Hinnan merkitys joukkoliikenteen käytössä

Mikä on hinnan merkitys paikallisen ja kaukoliikenteen käytössä? Onko ihmisille tärkeämpää matkan hinta vai nopeus? Ovatko he valmiita maksamaan merkittävästi enemmän nopeasta junamatkasta verrattuna hitaampaan henkilöautokyytiin? Saataisiinko juniin ja busseihin todella merkittävästi enemmän matkustajia henkilöautoista, jos hintoja laskettaisiin tuntuvasti?

Tuossa miettimiäni kysymyksiä. Nykyinen VR:n strategia pohjautuu siihen, että hinnat ovat korkeita, mutta junat ovat myös laadukkaita ja melko nopeita. Ihmiset ovat valmiita myös maksamaan nämä hinnat ainakin Ruuhka-Suomessa, tuskinpa kaikki Helsingistä Tampereen, Turun tai Kouvolan suuntiin matkustavat ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä? Olen nähnyt näissä junissa aika paljon liikemiehiä. Pidemmillä matkoilla on enemmän vapaa-ajanmatkustajia, joista suurempi osa on alennusryhmäläisiä. Maksukykyisemmät matkustanevat pitkät matkat lentokoneella.

Ihan huvin vuoksi hintoja ei minusta kannata alkaa laskea, sillä jos lisämatkustajia ei tule tai nämä uudet matkustajat eivät olisi lainkaan matkustaneet (edes henkilöautolla) ilman halpoja hintoja, ollaan edistetty turhaa liikennettä ja syöty tyhjän takia joukkoliikennetoiminnan voittoja. Matkanteon nopeuttaminen ja lisävuorot voisivat auttaa enemmän matkustajien houkuttelussa.

Lipunhinnan merkitystä on selvitetty paljonkin. Asiasta voi lukea mm. tästä YTV:n julkaisun tiivistelmästä: http://ytv.fi/NR/rdonlyres/4D46FD8D-31DF-4801-A604-BD9D16315562/0/Lipunhintaselvitys_tiivi.pdf

kemkim sanoi:

Tuossa miettimiäni kysymyksiä. Nykyinen VR:n strategia pohjautuu siihen, että hinnat ovat korkeita, mutta junat ovat myös laadukkaita ja melko nopeita. Ihmiset ovat valmiita myös maksamaan nämä hinnat ainakin Ruuhka-Suomessa, tuskinpa kaikki Helsingistä Tampereen, Turun tai Kouvolan suuntiin matkustavat ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä? Olen nähnyt näissä junissa aika paljon liikemiehiä. Pidemmillä matkoilla on enemmän vapaa-ajanmatkustajia, joista suurempi osa on alennusryhmäläisiä. Maksukykyisemmät matkustanevat pitkät matkat lentokoneella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Matkustajia on niin erilaisia, liikemiehet arvostavat nopeutta ja mukavuutta sekä business-palveluita. Opiskelijat taas usein hakeutuvat halvimpaan junatyyppiin, jos se on kohtuudella käytettävissä. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle matkustava voi useassa kohdin päivää valita kukkaronnyöreille sopivan junatyypin. Esimerkkinä kello 9.04 lähtevä nopea IC2-juna ja heti sen perään kello 9.12 lähtevä hitaampi taajamajuna (R-juna). Näissä taajamajunissa koko reitin päästä-päähän istuvat matkustajat ovat yleensä lähes poikkeuksetta opiskelijoita, säästöä kertyy lipunhinnassa, mutta matka-aikakin on puolisen tuntia IC-junaa pidempi.

Kun "Uusi juna-aika" astuu voimaan syyskuun alussa oikoradan myötä, luulen, että suuri osa Hki-Lahti-Hki välin vakiomatkustajista alkavat säästää matkakuluissa ja valitsevat työmatkoilleen Z-junan. Tai ainakin opiskelijat tekevät näin. Tuolla välillähän matka-ajassa ei tule olemaan Hki-Tpe välin kaltaista eroa eri junatyyppien välillä.