Viestiketju: Yksityisautoilu vs. joukkoliikenne

Alunperin kirjoittanut Miccoz

Aikaa säästyy keskimäärin 35 minuuttia / suunta, eli noin tunti / vrk. Näin ollen aikaa säästyy noin 21 tuntia kuukaudessa. Mikä tuon säästetyn ajan arvo on?

Vältän autoilua ja käytän mieluummin joukkoliikennettä nimenomaan ”säästääkseni” aikaa. Tai oikeammin sanottuna, käyttääkseni aikani paremmin. Kukaanhan ei voi säästää aikaa, sillä aika kuluu koko ajan.

En käytä autoa kuin silloin, milloin epäonnistun ajankäytön suunnittelussa niin, että ei ole aikaa joukkoliikenteeseen ja autolla kulkeminen kestää vähemmän. Autoa käyttäessäni matkan aika menee silloin kokonaan hukkaan, mikä on huonompi vaihtoehto kuin mahdollisuus käyttää aika joukkoliikenteessä hyödyksi.

Autoliikennesuunnittelussa lyhyttä matka-aikaa pidetään aina parempana juuri siksi, että autolla ajavan matka-aika on hukka-aikaa. Tosin ei kaikille, on niitäkin, jotka pitävät autolla ajamista parempana kuin joitain vaihtoehtoisia ajankäyttötapoja. Mutta autoliikennesuunnittelun virhe on olettaa, että myös joukkoliikenteen matka-aika on aina hukka-aikaa.

Joukkoliikenteen matka-aika on hukka-aikaa siltä osin, kun olosuhteet estävät ajan hyöty- tai huvikäytön. Mutta tämä riippuu siitä, miten joukkoliikennepalvelu on järjestetty. Vaihtamiseen ja vaihtoyhteyksien satunnaisuuteen perustuvassa joukkoliikenteessä hukka-ajan osuus kasvaa suureksi. Vaihtoja vältettäeässä sekä järjestetyin ja synkronoiduin vaihdoin hukka-aika joukkoliikenteesä minimoituu.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu perustuu Suomessa autoilusuunnitteluun, eikä joukkoliikenteen matka-ajan hyötykäyttöä oteta huomion millään tavalla. Ja kun sitä ei oteta huomioon, hyötykäytön mahdollisuus ei myöskään ohjaa joukkoliikennepalvelun laatusuunnittelua. Eli miksi pyrkiä laadukkaaseen palveluun, kun laatu ei näy laskelmissa ja julkisen rahan jaossa hyötynä.

Laitanpa tähänkin pari esimerkkiä.

Teen töitä Tampereella useita päiviä vuodessa. Päättyneenä vuonna suostuin käymään Tampereella kahdesti autolla. Toisen kerran poiketakseni menomatkalla paikassa, jonne käytännössä ei päässyt joukkoliikenteellä, toisen kerran kuljetin niin paljon tavaraa, ettei sitä voinut junaan ottaa. Mutta lähes joka kerta kuljen osan matkasta autolla junalle, koska HSL-seudun joukkoliikenne ei kykene tässä edes kohtuulliseen palveluun. Matka Tikkurilan asemalle pidentää kokonaismatka-aikaa joukkoliikenteenä 53 minuuttia, kun junamatka siitä edelleen on 79 minuuttia. Joukkoliikennematkasta Tikkurilaan vain 22 minuuttia on aikaa kahdessa välineessä, bussissa ja junassa, joten hukka-ajaksi menee 31 minuuttia.

Autolla matka Tikkurilan asemalle on ruuhkariskivarauksineen 30 minuuttia. Eli käytännössä auto ja joukkoliikenne hukkaavat aikaani yhtä paljon, eli joukkoliikenteen käytöstä ei ole autoiluun nähden hyötyä, mutta se pidentää päivääni noin 55 minuutilla, kun otan huomioon, etten tarvitse paluusuunnassa auton kanssa ruuhkariskin marginaalia. Auto–juna -yhdistelmällä pääsen Tampereelle alle 2 tunnissa, ja matka-ajastani voin käyttää hyödyksi noin 75 minuuttia. Pelkällä autolla ei rehellisesti pääse alle kahdessa tunnissa Tampereelle, ja kaikki aika menee hukkaan. Lisäksi olen perillä selvästi rasittuneempana kuin junalla tullessani.

