenkaan ja maalle päin pysäkin pysäköintikielto on kymmenien metrien mittainen.
No, on aika outoa.

Itselläni ei ole ollut juurikaan vaikeuksia päästä pysäkin reunaan noilla pysäkeillä. Munkkivuoren suuntaan mentäessä (linja 58) pysäkki on joskus ollut tukittuna väärinpysäköidyillä autoilla. Siinähän on se rautakauppa, jonka asiakkaat joskus pysäköivät suoraan liikkeen oven eteen. Mutta yhden käden sormin voi laskea tapaukset, jossa ei pysäkille ole päässyt.

Toiseen, keskustan suuntaan, ajettaessa pysäkki on hieman hankala. Pitkällä telibussilla on hankalahkoa päästä siihen ihan suoraksi ja pysäkiltä lähtö on myös haasteellinen, sillä aktiivisella, ohjaavalla taka-akselilla varustetut telibussit koukkaavat reilusti jalkakäytävän puolelle, kun siitä lähdetään niin jyrkästi. Onpa siinä onnettomuuskin käynyt jalankulkijan kanssa, em. syystä.
 
Toiseen, keskustan suuntaan, ajettaessa pysäkki on hieman hankala. Pitkällä telibussilla on hankalahkoa päästä siihen ihan suoraksi ja pysäkiltä lähtö on myös haasteellinen, sillä aktiivisella, ohjaavalla taka-akselilla varustetut telibussit koukkaavat reilusti jalkakäytävän puolelle, kun siitä lähdetään niin jyrkästi. Onpa siinä onnettomuuskin käynyt jalankulkijan kanssa, em. syystä.

Tähän on tulossa muutos, pysäkkikoroke tehdään nykyisen pysäköintikaistan levyiseksi ulokkeeksi molemmissa ajosuunnissa ja samalla pysäkki siirtyy heti Tammikujan länsipuolelle. Silloin bussin ei tarvitse koukata, ja autot jäävät teoriassa bussin taakse odottelemaan. Toivottavasti siitä ei synny vaaratilanteita jalankulkijoille, autot kun eivät mielellään ylimääräisiä odottele ja ajorata on kuitenkin sen verran leveä, että kiinni korokkeeseen ajavan bussin ohi saattaa pikkuautolla mahtuakin.
 
Tuollaiset korokkeettomat raitiopysäkithän aivan tavallisia esim. Tallinnassa ja Saksassa, mm. Freiburgissa, olen nähnyt ratkaisuja, jossa tällainen keskikaistalla oleva raitiopysäkki on viereiseen ajorataan nähden hieman eri tasossa, jolloin raitiovaunun ovet ovat estettömällä korkeudella. Samalla takaa tuleva autoliikenne pysäytetään erillisellä liikennevalolla ratikkapysäkin taakse.

Meillä Helsingissä olen nähnyt joskus Bulevardilla (ennen nykyisiä korokkeita) tapauksia, jossa kutosen ratikasta pois jäävä matkustaja on joutunut hyppäämään henkilöauton yli, jotten olisi jäänyt sen alla poistuessaan ratikasta. Karmeaa katsottavaa kun ovista ulos tuleva matkustaja tajuaakin, että hänen kohdalleen on tulossa auto, eikä ole enää mahdollista palata taaksepäin. Tässä tapauksessa nuori mies tosiaankin loikkasi ko. auton kohdalla. Tässä valossa en kannata ollenkaan tällaisia pysäkkejä "helsinkiläisissä eritysoloissa".

---------- Viesti lisätty kello 13:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:45 ----------

...Saksassa, mm. Freiburgissa, olen nähnyt ratkaisuja, jossa tällainen keskikaistalla oleva raitiopysäkki on viereiseen ajorataan nähden hieman eri tasossa, jolloin raitiovaunun ovet ovat estettömällä korkeudella. Samalla takaa tuleva autoliikenne pysäytetään erillisellä liikennevalolla ratikkapysäkin taakse.
Olisiko jollakulla kuvaa tällaisesta ratkaisusta?
 
Liikennevaloin suojattuna tuollainen voisi hyvin toimia täällä kamikazeautoilijoiden ihmemaassakin.
 
