Näiden kohteiden neliöhinnat ovat kuitenkin sitä luokkaa että tavallisilla lapsiperheillä ei ole niihin asiaa. Mutta ehkä tulevaisuudessa nämä alkavat yleistyä. Se on myös vallitsevasta muodista myös kiinni minne kysyntä eniten kohdistuu. Suomessa lapsiperheiden suosima asumismuoti on tällä hetkellä vielä melko epäurbaania, oma talo ja iso piha täytyy olla.Alunperin kirjoittanut Antero Alku
jaAlunperin kirjoittanut Antero Alku
Kunnon kaupungeissa on aina ollut erikseen isoja toreja, kauppahalleja ja myöhemmin tavarataloja jonne ollaan tultu säännöllisesti kauempaa kuin kävelymatkan päästä ostoksille, jo kauan ennenkuin kaikilla oli autoja käytössään. Kaupat ja tavaratalot tarvitsivat jo 1900-luvun alussa tukkuvarastoja ja kulutustarviketeollisuutta, ja sekä ympäristöongelmat että tilantarve ajoivat nämä toiminnot kaupunkien laitamille.Alunperin kirjoittanut Antero Alku
Kaikenlainen kulutus on kasvanut teollisuusmaissa rajusti aikajanalla 1900-2000, ja kulutuksen kasvu on ollut suoraan sidoksissa kaupunkien kasvuun. Kaupungit ovat kasvaneet ulospäin ja tilaa vaativa teollisuus ja logistiikkatoiminnot ovat aina joutuneet muuttamaan kaupungin ja maaseudun rajamaille. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman kaavoitusta niillä opeilla mitä kulloinkin katsottiiin parhaaksi, joissakin maissa auto oli tärkeämpi, joissakin vähemmän tärkeä elementti. Yksityiskäyttöön tarkoitettujen henkilöautojen kieltäminen tai äärimmäisen tiukka säännöstely vielä 1900-luvun jälkipuoliskolla (kuten Kiinassa tai DDR:ssä) ei ole tehnyt kaupungeista välttämättä mukavempia, terveellisempiä ja turvallisempia paikkoja asua kuin länsimaissa. Kuitenkin näissäkin yhteiskunnissa yritettiiin kaavoittaa kaupunkeja vallitsevien oppien mukaan niin hyvin kuin resurssit antoivat myötä. Ja DDR:ssä oli resursseja, se ei ollut yksipuoluediktatuurista huolimatta mikään kehitysmaa, vaan aito kulutusyhteiskunta, ja 60-70 luvulla sen bruttoksansantuote henkeä kohti väitettiin olleen jopa Suomea korkeampi.
t. Rainer