Linjureiden lämmitys ym.

Liittynyt
3 Heinäkuu 2005
Viestit
184
Talviaiheeni jatkuu. Milloin meillä on alettu käyttää kaksinkertaisia laseja linjureissa? Valokuvia tiiraten kati n. 70-luvun alusta. Onko tämä tuiki tarpeellinen varuste vallan lakisääteinen nykyään? Ja milloin ja kenen toimesta alettiin käyttää vesikiertopattereita? Onko meilläkin ennen käytetty puhaltimia? Ja miksi niitä taas lisätään autoihin, kun en äkkiseltään keksi niille tarvetta. Niitähän käytetään joskus, mutta minä olen tulkinnut ne ns. apulämmittimiksi todella kylmiä kelejä varten, mutta eikö vesikiertojärjestelmä muka riitä yksinään?
Kokemuksia huonoista talvivarustuksista: Keski ja Etelä-Euroopassa autoissa on yksinkertaiset ikkunat ja usein vain pari lämpöpuhallinta autoa kohden, jolloin lämpö jakaantuu epätasaisesti ja riittämättömästi autoon. Asuin vuosia Thessalonikissa ja siellä paleltiin autoissa talvet, varustus tuo huonoin mahdollinen.Joku oli vielä keksinyt sijoittaa varsinkin nivelissä puhaltimet pareittain vastapäätä toisiaan! Ja siis vain pari per vaunu... Skopjessa ei autoissa ollut lämmitystä lainkaan, tai ainakaan sitä ei käytetä. Samoin Belgradissa ei raaskittu tihkusateisessa +3 kelissä lämmittää bussia, se oli sisältä enemmän märkä ja kylmä kuin ulkoa...Mutta autoissa on melko riittävästi lämpöpuhaltimia. Budassa taas 260 ja 280 Ikaruksissa on ihmeellinen akselien välisen ehjän seinän mittainen puhaltava lämmitin, nivelmallissa ei sitten perävaunussa lämmitystä olekaan. Ilmeisesti punainen jäsenkirja lämmitti. 415 ja 435 autoissa on vesikiertopatterit, samoin uusissa Volvo7000 nivelissä. Tosin niissäkin on yksinkertaiset ikkunat. Vanhoissa saksalaisissa Mersuissa yms. on niissäkin perin olematon lämmitys. Ja kaikissa näissä tapauksissa siis ikkunat huurustuvat sateella liki samantien huppuun ja sitten matkustajat lääppivät niitä puhtaiksi.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Milloin meillä on alettu käyttää kaksinkertaisia laseja linjureissa? Valokuvia tiiraten kati n. 70-luvun alusta.
Ainakin TKL:llä kaksinkertaisia laseja alettiin käyttää 70-luvun loppupuolella. Aluksi kaksinkertainen lasi laitettiin vain lastenvaunupaikan kohdalla olevaan ikkunaan, sitten kaikkiin bussin etuosan ikkunoihin ja 70-luvun lopusta lähtien kaikkiin sivulaseihin.

23Ají Anárjiri sanoi:
Onko meilläkin ennen käytetty puhaltimia? Ja miksi niitä taas lisätään autoihin, kun en äkkiseltään keksi niille tarvetta.
Puhaltimia käytetään samasta syystä kuin julkisten rakennusten sisäänkäynneillä. Puhaltamalla paljon lämmintä ilmaa oven eteen kylmä ei pääse sisään niin helposti ovien ollessa auki.
 
kuukanko sanoi:
Ainakin TKL:llä kaksinkertaisia laseja alettiin käyttää 70-luvun loppupuolella. Aluksi kaksinkertainen lasi laitettiin vain lastenvaunupaikan kohdalla olevaan ikkunaan, sitten kaikkiin bussin etuosan ikkunoihin ja 70-luvun lopusta lähtien kaikkiin sivulaseihin.
Veikkaisin ainakin Ajokin osalta, että 4330:ssa vuoteen 1975 asti oli vielä yksinkertaiset lasit, mutta 5300:ssa seuraavana vuonna oli jo kaksinkertaiset. Lapsuuden bussimuistot Jyväskylästä 80-luvun alusta sisältävät paljon umpeen jäätyneitä laseja etenkin Boxereissa ja noissa Ajokki 4330-koreissa. :) Lahti 21 ja 30 olivat jo kuin eri planeetalta.
 