Tuollaiset korokkeettomat raitiopysäkithän aivan tavallisia esim. Tallinnassa ja Saksassa, mm. Freiburgissa, olen nähnyt ratkaisuja, jossa tällainen keskikaistalla oleva raitiopysäkki on viereiseen ajorataan nähden hieman eri tasossa, jolloin raitiovaunun ovet ovat estettömällä korkeudella. Samalla takaa tuleva autoliikenne pysäytetään erillisellä liikennevalolla ratikkapysäkin taakse.

Olisiko jollakulla kuvaa tällaisesta ratkaisusta?

Saksassa kyseinen ratkaisu tunnetaan nimellä Zeitinsel. Kuva Berliinistä tälläisestä ratkaisusta.
 
Saksassa kyseinen ratkaisu tunnetaan nimellä Zeitinsel. Kuva Berliinistä tälläisestä ratkaisusta.
Meillä on kielletty ohittaa pysäkillä seisova raitiovaunu tällaisessa tilanteessa, joten ei tarvita liikennevaloja. Eri asia on, kuinka moni autoilija tietää että näin on ja moniko välittää asiasta. Muistan nähneeni usein sekä väkisin matkustajien sekaan tunkeutumista että vaunun ohittamista vasemmalta. Mutta nykyään ei tosiaan taida enää tallaisia pysäkkejä olla Hesassa. Viimeksi olen nähnyt tällaista Pietarissa, muistaakseni 6-kaistaisen kadun keskellä. En tiedä Pietarissa voimassa olevasta laista, mutta henkensä kaupalla siinä pari matkustajaa kulki. Tallinnassa taitaa myös olla vielä korokkeettomia ratikkapysäkkejä leveidenkin katujen keskellä.

Antero
 
Meillä on kielletty ohittaa pysäkillä seisova raitiovaunu tällaisessa tilanteessa, joten ei tarvita liikennevaloja. Eri asia on, kuinka moni autoilija tietää että näin on ja moniko välittää asiasta. Muistan nähneeni usein sekä väkisin matkustajien sekaan tunkeutumista että vaunun ohittamista vasemmalta. Mutta nykyään ei tosiaan taida enää tallaisia pysäkkejä olla Hesassa.

Berliinissäkin on voimassa laki, joka kieltää raitiovaunun ohittamisen oikealta puolelta pysäkin kohdalla. Vastaava laki on kaiken järjen mukaan voimssa muissakin osavaltioissa. Uskoisin lain tulevan ihan StVo:sta.
Tuollainen liikennevalojärjestely todella on nykyäänkin käytössä joillain pysäkeillä. Katselin äsken kuukkelikartoilla katukuvasta paikkoja, joissa muistan sellaisen olevan käytössä tutkiakseni, millä logiikalla noita on sijoiteltu. Käytännössä ainakaan se, missä Bezirkissä pysäkki sijaitsee ei näytä vaikuttavan, koska samasta Bezirkistä (Mitte) löytyivät molemmat alempana linkkaamani esimerkit. Liikennemäärä kuitenkin vaikuttaisi merkitsevän, koska Bernauer Strassella on kohtalaisen vähäinen liikenne, kun taas Invalidenstrassella, jossa nuo valot ovat, liikennettä löytyy varsin paljon. Toisaalta taas esim. Konrad-Wolff-Strassella Hohenschönhausenissa (muistaakseni Bezirk Pankow) liikennettä on sielläkin aika paljon, mutta aikasaaria ei ole. Hirveän tarpeellisiksi en niitä kyllä koekaan, koska ratikanohittelijoita löytyy aika vähän ja matkustajan on helppo tarkistaa kulkutiensä vapaanaolo aivan kuten katua ylittäessäänkin. Kannattaa muista sekin, että tuolla kadut ylitetään siitä kohdin, jossa jalankulkija sattuu olemaan ja suojateitä on vain riskipaikoissa, esim. ala-asteiden edustoilla, joissa autoliikennettä on hyvin vähän. Muissa paikoissa autoilla on etuajo-oikeus ja jos auto joutuu tienylittäjän takia hidastamaan vauhtiaan, kyseessä on liikenteen vaarantaminen.

