Uudelleenkorituksista

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Tämä aihepiiri alkoi kiinnostaa, kun joidenkin bussikuvien kohdalla puhutaan, että yksilö on uudelleenkoritettu. Mitä hyötyä, mitä haittaa tästä on? Voisihan ajatella, että tämä olisi hyvin helppo tapa uusia bussit uudenveroisiksi ainakin matkustajien näkökulmasta. Vielä jos tekniikkaan tehdään jonkinnäköinen remontti, niin eikö uudelleenkorituksella saada paljon lisää käyttöikää? Mitä kaikkia busseja on uudelleenkoritettu, miten yleistä tämä käytäntö on ollut/on nykyään?
 
Esitän alla muutamalla sanalla eräitä näkökohtia uudelleenkorituksista. Tarkoituksena ei ole edustaa ehdotonta totuutta, vaan muutamia yleisluontoisia näkökohtia.
Uudelleenkorituksella tarkoitetaan siis sitä, että jo käytössä olleen linja-autoalustan tai vastaavien komponenttien päälle tehdään täysin uusi kori. Tällaista toimintaa on harjoitettu Suomessakin hyvin kauan.
Uudelleenkorituksien taustalla on usein monenlaisia syitä. Nykyään hyvin yleinen syy on se, että alustan tekninen käyttöikä on pidempi kuin (alkuperäisen) korin. Hyvää, toimintakuntoista alustaa ei kannata päästää hukkaan kehnon korin mukana. Joskus uudelleenkorituksen tausta on vain se, että ei ole ”varaa” hankkia samalla kertaa uutta alustaa ja uutta koria. 1990-luvulla eräällä Länsi-Suomessa toimivalla liikenteenharjoittajalla oli edessään tilanne, että iso joukko 1982 – 1985 hankittuja autoja oli etenkin koriensa puolesta vanhenemassa käsiin, eikä sillä ollut laman jälkimainingeissa ja voimakkaan matkustajakadon runnellessa mitään mahdollisuuksia korvata sitä määrää autoja kokonaan uusilla busseilla kertarysäyksellä. Ratkaisuksi valittiin kyseisten vuosimallien uudelleenkoritus, josta osa tehtiin ulkomailla ja osa kotimaassa. Tässä selostetut autot ovat edelleen täysilukuisina käytössä, vaikka kaikkien alustat ovat iältään yli 20-vuotiaita.
On myös tilanteita, että uudelleenkoritus tehdään jonkin tapaturman, esimerkiksi pahan kolarin tai tulipalon aiheuttamien tuhojen seurauksena. Joskus joku onkin ihmetellyt, miksi jokin auto oli ”kopitettu” jo kolmivuotiaana…
Uudelleenkorituksien yhteydessä vanha alusta yleensä peruskunnostetaan. Tämä voidaan tehdä erilaisilla tasoilla kevyestä remontista hyvin perusteelliseen täyskorjaukseen. Tähän vaikuttaa käytössä olevat resurssit sekä se, kuinka pitkään uudelleenkoritetun auton halutaan pysyvän käytössä.
Uudelleenkoritus jakaa mielekkyyntensä puolesta mielipiteitä siinä kuin monet muutkin bussialaan liittyvät ratkaisut. Kriittisissä mielipiteissä muistetaan korostaa sitä, että vanhan alustan tekniikka perustuu kuitenkin jo aikansa eläneisiin ratkaisuihin ja koko touhulla vain pyritään ”pelaamaan aikaa”. Vanhat moottorit aiheuttavat – peruskunnostettunakin – suuremmat päästöt kuin täysin uudet koneet. Tässä muuten kannattaisi ottaa huomioon sekin, miten paljon se rasittaa ympäristöä, kun uusia alustoja valmistetaan… Nämä asiat tuppaavat olemaan kaksipiippuisia ja jakamaan väkeä ikään kuin koulukuntiin.
Joissakin tilanteissa uudelleenkorituksen vaihtoehtona voi olla vanhan korin täydellinen peruskorjaus. Erittäin pitkälle viety koriremontti eroaa uudelleenkorituksesta joskus lähinnä vain siinä, että kori tehdään purkamisen jälkeen vanhojen piirustusten mukaisesti.
Siirryttäessä matalalattia-autohin kaupunkiliikenteessä katurien uudelleenkorittaminen on selvästi vähentynyt (tosin edellä kerrottu esimerkki Länsi-Suomesta edusti paikallis-seudullista liikennettä). Vakiovuoroautojen uudelleenkorittaminen on vielä jollain tapaa luontevaa, tosin erilaiset halpa-autot ja toisaalta vähän (tai vähän enemmän) käytetyt ulkomaalaiset autot ovat saattaneet nakertaa uudelleenkorituksien määrää, sekä siirtyminen esim. korroosiovapaampiin materiaaleihin korien valmistuksessa jo viime vuosikymmeninä.
 