Toinen esimerkki on matka Helsingin keskustaan. Joukkoliikenteellä vähintään vaihdon matka kestää 25–35 minuuttia, josta voi käyttää hyödyksi noin 15 minuuttia. Hukka-aikaa on 10–20 minuuttia. Autolla matka kestää 15–30 minuuttia yleensä riippuen siitä, minne auton voi pysäköidä. Autolla hukka-aika on siten pidempi kuin joukkoliikenteellä, vaikka joukkoliikennepalvelussakin hukka-ajan osuus on turhan suuri huonon palvelun vuoksi.

Miksi siis tuhlaisin aikani ajamalla autoa? Edes tässä tilanteessa, jossa joukkoliikenteen palvelussa on huomattavaa parantamisen varaa. Tässä ei ole ollut puhetta matkojen hinnasta. Auton kustannustasoa kuvaavalla valtion kilometritaksalla, joka siis autoalan edustajien kanssa on määritelty, auton käytössä ei ole taloudellista järkeä. Rajakustannuksia voidaan laskea, mutta mihin kustannuksiin silloin kuuluvat auton kiinteät kulut? Pakkohan ne on polttoaineen lisäksi maksaa. Olennaisempaa on kuitenkin se, että aika, jonka voin joukkoliikenteessä käyttä hyödykseni, on arvokkaampaa kuin joukkoliikenteen kustannus. Joten miksi siis tuhlaisiin aikani lisäksi myös rahaa ajamalla autoa?

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Joukkoliikenteen matka-aika on hukka-aikaa siltä osin, kun olosuhteet estävät ajan hyöty- tai huvikäytön. Mutta tämä riippuu siitä, miten joukkoliikennepalvelu on järjestetty. Vaihtamiseen ja vaihtoyhteyksien satunnaisuuteen perustuvassa joukkoliikenteessä hukka-ajan osuus kasvaa suureksi. Vaihtoja vältettäeässä sekä järjestetyin ja synkronoiduin vaihdoin hukka-aika joukkoliikenteesä minimoituu.

Tämä on erittäin fiksu pointti. Ja nykyään kun mobiililaitteilla voi tehdä vaikka mitä, oikein järjestetyn joukkoliikenteen aiheuttama ajanhukka on minimaalinen. Väittäisin että tämä vaikuttaa jo kulkumuotovalintoihin. Vielä vuosikymmen sitten tuntui puuduttavalta istua junassa Tampereen ja Helsingin välillä puolitoista tuntia. Mutta nyt hyväksyn kohtuullisen helposti Onnibussin matka-ajan 2 h 10 min, kun voin halutessani roikkua iPadillä netissä koko matkan ajan. Aika kuluu kuin huomaamatta, ja parhaassa tapauksessa pystyy hoitamaan monta työsähköpostia, ehkä ottamaan jonkun puhelinpalaverin, roikkumaan Facebookissa tai vaikka kuuntelemaan musiikkia tai katsomaan elokuvia.

Toki se että nykyään joudun maksamaan matkat itse vaikuttaa päätöksentekoon, kun rahaa säästyy hurjasti verrattuna kiskurihintaisiin junalippuihin. Mutta ei matka tunnu ollenkaan niin tuskaiselta kuin olisi voinut luulla. (Käytännössä olen saanut kyllä usein autokyydin, mutta periaatteessa olen aina tarpeen vaatiessa halukas kulkemaan Onnibussilla.)

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Antamiesi lähtötietojen perusteella voin tietysti esittää vain arvion lähtö- ja määräpaikoistasi, mutta oikealle hehtaarille näyttää osuvan, jos laittaa lähtöpaikaksi Koivuhaasta Kuriiritien ympäristöstä vaikka Lustetie 15:n ja määräpaikaksi Ruoholahdenkatu 16:n Kampista. Matka-aika autolla 24 min ja joukkoliikenteellä Tikkurilassa vaihtaen bussi-juna-bussi -yhdistelmällä noin tunti.

