Falunin hiihdon MM-kisoissa kuljetetaan kisayleisöä myös sähköbussilla. Kuvista päätellen bussi on HSL'n väreissä:
http://falun2015.com/ta-bussen-till-vm-festen/
Tässä tarkoitettujen sähköbussien lataustekniikkaan liittyvistä vaihtoehdoista on kirjoitettu joitakin viestejä johdinautot-ketjussa. Akkusähköbusseja voi ladata monella eri tavalla: 1) varikolla 2) päätepysäkeillä ja terminaaleissa 3) linjalla. Itse olen siinä käsityksessä, että HSL tutkii tässä vaiheessa ensisijaisena ratkaisuna päätepysäkeillä ja terminaaleissa tapahtuvaa pikalataukseen perustuvaa tekniikkaa.
Todennäköisin ratkaisu lienee sellainen kattovirroitinvaihtoehto, jossa ajoneuvo on lataushetkellä paikoillaan. Itse virroitin voi olla esimerkiksi tällainen. Virroitintanko voi toki olla polvellakin varustettu, kuten joissakin havainnekuvissa on näkynyt, samoin sellaisia on ulkomailla käytössä jo joissakin ladattavissa hybridibusseissa tai aidoissa sähköbusseissa.
Scania tutkii Södertäljessä induktiolataukseen perustuvaa sovellusta. Lataus sujuu siinä langattomasti. Koebussi aloittaa liikenteen vuonna 2016 suunnitelmien mukaan. Scanian projektista on kerrottu enemmän täällä.
Falunin hiihdon MM-kisoissa kuljetetaan kisayleisöä myös sähköbussilla. Kuvista päätellen bussi on HSL'n väreissä:
http://falun2015.com/ta-bussen-till-vm-festen/
'En ole kiinnostunut selityksistä, joita annetaan myöhästymisille. Olen kiinnostunut vain siitä mitä on todella saatu aikaan'
(Mahatma Gandhi)
Ensimmäiset Helsingin Linkker-linjat saattavat olla h23 ja h16. Aiheesta on uutinen Helsingin Uutisissa. Verkkouutinen.
Looginen valinta. Rautatientorilla pärjätään varmaan yhteisellä latauspisteellä ja toisaalta juuri keskikaupungilla lähipäästöttömyydestä on eniten iloa.
Mitä tarkoittaa käytännössä se, että Linker "valmistaa" nuo sähköbussit? Mitä se valmistaa? Moottorit? Akut? Olettaisin, että alusta ja kori ovat kuitenkin massatuotantoa. Kenen?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Linkker-sähköbussin lähtökohtana on ymmärtääkseni Kabusin "kevytbussi". Kaksi ensimmäistä Linkkeriähän itse asiassa tulevat olemaan entisiä Jyväskylän Liikenteen diesel-Kabuseja. Toinen (eli ensimmäinen) niistä on sama yksilö kuin jo aiemmin sähkövoimalla kulkenut testi-Kabus, jota siis VTT käytti tutkimuksiinsa. HSL:n toinenkin Linkker tulee siis olemaan muutostyönä toteutettu ajoneuvo. Kabusit ovat olleet perinteisesti yhtenäisrakenteisia ajoneuvoja, joissa ei varsinaisesti ole ollut erikseen alustaa ja koria.
Eiköhän Linkkerin tarkoituksena ole koota kori ja iso joukko erilaisia komponentteja yhteen yhdeksi valmiiksi sähkökäyttöiseksi ajoneuvoksi. Aivan varmasti lukuisia komponentteja hankitaan alihankintana. Varsinaiset rakennustyöt teetetään ainakin osaksi sastamalalaisella Fortacolla. Linkki aiheeseen. Mutta jos joku on perehtynyt asiaan syvällisemmin, niin sana on vapaa
Hmm... Kuinka vanhoista autoista on kyse? Jääkö niille tarpeeksi käyttöikää jäljelle? Vai onko tarkoitus tehdä vain lyhyen käyttöiän testiauto?
Johdinauto on elinkelpoinen huomattavasti dieselautoa pidempään, ja kaiken järjen mukaan niin pitäisi akkubussinkin olla. Kadun tärinä ja räminä ovat samaa tasoa, mutta sähkömoottorit yhtä kestäviä. Jos siis trollikka kestää sen 15–20 vuotta, niin varmaan se on akkubussinkin tavoitteena. Ehkä pari protoautoa vanhoihin kuoriin on ymmärrettävää, mutta toivottavasti sarjatuotanto tehdään sitten pidempää käyttöikää varten. Juuri tuossa toisessa ketjussa kritisoin tätä meidän kertakäyttökilpailutusta – sähköbussien myötä olisi nyt oiva tilaisuus luopua siitä, jos HSL ostaa autot ja kilpailuttaa sitten vain liikenteen. Tosin se edellyttää sitä, että huollosta vastaa sellainen taho, jonka intresseissä on pitää autot liikenteessä pitkään. Nythän se huollon puute on suoraa seurausta siitä, etteivät ne autot yhden kilpailukauden jälkeen kelpaa oikein mihinkään muualle kuin halpahintaisille jälkimarkkinoille.