TEP70 sanoi:
Veikkaisin ainakin Ajokin osalta, että 4330:ssa vuoteen 1975 asti oli vielä yksinkertaiset lasit, mutta 5300:ssa seuraavana vuonna oli jo kaksinkertaiset.
TKL:llä siirtyminen tuplalaseihin tehtiin Ajokki 5300 -korimallin aikana. Muistaakseni vuoden 1976 hankinnoissa tuplalasi oli lastenvaunupaikan kohdalla, 1977 sitten myös siitä eteenpäin ja 1979 oli jo kokonaan kaksinkertaiset. Nivelten osalta en muista asiaa.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Talviaiheeni jatkuu. Milloin meillä on alettu käyttää kaksinkertaisia laseja linjureissa? Valokuvia tiiraten kati n. 70-luvun alusta. Onko tämä tuiki tarpeellinen varuste vallan lakisääteinen nykyään?
Tammelundin Liikenteellä taitaa olla ajossa sellaisia O405-Mersuja, joissa ainakaan kaikissa ikkunoissa ei ole tuplalaseja (ja jos tarkkoja ollaan niin aika monella muullakin liikennöitsijällä on autoja, joissa kaikissa ikkunoissa ei ole tuplalasia...).
 
Käsittämättömän monta pääkaupunkiseudun autoa liikkuu tosiaan yksilasisena, miloin mikäkin ikkuna on hajalla kuukausitolkulla. Samoin ihmettelen niitä maitoistuneita laseja, vikaahan niissäkin on! Talvivarusteluun kuuluis mielestäni myös tukeva harja kuljettajille, jolla he saisivat harjata lumet etuovelta pois päätepysäkeillä, usein on "porstua" niin täynnä lunta ja jäätä, että tulee matalaan autoonkin porras etuovelle.
 
Talvi on tullut ja todellakin autoihin kaipaisi tuota eteisharjaa! Niin monessa autossa on tälläkin viikolla ollut jääköntti etuovella. Samoin täytyy ihmetellä ovitiivisteitten huonoa kuntoa ja uusimisen vitkastelua, varsinkin Ikaruksissa yleiset harjakset ovat perin nopeasti kuluvaa laatua...
 
Ikaruksissa automatisoitu matk.lämmityksiä

Tänä syksynä on useissa HelB:in E94 ja E94F-mallisissa Ikaruksissa automatisoitu matkustamon lämmityksensäätö. Sen pienen säätönupin tilalle kuljettajatilaan ilmestynyt valkoinen asiasta kertova tarra. Lattiarajan puhaltimet ovat vielä manuaalisesti pistettävissä päälle.
 
Vs: Ikaruksissa automatisoitu matk.lämmityksiä

Tänä syksynä on useissa HelB:in E94 ja E94F-mallisissa Ikaruksissa automatisoitu matkustamon lämmityksensäätö. Sen pienen säätönupin tilalle kuljettajatilaan ilmestynyt valkoinen asiasta kertova tarra. Lattiarajan puhaltimet ovat vielä manuaalisesti pistettävissä päälle.

Onkohan tämän muutoksen syynä mahdollisesti se, ettei kuljettaja enää voisi lämmittää autoa "saunaksi" eli epämiellyttävän kuumaksi ulkovaatteet yllään sisään astuville matkustajille?

Entä miten tuo jälkiasennusautomatiikka (tälläiseksi sen ilpon kirjoituksesta ymmärsin) toimii vikatilanteessa? Meneekö "potikat kaakkoon" eli patteriventtiili aukeaa täysin, vai jotain muuta?
 