Mutta jos kävelyn sijasta valitseekin liityntävaihtoehdoksi pyöräilyn, niin matka-ajaksi tuleekin 26-32 minuuttia riippuen siitä, että pyöräileekö Puistolaan vai Tikkurilaan, kun Tikkurilasta pääsee nopeampiin R/H/Z-juniin. Toki joukkoliikennelippu maksaa tuplasti siinä tapauksessa. Tällä yhdistelmällä matka-aika on hyvinkin kilpailukykyinen autoilun kanssa.

Toteutukseen on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa: 1) Pyörä junaan. Tosin tällä hetkellä lähijunissa ei ole polkupyörien kuljetus sallittua ruuhka-aikoina. Tai 2) Taittopyörä junaan. Maksaa noin 500-1000 euroa, mutta ruuhka-aikojen ongelma poistuu. Tai 3) Erillisen ns. asemapyörän hankkiminen Helsingin keskustan päähän. Joku halpa pyörä ja hyvä lukko, niin sitä ei niin helposti varasteta.

Tulevaisuudessa on vielä neljäskin vaihtoehto, nimittäin näiden HKL:n uusien kaupunkipyörien hyödyntäminen Helsingin keskustan päässä.

Tuo pyörä-raskasraide-pyörä -yhdistelmä taitaa olla sellainen, että moni ei ole edes tullut ajatelleeksi sitä. Suurin syy lienee se, ettei pyöräilyä ole modernistisessa liikennesuunnittelukulttuurissa käsitelty vakavasti huomioon otettavana liikkumisvälineenä ja tämä ajattelutapa on sitten näkynyt myös kadunmiesten asenteissa.

Tosiaan, unohdin mainita, että käytin kesällä myös pyörää välillä koti - Puistolan asema. Tällöinkin matkan meni kuitenkin tunti. Toki tuosta saisi pois jonkin verran aikaa käyttämällä pyörää myös Helsingin päässä, junalla kulkee samassa ajassa Puistolasta Rautatientorille, kuin julkisilla Rautatientorilta toimistolle, hyvänä päivänä - murheenkryyninä linjan 14 epäluotettavuus. Pyörän säilyttäminen Rautatientorin läheisyydessä ei vain kovasti houkuttele.
Helsingissä on minusta hyvät mahdollisuudet kulkea pyörällä. Baana toimii hyvänä poikittaisena väylänä ja toivottavasti samankaltaisia saadaan keskustaan lisää eri suunnista.

Joukkoliikenteen matka-aika on hukka-aikaa siltä osin, kun olosuhteet estävät ajan hyöty- tai huvikäytön. Mutta tämä riippuu siitä, miten joukkoliikennepalvelu on järjestetty. Vaihtamiseen ja vaihtoyhteyksien satunnaisuuteen perustuvassa joukkoliikenteessä hukka-ajan osuus kasvaa suureksi. Vaihtoja vältettäeässä sekä järjestetyin ja synkronoiduin vaihdoin hukka-aika joukkoliikenteesä minimoituu.

Näin on. Mutta liian usein pääkaupunkiseudulla matkat sisältävät useita vaihtoja, kuljettavat matkat / kulkuväline lyhyt kestoisia, kulkuvälineet ovat täysiä ja kulkevat miten sattuu. Se ei houkuta työntekoon matkalla.
Kuten esimerkissä mainitsin, pääsisin yhdellä vaihdolla kotoa toimistolle, matka-ajan ollessa puolitoista tuntia. Samassa ajassa kollegat saapuvat Salosta toimistolle, julkisilla. Puitteet tehdä töitä ovat aivan eri kuin ruuhkabusseissa.

Onneksi on etätyömahdollisuus.

-M

Forbes kirjoittaa Puolassa, että Helsinki aikoo kieltää yksityisautoilun vuodesta 2025 alkaen ja tilalle tulee mm. minibussien tilausliikennettä. Lähteenä on ilmeisesti Sonja Heikkilän gradutyö. Oletteko kuulleet jotain tällaisesta?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Vältän autoilua ja käytän mieluummin joukkoliikennettä nimenomaan ”säästääkseni” aikaa. Tai oikeammin sanottuna, käyttääkseni aikani paremmin. Kukaanhan ei voi säästää aikaa, sillä aika kuluu koko ajan.

