Viestiketju: Jarrutusenergian hyödyntäminen bussissa

Itse menin tuolla Köpiksestä lainassa olleella Volvo B10M-paineakkubussilla pariikin otteseen.

Ensimmäinen kokemus oli linjalta h14, joka ajoi tuolloin vielä Laivurinkadulta Meilahteen. Tuolla linjalla ei ollut ongelmia matkan aikana.

Toinen kokemukseni oli linjalta h20, jolloin nousimme kaverini kanssa ko. bussiin Larun ostarin pysäkiltä. Kun bussi sitten, Erottajalle mennessään, alkoi jarruttaa Porkkalankadun sillalla Ruoholahden- ja Hietalahdenkadun risteykseen kuului kova pamaus. Paineakkubussi rullasi hitaasti seuraavalle pysäkille ja matka jäi siihen. Runsas öljyvana tuolta Ruoholahden sillalta saakka kertoi tuon paineakun ladanneen jarrutusenergian vallan väärään paikkaan eli kadulle.

Jotain tuosta autosta jäi kuitenkin HKL:n ja myöhemmin monien muiden kaupunkien kaupunkibusseihin.
Siinä ovien ohjailu tapahtui nimittäin ns. oviviiksen avulla. Tuo ratkaisu oli ollut tuntematon siihen saakka myös HKL:n busseissa (tuohon aikaa ei mitään HKL-Bussiliikennettäkään ollut vielä). Ilmeisesti se oli kuitenkin sen verran hyvä, että jo hyvin pian ko. systeemiä kokeiltiin myöskin talon omissa Volvoissa. Vuodesta 89-alkaen ko. oviviiksisysteemi on sitten ollut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (mm. Mersut, MaxCi ja OmniCity-Scaniat) HKL:n, HKL-Bl:n sekä Helbin bussien vallitseva ovien "käyttöliittymä" ja se levisi sittemmin myös muihin liikennefirmoihin.

Ja edelliseen kertomaani tarkentaen, Tukholman Volvojen littera oli tietenkin H7T...(ei H6T). T-kirjain jäi pois siinä vaiheessa, kun paineakkuviritykset riisuttiin autoista pois. Sama juttu Scanian kohdalla, H15T-tunnus korvautui H15:llä paineakkuvarustusten kadotessa.

Hybridibusseissahan jarrutusenergia voidaan myös hyödyntää. Asiasta on muistaakseni hieman keskusteltu muualla tällä foorumilla.

Yhdysvalloissa hybridejä on aika paljon ajossa. En kyllä osaa sanoa mikä niiden kokonaistaloudellisuus on. Energiankulutuksen pienenemistä on kyllä kehuttu, mutta kuinkahan kauan akut kestävät kovaa kulutusta ja miten kalliita ne ovat?

Itse asiassa aiemmin mainitsemiani paineakkulinja-autoja kutsuttiin Suomessa silloin 1980-luvulla juuri hybridibusseiksi. Hybrida-sana kuulemma tarkoittaa mm. sekasikiötä. Koska sekasikiöitäkin voi olla aika monenlaisia, niin on myös hybridiajoneuvojakin. late-:n tarkoittamat esimerkit lienevät tosiaan koko lailla muita kuin edellä kerrotut paineakkuautot.

Muistan olleeni tuollaisen bussin kyydissä Tampereella joskus 1980-luvulla. Tarkempaa aikaa ei ole muistissa. Siellä oli muistaakseni yksi paineakkubussi koeajossa myös.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Jarrutusenergian talteenotto on onnistunut sähkösovelluksissa polttomoottorikulkuneuvoja menestyksellisemmin.

Tuo on kyllä totta. Nykyäänhän jo polttomoottorikulkuneuvoissakin käytetään sähkösovelluksia (hybridit), joissa on mahdollista ladata jarrutusenergiaa akkuihin ja käyttää sitä sitten myöhemmin. Mutta se onkin sitten jo oma aiheensa...

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Mainittakoon, että busseissa on joskus kokeiltu jopa vauhtipyöräratkaisua energian talteen ottamiseksi!

Kyllä, muistan ainakin lukeneeni joskus. Tuo tuntuu ajatuksenakin yksinkertaisemmalta toteuttaa kuin paineakku. Mieleen tulee kuitenkin tuollaisen vauhtipyörän vaatima julma massa, jonka äkkiseltään luulisi nostavan auton painoa melkoisesti. Lisäksi tietysti vauhtipyörän vaatima tila. Mutta eivätpä nekään yleistyneet ole.

Mutta saapa nähdä, mitä tuleman pitää. Tuskin viimeistä samaa on tälläkään tekniikan sovellusalueella vielä sanottu, vaikka nykysuuntaus tuntuukin olevan vaihtoehtoisten polttoaineitten ja moottoreitten suunnittelussa.

Alunperin kirjoittanut Eki

Mieleen tulee kuitenkin tuollaisen vauhtipyörän vaatima julma massa, jonka äkkiseltään luulisi nostavan auton painoa melkoisesti. Lisäksi tietysti vauhtipyörän vaatima tila.

Ei lainkaan epäolennainen seikka. Eräässä protossa vauhtipyörä oli lopulta päätetty sijoittaa ajoneuvon hinaamaan, täysin erilliseen perävaunuun! Jokainen voi miettiä, minkä verran tuollaisessa on "järkeä" laajempaa käyttöä ajatellen. Toki on niin, ettei perävaunullista sovellusta ollut sarjatuotantoon tarkoitettukaan.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Eräässä protossa vauhtipyörä oli lopulta päätetty sijoittaa ajoneuvon hinaamaan, täysin erilliseen perävaunuun! Jokainen voi miettiä, minkä verran tuollaisessa on "järkeä" laajempaa käyttöä ajatellen. Toki on niin, ettei perävaunullista sovellusta ollut sarjatuotantoon tarkoitettukaan.

Heh! Olisikin hauskaa, jos tuollaisia Bonk-koneita liikkuisi kaduilla.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Mainittakoon, että busseissa on joskus kokeiltu jopa vauhtipyöräratkaisua energian talteen ottamiseksi!

Ja nyt teknologia on päässyt kaupallisen hyödyntämisen asteelle: brittiläinen Go-Ahead on tilannut hiilikuituisen vauhtipyöräratkaisun 500 bussiin Lontoossa ja Oxfordissa. Lehdistötiedote