kemkim sanoi:
Mitä kaikkia busseja on uudelleenkoritettu, miten yleistä tämä käytäntö on ollut/on nykyään?
Alustapuolella kaksi alustamallia on olleet jokseenkin ylitse muiden, jos tutkitaan uudelleenkorituksia 80-luvun puolivälistä alkaen.
  • Volvo B58: ylivoimainen suosikki, monesti alustat ovat olleet koritettaessa 10 vuoden molemmin puolin. Joissakin tapauksessa alkuperäistä akseliväliä pidennetty puolella metrillä.
  • Volvo B10M: pääasiassa 1990-luvun ja 2000-luvun uudelleenkoritusten suosikkialusta. Mallia kun tehtiin noin 20 vuoden ajan, on myös uudelleenkoritettavien alustojen ikäkirjo laaja. Nyt tehtailta voi tulla ulos niin 12-vuotiaita, mutta jopa yli 20-vuotiaille alustoille rakennettuja kulkupelejä.
  • Scania K112, K113: pääasiassa 1990-luvun loppupuolen ja 2000-luvun alun uudelleenkorituksissa. Merkittävä määrä saanut Ikarus -korin.
Koripuolella monet tehtaat ovat kunnostautuneet vanhojen alustojen päälle rakentelemisessa. Joitakin malleja listatakseni:
  • Camo Lissabone
  • Ikarus EAG E95
Suomalaisista koritehtaista vanhoille alustalle rakentaneet niin Ajokit kuin Wiimat, tällä hetkellä lähinnä Lahden Autokori ja Kiitokori.
 
Rattivaunu sanoi:
Siirryttäessä matalalattia-autohin kaupunkiliikenteessä katurien uudelleenkorittaminen on selvästi vähentynyt.
Kiitos perusteellisesta selityksestä, nyt ymmärrän uudelleenkorituksen mielekkyyden. Tuli kuitenkin muutamia kysymyksiä. Oliko kyseessä oleva bussiyhtiö Porin Linjat? Miksi vanhoja matalalattiabusseja ei voitaisi korittaa? Miten paljon harrastetaan penkkien uusimista nykyaikaisempiin ja kevyempiä uudistustöitä busseille? Minkä nimisiä nämä halpa-autot ovat ja mitkä yhtiöt niitä käyttävät? Tuntuu, että täällä pk-seudulla jotkut uudet bussit ovat halpa-autoja matkustusmukavuuden puolesta :wink:
 
kemkim sanoi:
Tuli kuitenkin muutamia kysymyksiä. :wink:
Näköjään... Porin Linjoillahan on käytössään noita uudelleenkoritettuja autoja, joten et väärin arvannut.
Yleensä uudelleenkorituksen kohteiksi on valittu rungollisia alustoja. killerpopin puheenvuorosta tämä tulikin hyvin ilmi; erityisen suuren suosion aikanaan saavuttivat tässä toiminnassa Volvon mahurialustat B58 ja B10M, mutta jossain määrin myös Scanian hetkualustat BF76, BF110 ja BF111. Sittemmin aika ajoi ohi nokkakoneisista. Porin Scania K112 -kopituksetkin tietääkseni perustuivat rungollisiin alustoihin. Ilmeisesti pienessä määrin on uudelleenkoriteltu nk. itsekantaviakin autoja, mutta ei siis kovinkaan paljon. En itse asiassa kyseenalaistanut matalien alustojen uudelleenkoritusta, vaan juju oli se, että isoihin kaupunkeihin halutaan mahdollisimman paljon matalia autoja eikä vanhojen korkeiden autojen ikää haluttu tarpeettomasti pidentää (esim. kopittamalla).
Halpa-autoilla voidaan tarkoittaa ehkä vähän useammankinlaisia autoja. Itselleni tuli mieleen mm. eräät Irisbusin suosiotaan kasvattaneet automallit...
 