En käytä autoa kuin silloin, milloin epäonnistun ajankäytön suunnittelussa niin, että ei ole aikaa joukkoliikenteeseen ja autolla kulkeminen kestää vähemmän. Autoa käyttäessäni matkan aika menee silloin kokonaan hukkaan, mikä on huonompi vaihtoehto kuin mahdollisuus käyttää aika joukkoliikenteessä hyödyksi.

Autoliikennesuunnittelussa lyhyttä matka-aikaa pidetään aina parempana juuri siksi, että autolla ajavan matka-aika on hukka-aikaa. Tosin ei kaikille, on niitäkin, jotka pitävät autolla ajamista parempana kuin joitain vaihtoehtoisia ajankäyttötapoja. Mutta autoliikennesuunnittelun virhe on olettaa, että myös joukkoliikenteen matka-aika on aina hukka-aikaa.

Joukkoliikenteen matka-aika on hukka-aikaa siltä osin, kun olosuhteet estävät ajan hyöty- tai huvikäytön. Mutta tämä riippuu siitä, miten joukkoliikennepalvelu on järjestetty. Vaihtamiseen ja vaihtoyhteyksien satunnaisuuteen perustuvassa joukkoliikenteessä hukka-ajan osuus kasvaa suureksi. Vaihtoja vältettäeässä sekä järjestetyin ja synkronoiduin vaihdoin hukka-aika joukkoliikenteesä minimoituu.

Antero on ihan oikeassa siinä, että jos matka on vaikkapa Helsingistä Vaasaan, matka-ajan pystyy periaatteessa käyttämään hyödyksi - kunhan tietoliikenneyhteydet ja kännykkä pelaavat matkan aikana ja
business-luokan vaunuun ei tule metelöivää lapsikatrasta, joka estää kaiken keskittymisen. Jottei tule sitä käsitystä, että olen ihan kauhea tyyppi, minua eivät lasten äänet haittaa normaalisti ollenkaan, mutta
työmatkalla kylläkin, jos yrittää oikeasti tehdä töitä.

Helsingin ruuhkaliikenteessä vain on vähän toinen juttu. Silloin ei työmatkaa juuri voi hyödyntää oli vaihtoja tai ei. En jaksa ruveta kaivamaan läppäriä esille täydessä bussissa ja yrittää tehdä jotakin, varsinkin
kun melkein mikä tahansa tekeminen vaatisi verkkoyhteyttä ja ties miten monia sisään kirjautumisia.

Kuljin reilun vuoden töihin joukkoliikenteellä sen jälkeen kun tulin irtisanotuksi YT-neuvotteluissa ja työsuhdeauto lähti kävelemään. Kyllähän Helsingissä on panostettu julkisessa liikenteessä juuri työmatkoihin ja
tietyssä mielessä se näkyykin palvelussa. Matkustin ensin Lauttasaaresta Pitäjänmäkeen keskustan kautta junalla. Kun kerran 12 minuutin junayhteys muuttui 45 minuutiksi (jep, kuskia ei ilmaantunut paikalle ja junavuoro peruttiin,
eikä meille huomattu ilmoittaa, että seuraava juna ehti jo lähteä viereiseltä raiteelta) päätin ryhtyä käyttämään jokeribussia 550 seutulipun hinnasta huolimatta. Se toimikin aika mukavasti, mitä nyt Otaniemen läpi junnaaminen oli hidasta.
Viime keväänä ostin auton. Ennen 45 minuutin matka yhteen suuntaan on nyt 20 minuuttia ja kun laskee, että auto nopeuttaa paljonkin töiden jälkeistä kaupoissa käyntiä, etu on suuri auton kovasta hinnasta huolimatta.