Vs: Ikaruksissa automatisoitu matk.lämmityksiä

Entä miten tuo jälkiasennusautomatiikka (tälläiseksi sen ilpon kirjoituksesta ymmärsin) toimii vikatilanteessa? Meneekö "potikat kaakkoon" eli patteriventtiili aukeaa täysin

Näin käy ainakin Carruksessa, jos esim. sulake palaa. Yleisesti ottaen tuollainen automatiikka saisi olla vakiovaruste kaupunkibusseissa. Enpä nyt ole vielä keksinyt miksi esim. Carruksessa on se pyöritettävä lämpötilan säädin mittaristossa, kun sen lämpötilan voisi säätää oletuksena vaikka +21:een, ja termostaatti huolehtisi lopusta. Liian usein se säädin näkyy olevan "Max" asennossa, ja auto tosiaan on kuin huonosti lämmitetty sauna :(
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi kai vaihtaa nimimerkiksi " mauno marisija"... Mutta:pakkasten nyt paukkuessa täytyy roimia risuin MB O405N autojen lämmitystä. Niissä tuppaa olemaan liki yhtö kylmää kuin ulkona! Eikö tehoja tosiaan löydy vai eikö puhaltimia osata käyttää? Omien havaintojen perusteella Mersuissa taitaa olla puutetta eristeissäkin, joissakin autoissa ovat olleet lattiat jäässä. Yleensä täällä haukkuja saavat Ikarukset sen sijaan ovat olleet lämpöisiä.
 
Pitäisi kai vaihtaa nimimerkiksi " mauno marisija"... Mutta:pakkasten nyt paukkuessa täytyy roimia risuin MB O405N autojen lämmitystä. Niissä tuppaa olemaan liki yhtö kylmää kuin ulkona! Eikö tehoja tosiaan löydy vai eikö puhaltimia osata käyttää? Omien havaintojen perusteella Mersuissa taitaa olla puutetta eristeissäkin, joissakin autoissa ovat olleet lattiat jäässä. Yleensä täällä haukkuja saavat Ikarukset sen sijaan ovat olleet lämpöisiä.
Turhaan vaihtaisit nimimerkkiäsi: valittaminen luonnistuu muutenkin meiltä suomalaisilta suorastaan luonnostaan. ;)

Taitaa M-B O405N2:n kylmyys johtua siitä, ettei puhaltimia osata käyttää. Eilisenä kovana pakkaspäivänä tuli kuljettua HelB 9609:llä ja kyllä se oli ainakin ihan tarpeeksi lämmin. Eikä lattia ollut jäässä.

Niin kuin kirjoitit, niin etenkin Ikarus E94 -koriset bussit ("aikaa ennen kasvojenkohotusta") ovat todella lämpimiä talvellakin. Ikarus -koriset bussit ovat tosiaan saaneet melko paljon kovaa arvostelua, mutta lämpöä kyllä riittää matkustamossa talvellakin. Ja hyvä niin.
 
joissakin autoissa ovat olleet lattiat jäässä.
Talvella (-30 C) jäätyminen on paha ongelma, sillä se tekee lattiat liukkaiksi. Erityisen ikävää on lattian jäätyminen juuri kynnyksen kohdalla siirryttäessä korkealta osalta matalalle. Tänään saunassa (+130 C) mietin bussikuskien ja rekkaukkojen kanssa, että miksi busseissa ei ole lattialämmitystä. Tietääkö täällä kukaan syytä? Saunassa epäilimme syyksi nuukia bussifirmoja.

Setroissa lattian ei tarvitse edes jäätyä; niissä lattia on tehty jostakin liukasteesta, joka kaataa mummot ja nuoret lattian ja ilman lämpötilasta riippumatta.


PS. Ne veturiukot käyvät saunassa joko eri aikaan tai vaihtoehtoisesti käyvät toisessa saunassa.
 
Noissa Westendin Linjan Agora lineissä taitaa olla yksilasiset ikkunat. Tai jos on kaksi, niin sitä ei oikein huomaa, ja ne ovat yhtä ohkaisia kun yksi lasi Ikaruksessa. Tuon ensimmäisen havaitsin kun kerran nojasin sellaisen ikkunaan ja tuntui inhottavan kylmältä. :frown:
 
Takaisin
Ylös