Aikasaarta voidaan käyttää myös joissain tilanteissa, jossa heti pysäkin jälkeen on valo-ohjattu risteys. Koska matkustajien ei haluta joutuvan pomppimaan valoihin pysähtyneen autoletkan läpi, autot pysäytetään tällaisissa tilanteissa raitiovaunua taaemmaksi. Ne päästetään liikkeelle siten, että juuri niiden saavuttaessa pysäkin toisella puolen olevat valot, myös ne vaihtuvat vihreiksi.
Esimerkki aikasaarettomasta pysäkistä: http://g.co/maps/cmg8n
Esimerkki aikasaarellisesta pysäkistä: http://g.co/maps/zszxw

Viimeksi olen nähnyt tällaista Pietarissa, muistaakseni 6-kaistaisen kadun keskellä. En tiedä Pietarissa voimassa olevasta laista, mutta henkensä kaupalla siinä pari matkustajaa kulki. Tallinnassa taitaa myös olla vielä korokkeettomia ratikkapysäkkejä leveidenkin katujen keskellä.

Antero

Millä perusteella sanot, että ne matkustajat kulkivat henkensä kaupalla? Ja jos kulkivat, kuka ihme heidät siihen muka pakotti? Pietarissa kuukauden viettäessäni käytin kohtuullisen usein raitiovaunuakin, eikä raitiovaunusta poistuminen tai siihen nouseminen mitenkään vaarallista ollut. Ainoa vaarallinen asia siinä taitaakin olla suomalaisten typerät ennakkoluulot, joiden aikaansaamien sumuisenharmaiden lasien läpi päivänkakkaratkin näyttävät synkeiltä ja masentavilta.
Arviolta 85% autoista pysähtyy ratikkaa taaemmas ja jäljellejäävistä 10 prosenttiyksikköä pysähtyy sellaiseen kohtaan ratikan vierustaa, että oviaukot eivät tukkiudu. Viitisen prosenttia sitten tuntuisi jättävän välittämättä. Mutta eihän ratikkaan nousevan tai siitä poistuvan ole mikään pakko lähteä tien yli ennen kuin tie on selvä. Jos ensimmäinen auto kaahaakin läpi, toinen - tai joskus harvoin vasta kolmas - kyllä pysähtyy, samalla estäen kaahaamisen takanaantuleviltakin. Ja ratikka kyllä odottaa, että tie on selvä. Venäjän liikenteessä moni asia näyttää suomalaisen lällärihamsterin silmin paljon järjettömämmältä kuin se todella on, vaikka sitä järjettömyyttäkin kyllä piisaa. Kuitenkin, sen järjettömän ajon osuus on vain murto-osa siitä, mitä Suomessa väitetään. Aivan kuten järjettömän toiminnan osuus muutenkin.
 
Millä perusteella sanot, että ne matkustajat kulkivat henkensä kaupalla? Ja jos kulkivat, kuka ihme heidät siihen muka pakotti? Pietarissa kuukauden viettäessäni käytin kohtuullisen usein raitiovaunuakin, eikä raitiovaunusta poistuminen tai siihen nouseminen mitenkään vaarallista ollut.
Olenkin varmaan lällärihamsteri, kun en ole asunut kuukautta Pietarissa. Kolme kaistaa suuntaansa ja keskellä pysähtyy yksinäinen ratikka, josta astuu ulos pari ihmistä. Vaunun pysähtyminen ja ihmisten ilmestyminen keskelle tätä kaupunkimotaria ei vaikuttanut autoliikenteeseen yhtään mitään. Sama toistui niiden muutaman kerran aikana, jotka oli tilaisuus nähdä.

Olen käynyt Pietarissa muutamia kertoja sosialisimin kaatumisen jälkeen, ja liikennekulttuuri on sinä aikana mielestäni vain pahentunut autojen määrän lisääntyessä. Vertaan sitä tietenkin pääasiassa helsinkiläiseen liikennekulttuuriin. Ehkä pietarilainen liikenne alkaisi näyttää toiselta, jos siellä olisi kuukauden. Tosin ystäväni, joka on asunut siellä koko ikänsä, on samaa mieltä kuin minä. Ehkä hänkin on lällärihamsteri.

Lällärihamsteri
 
Takaisin
Ylös