Koska ymmärrettävistä syistä Helsingissäkin joukkoliikennettä on kehitetty työmatkaliikenne edellä, muina aikoina joukkoliikenteen käyttäminen saattaakin olla aika tuskallista.
Miettikääpä vaikka sellaista asiointia, että menen Lauttasaaresta Verkkokaupan liikkeeseen Jätkäsaareen ja sitten huomaan, että pitää vielä käydä Suomenojalla Gigantissa.
Julkisilla pelkästään Jätkäsaareen voi kestää 40 minuuttia (autolla 10 minuuttia) ja sitä en viitsi edes laskea, miten kauan vaikkapa ilta-aikana kestäisi päästä julkisilla edestakaisin Giganttiin.

Luulisin, että syy on niin yksinkertainen, että meillä asukasmäärät ja asumistiheys ovat niin pieniä, että ruuhka-aikojen ulkopuolella julkista liikennettä ei yksinkertaisesti pysty
tekemään edes pääkaupungissa kovin tiheäksi. Liikennettä pitäisi subventoida paljon nykyistä enemmän ja maksajia ei ole.

Ville

Alunperin kirjoittanut Wille70

Matkustin ensin Lauttasaaresta Pitäjänmäkeen keskustan kautta junalla. Kun kerran 12 minuutin junayhteys muuttui 45 minuutiksi (jep, kuskia ei ilmaantunut paikalle ja junavuoro peruttiin,
eikä meille huomattu ilmoittaa, että seuraava juna ehti jo lähteä viereiseltä raiteelta) päätin ryhtyä käyttämään jokeribussia 550 seutulipun hinnasta huolimatta. Se toimikin aika mukavasti, mitä nyt Otaniemen läpi junnaaminen oli hidasta.
Viime keväänä ostin auton. Ennen 45 minuutin matka yhteen suuntaan on nyt 20 minuuttia ja kun laskee, että auto nopeuttaa paljonkin töiden jälkeistä kaupoissa käyntiä, etu on suuri auton kovasta hinnasta huolimatta.

Ei joukkoliikenne ole millään kilpailukykyinen, jos asuu lähiössä, eikä työmatka ole säteittäinen. Laru - Pitäjänmäki on itsestään selvästi nopein autolla. Suoraa joukkoliikenneyhteyttä ei ole ja matka on vastoin ruuhkan suuntaa.

Tuollainen yksittäinen esimerkki ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joukkoliikenne voisi olla myös matka-ajaltaan pk-seudulla kilpailukykyistä. Kun a) matkat ovat lyhyitä, eli tapahtuvat esim. kantakaupungin sisällä tai b) matkat ovat taitettavissa säteittäisillä runkolinjolinjoilla ilman vaihtoja, niin aika vähän on järkeä nousta ruuhka-aikaan omaan autoon.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen on vain yksi tie ja se on rakentaa lisää kaupunkia, eli sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa matkamäärät ovat niin suuria per ala, että autoilla niitä ei voi tilan puutteen vuoksi tehdä.

Alunperin kirjoittanut Wille70

Helsingin ruuhkaliikenteessä vain on vähän toinen juttu. Silloin ei työmatkaa juuri voi hyödyntää oli vaihtoja tai ei. En jaksa ruveta kaivamaan läppäriä esille täydessä bussissa ja yrittää tehdä jotakin, varsinkin kun melkein mikä tahansa tekeminen vaatisi verkkoyhteyttä ja ties miten monia sisään kirjautumisia.

Tämä riippuu tietysti aivan siitä, miten muuten käyttäisi vapaa-aikansa tai onko työ sellaista, että sitä voi tehdä mobiililaitteilla. Jos kotonakin käyttää aikaa netin surffaamiseen tai tv:n katsomiseen yksinään, niin samaa voi tehdä lyhyilläkin joukkoliikennematkoilla, jos vain saa istumapaikan. Antero on siinä oikeassa, että vaihtokävelyt keskeyttävät tuon ajan hyödyntämisen, jos ei halua kävellä kännykkä-zombiena.

Voihan joukkoliikennettä edistää näinkin: Pietarissa on muutamilla metroasemilla aloitettu turvatarkastukset matkustajille - jonotusajat noin 20 minuuttia.

A-junan vuoroista murto-osa ylittää aikataulun mukaisen ajan. Länsimetron valmistuttua yhteys junalla ja metrolla on kätevä. Myös Lauttasaareen, jossa on kaksi metroasemaa.