Rattivaunu sanoi:
mutta jossain määrin myös Scanian hetkualustat BF76, BF110 ja BF111.
Tulee tästä mieleen oululaisen Koskilinjat Oy:n OSM-566, joka oli sikäli erikoinen uudelleenkoritus, että alusta oli alunperin Scania BF 110 tai 111, mutta uudelleenkorituksen yhteydessä moottori oli siirtynyt taakse. Auton erotti kyllä helposti samaan aikaan tulleista kolmesta "aidosta" tuupparista eli K-alustalle rakennetuista Lahti 400 -busseista; 66:ssa kun oli edessä alkuperäinen lehtijousitettu akseli ja selvästi uusia alustoja kapeampi raideleveys. Lisäksi moottori oli asennettu alemmas kuin K-alustassa. Ilmeisesti tämä keksintö ei kuitenkaan ollut uuden veroinen, kun kuuskuutonen poistui Koskilinjoilta huomattavasti aikaisemmin kuin muut samaan aikaan hankitut bussit eli 64, 65 ja 67.
 
tkunnas sanoi:
Tulee tästä mieleen oululaisen Koskilinjat Oy:n OSM-566, joka oli sikäli erikoinen uudelleenkoritus, että alusta oli alunperin Scania BF 110 tai 111, mutta uudelleenkorituksen yhteydessä moottori oli siirtynyt taakse.
Ex. Westendin Linjan ZHK-301 on rakennettu aivan samalla periaatteella: Scania Bf111 -hetkualusta ja kone takana...

Tässä muuten jotain yhteenvedontynkää joistain suurimmista uudelleenkorittajista viimeisen 20:n vuoden aikana ja heidän eniten suosimistaan yhdistelmistä:
Liikenne Oy -konserni; Lahti 400/Camo Lissabone - Volvo B58
Suomen Turistiauto; Camo Lissabone/Wiima K202 - Volvo B58
Savonlinja -yhtiöt; Lahti 400/431 - Volvo B58, Ikarus E95 - Scania K112/Volvo B10M
Koiviston Auto -yhtymä; Kabus (kah, miten yllättävää) - Volvo B58
 
SD202 sanoi:
Koiviston Auto -yhtymä; Kabus (kah, miten yllättävää) - Volvo B58

Eikä myöskään liene mitenkään yllättävää, että Volvo/Kabuseista ei löydy mitään Volvoon viittaavaan, jopa ratin keskiö on vaihdettu sellaiseen missä ei lue mitään...Rekisteriote ja valmistajakilpi ovat ainoat mitkä paljastavat alustan valmistajan.
 
Viimeksi muokattu:
tkp sanoi:
Eikä myöskään liene mitenkään yllättävää, että Volvo/Kabuseista ei löydy mitään Volvoon viittaavaan, jopa ratin keskiö on vaihdettu sellaiseen missä ei lue mitään...Rekisteriote ja valmistajakilpi ovat ainoat mitkä paljastavat alustan valmistajan.
Ja kunnon harrastaja tuntee alustamallin myös käyntiäänestä.:)
Olikos muuten noissa uudelleenkoritetuissa Kabus-Volvoissa ex. TaKL:n Scanioiden osia?
 
SD202 sanoi:
Ja kunnon harrastaja tuntee alustamallin myös käyntiäänestä.:)
Ja oikein tarkka näkee myös Volvo-Kabusien etupyörien keskiöiden V-kirjaimet, jotka juoruavat saman tien alustan merkin. ;)

Käyntiääni ei Volvo-Kabuseissa ole täysin Volvomainen, ilmeisesti sen verran on uusiakin komponentteja mukaan laitettu.
 
Takaisin
Ylös