Noin yleisemmin on aika positiivista, että vielä löytyy sellaisia teollisuudenaloja, jotka pärjäävät Suomessa. Näemmä sellaisia ovat sitten raitiovaunu- ja (sähkö)bussiteollisuus. Eli meidän pitäisi osata erikoistua riittävän korkeateknologisiin tuotteisiin, bulkki kun tuotetaan kehitysmaissa halvemmalla. Jos tuo sähköbussi toimii Helsingissä toivotulla tavalla, niin ei pitäisi olla kovin vaikeaa kaupata niitä ympäri Eurooppaa, kunhan kustannusrakenne on sekä investoinnin että käytön osalta kohdallaan.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Sähköbussiteollisuuden menestyksestä Suomessa on vielä turhan aikaista sanoa mitään. Monessa muussakin maassa ollaan pistämässä tai pistetty pystyyn sähköbussien valmistusta nyt teknologian ollessa uusi, mutta varmastikaan kaikki toimijat eivät pärjää sähköbussien yleistyessä.
Nuo kaksi ovat Kabus-mallin TC6A4 kaksi ensimmäistä yksilöä. Ne ovat valmistuneet talvella 2005 - 2006, käyttöönotto tapahtui tietääkseni vuoden 2006 alkupuolella. Ikää ei lopultakaan ole kovin paljoa.
Sähkökäyttöisiä busseja pidetään ajossa polttomoottoriserkkuja pidempään ainakin kahdesta syystä: 1) kestoikä on sähkökäyttöisillä pidempi 2) kuoletusaikakin on pidempi, ovathan hankintahinnat noin 1,5-kertaiset dieselien hankintahintoihin verrattuna. Sähkökaluston valmistajat lupaavat ajoneuvojen maksavan korkean hankintahintansa takaisin tietyllä aikajanalla viitaten sähköajoneuvojen alhaisiin energiakustannuksiin.
Kolmas syy on myös dieselbussien päästövaatimusten kehittyminen. Dieselbussi käy vanhaksi ja kelvottomaksi, kun moottoria ei voi päivittää tiukkenevien päästönormien mukaiseksi. Hyvin huollettu bussi siis voi muuten olla kelvollinen, mutta sitä ei saa myydyksi, jos palvelusopimus edellyttää kovempaa päästönormia kuin bussilla on.
Akkubussiksi muuntaminen voikin olla mielekäs toimenpide tästä syystä. Dieselmoottorin vaihto sähkökäyttöön ja akkuihin poistaa päästönormiongelman. Ja se tekee sen pysyvästi, toisin kuin vaihto tuoreempaan dieselmoottoriin, joka kuitenkin on jonkin vuoden päästä taas päästöiltään vanhentunut. Ilman dieselin tärinää käytettykin kori kestää pidempään kuin jos se yrittäisi jatkaa elämäänsä dieselbussina. Sekin tukee akkubussiksi muuntamisen mielekkyyttä.
Korostan kumminkin, että minulla ei ole tietoa akkubussimuunnosten taloudellisesta mielekkyydestä käytännössä. Edellä olevat ovat vain periaatteita. Jos dieselbussin rakenne on kaikkiaan suunniteltu kertakäyttöiseksi, voi olla, ettei elinkaaren kannalta olekaan järkevää tehdä käyttövoimamuunnosta. Uuteen runkoon tehty akkubussi voidaan tehdä siten, että rakenteessa otetaan huomioon suunniteltu dieselbusseja pidempi elinkaari. Silloin on suunniteltu huollettavaksi ja uusittavaksi rakenteita, joiden huolto ja uusinta ei dieselbussin rungossa onnistu. Tai rakenteet on toteutettu pitkäikäisempinä kuin dieselbusseissa.
Kumpikin, siis pitkäikäisyys ja huollettavuus, nostavat hankintahintaa. Siksi näitä parempia rakenteita ei kannata dieselbussiin tehdä, kun bussi on lyhytikäinen joka tapauksessa. Ja siksi sähköbussit siis ovat kalliimpia, kuten Rattivaunu mainitsi. Mutta mahdollisesti elinkaareltaan halvempia käyttövuotta kohden laskettuna.
Antero
Niin, vanhan bussin käyttämisestä tilaajan tilaamassa liikenteessä tietenkin säännellään eri tavoin, tosiaankin määrittelemällä päästörajat ja asettamalla maksimi-ikä. Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmiäkin kyllä nykyään asennetaan vanhoihin dieselbusseihin jonkin verran, mutta eipä sillä tekniikalla muuteta 20 vuotta vanhaa tekniikkaa euro 6:ksi. Toisaalta tilaajat eivät välttämättä ihan noin tiukkoja päästövaatimuksia aseta tietyn iän ylittävälle kalustolle. Tämä tietenkin riippuu tilaajasta ja itse kohteestakin - ja jopa siitä, käytetäänkö polttoaineena jotain dieseliä ympäristöystävällisempää ainetta.
Itselleni on jäänyt hieman epäselväksi noiden HSL tilaamien sähköbussien ulkonäkö; onko Kabusin näköinen vai lehtikuvan näköinen?
http://hs10.snstatic.fi/webkuva/tays...729463?ts=1027
http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/defa...linja-auto.jpg
Luulajan kunta Ruotsista tilasi Linkkeriltä viisi sähköbussia, jotka valmistetaan Sastamalassa. Toimitukset alkavat toukokuussa 2018. Bussmagasinetin uutinen (ruotsiksi)
Kovin vilkasta Linkkerin kauppa ei näytä olleen tähän asti. Aiemmin HSL on tilannut 12 bussia, Turku 6 ja Kööpenhamina 2 (jotka ovatkin jo liikenteessä, kuva).