Viestiketju: Kadonneet reitit

Alunperin kirjoittanut TEP70

Onkos Vartioharjussa Riskutien ja Linnanherrantien risteyksessä ollut jonkun metroa edeltävän linjan kääntöpaikka vai onko sitä käyttänyt joku linja metron aikaan?

Alunperin kirjoittanut b10m55

Linjan 95 päättäri oli siinä 1.6.78 asti, sitten 95 yhdistettiin Vesalan linjan 90 kanssa ja jatkettiin. Tämän jälkeen lenkkiä alkoi käyttää linja 95S Kasarmitori-Vartioharju ja lopullisesti päättäri jäi pois bussikäytöstä 1.9.82 linjan 95S lopettaessa.

Kirjastobussi käy kyllä silmukassa perjantaisin.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Olkaas hyvät: Espoon linjakartta vuodelta 1973 skannattuna (hieman "raakavedos" tosin, sorry...) sekä suurella tarkkuudella, että ruudulle sopivana: http://nakkiputka.pp.fi/Espoo73/

Hieno juttu, kiitokset Nakkiputkalle!

Åbergin Linja liikennöi perinteisen Helsinki-Solvalla-Koivula-linjan (285) lisäksi myös Nuuksion Pitkäjärven länsirannalle mennyttä Helsinki-Hankalahti-linjaa ainakin vielä vuonna 1968, Nakkiputkan kartan julkaisemiseen mennessä se on jo loppunut.
Mahdettiinko Hankalahden linjaa ehtiä ajaa numerolla 286 vai loppuiko se jo ennen numeroinnin käyttöönottoa?

Vuosi 1975 on erityisen mielenkiintoinen, sillä se on viimeinen vuosi, kun kaksiakselisia ratikoita oli vielä liikenteessä. Samalla se on vuosi, jolloin koko ensimmäinen nivelvaunusarja saatiin liikenteeseen. Vuosi 1975 on myös "vanhan reitistön" viimeinen vuosi; vuonna 1976 avattiin Itä-Pasilan rata, joka oli ensimmäinen ratalaajennus vuosikymmeniin ja seurausta valtuuston päätöksestä säilyttää raitioliikenne, ja jota oli seuraava useita pieniä ratapidennyksiä 80- ja 90-luvuilla.

Kiitos kartasta!

Upea kartta! Mitä parhaimmat kiitokseni.

Löysin laatikon pohjalta kaksi pikkasen vanhempaa aikataulua,
Helsinki-Viherlaakso-Lähderannan ostoskeskus-Laaksolahti-jupper
01.06.1969


Helsinki-Pitäjänmäki-Uusmäki-Rajatorppa-Frihers
01.06.1977

Kiitokset Resiinalle, oli hieno pala historiaa.

Miettikääpä näiden karttojen valossa, että 1955 valtuustossa tehtiin aloiteet maanalaisen rakentamisesta Helsinkiin ja suunniteltiin pikaratikkaverkkoa. Itä-Helsinki oli tuolloin pelkkää metsää, jossa oli pari lämpärettä: Herttoniemi, Marjaniemi ja Vartiokylä. Silti Jollakseenkin pääsi bussilla, mutta ketähän palveli Pohjois-Herttoniemen linja 34? Ehkä siellä oli muutama haja-asutustalo? Tuollahan on rintamamiestaloja edelleen Roihupellon pohjoispuolella 34:n päättäriltä kartassa itään päin lähtevän tien varressa.

Tammisaloon ei linjaa ole, mutta siellähän oli oma Tammelundin liikenne Oy.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Miettikääpä näiden karttojen valossa, että 1955 valtuustossa tehtiin aloiteet maanalaisen rakentamisesta Helsinkiin ja suunniteltiin pikaratikkaverkkoa. Itä-Helsinki oli tuolloin pelkkää metsää, jossa oli pari lämpärettä: Herttoniemi, Marjaniemi ja Vartiokylä.

Ennen sotia Vartiokylään ja Vuosaaren huviloille pääsi laivoilla. Puotilan ja Rastilan kartanoilla oli laiturit säännöllistä liikennettä varten, mutta myös huviloiden laiturit olivat kovassa käytössä. Nämä laivat joutuivat sotakorvauksiksi ja liikenne vaihtui busseihin aika pian. Ilman sotia olisi varmaan pikartikka Puotilaan toteutunut ja puhuisimme luultavasti siitä metrona.

Kävelin pari päivää sitten Vuosaaren ympäri ja totta tosiaan: Huvila-alueella on lukuisia vanhoja betonilaitureita, jotka luultavasti poistuvat uusien asuinalueiden myötä.

Turusta eri linjojen reittejä vuodesta 1983 on luettavissa Leinon Riston sivuilta http://www.saunalahti.fi/~rvleino/linjat/index.htm