Jotenkin tulee mieleen, että jos perävaunut busseissa olisi fiksu juttu, niitä varmaan olisi aika lailla enemmän ja jatkuvasti. Ei niin, että ne pulpahtavat esille silloin tällöin parin vuosikymmenen välein – kun on taas unohtunut, miksi niistä edellisen kokeilun jälkeen luovuttiin.
Kun perävaunu on teknisesti ja käytön kannalta paljon hankalampi laite bussissa kuin ratikassa, eikä raitioteilläkään enää käytetä perävaunuja (vaikka niitä oli käytössä aktiivisti noin 100 vuotta), niin epäilemättä on joukko syitä, joiden vuoksi bussiperävaunuja ei nyt vain kannata käyttää. Varmaan on myös perustelut sillekin, miksi meillä(kin) perävaunujen käyttö on kielletty ihmisten kuljettamiseen tieliikenteessä.
Tulee nyt tässä mieleen yksi syy, joka tuli esille, kun kyselin Volvon tuplanivelbussien saatavuudesta. Niitä ei saa siksi, että mekaanisella voimansiirrolla ne eivät kestä. Tuplanivelbussi on liian raskas kapine yhdelle vetävälle akselille. Kun bussiin pannaan perävaunu, ollaan samassa tilanteessa. Tämä lienee selitys sille, miksi perävaunuja on aikaisemmin käytetty johdinautoissa: Sähköinen voimatekniikka kestää perävaunun kuorman. Toisaalta johdinautoja on ajettu parittain, eli perävaunukin on ollut moottoroitu johdinauto, jolloin vetovoimaongelmaa ei ole. Mutta moottoroitu perävaunu dieselkäytöllä...
Yksi syy, miksi raitiovaunuissa on luovuttu perävaunuista, on vetovoima ja siitä seuraava kiihtyvyyden puute. Sama pätee busseihin. Kun kiihtyvyys alenee, kiertoaika pitenee ja kierrossa olevien yksikköjen määrä kasvaa. Ainakin osa tavoiteltavista kustannussäästöistä hupenee tämän vuoksi.
Perävaunut tarvitsevat samantapaiset katuverkon rakenteet kuin tuplanivelbussit. Tämä rajoittaa käyttömahdollisuuksia ja tuo kustannuksia. Raitioteillä tällaista ongelmaa ei ollut.
Kapasiteetin säätö kesken liikennöinnin vaatii omat järjestelynsä, henkilökuntansa ja siten kustannuksensa. Bussin perävaunun otto ja jättö ovat hankalampi prosessi kuin ratikan kanssa. Mikä tarkoittaa enemmän aikaa ja kustannuksia.
Sitten on vielä turvallisuus. En tuntenut oloani turvattomaksi Tallinnassa bussin perävaunussa. Mutta täysperävaunuyhdistelmä ei ole mikään huoleton juttu liukkaalla. Etenkin, kun tienreuna on täynnä ihmisiä, erityisesti polanteisen pysäkin kohdalla.
Eiköhän näistä palikoista synny perusteet sille, miksi kokeilujen jälkeen bussiperävaunuista aina luovutaan.
Antero
Länsi-Saksassa kielto astui voimaan jo yli 50 vuotta sitten. Tästä seurasi niveldieselbussien aikakausi. Toinen seuraamus oli se, että päästiin lakkauttamaan lähes kaikki johdinautojärjestelmät (niitä oli siellä yli 60:llä paikkakunnalla). Saatiinkohan kiellosta tekosyy, ettei tarvitsisi korvata veto/perävaunutrollikkakalusto nivelkalustolla?
