Viestiketju: Raideliikenne runkona lähiliikenteelle Helsingissä?

Alunperin kirjoittanut antaeus

Minun reflektoini on ollut että bussi- ja lähiliikennettä ei ole synkattu erityisen hyvin!

Lienee aika monen muunkin reflektio ja ongelma on mahdollisesti jopa tiedostettu poliittisella tasolla. Lienee historiallista perua siitä, että VR on ollut byrokraattisesti varsin kaukana kuntien liikennelaitoksista. Nykyään hommaa koordinoi HSL, minkä voisi luulla auttavan asiaa pidemmän päälle.

Alunperin kirjoittanut antaeus

Reittioppaan mukaan 109 on aina paras keino päästä ko. sairaalaan. Vaikka juna Espoon keskukseen menee usein ja sielä pääsee useammalla bussilla, jotka kulkevat paljon useammin (esim 31).

Kokeilin tuota hakua, ja se näköjään antaa 109:n jos lähtöpaikka on Kampin keskus, mutta tarjoaa kyllä junaa jos lähtöpaikaksi pistää Kaivokadun. Ainakin noilla hakuehdoilla ihan loogista: siirtymään Rautatieasemalle menee sen verran aikaa, että aikataulun mukaan Kampista pääsee perille 109:lla nopeammin (yli 5 min) kuin menemällä junalle.

Alunperin kirjoittanut antaeus

Bussikaravaanit häviävät metron tultua mutta miksi sellainen systeemi on ylenpään edes kehitelty? Bussi junalle ja siitä sitten kaupunkiin olisi (minun mielestäni) paljon järkevämpi ratkaisu.

Länsimetro ja Espoon kaupunkirata ovat toki eri reiteillä, ja metro korvaa 100-sarjan bussit. Ts. siinä mielessä Länsiväylän bussikaravaanissa ei ole mitään kummaa, se on toiminut "kumipyörämetroksi" ihan hyvin. Historiallinen tausta on tietysti siinä, että Espoo vastusti aikanaan raitiotien tekemistä Tapiolaan, myöhemmin metron rakentamista 40 vuotta. Tukholmalainen vertailukohta vois olla Nacka, jonne on nyt tulossa hintava tunnelimetro melko pitkän väännön jälkeen.

Alunperin kirjoittanut antaeus

Miksi Helsinki (HSL) on satsannut niin paljon rinnaikkaisajoon?

Lienee yhdistelmä hajanaista kaupunkirakennetta ja poliittista tahtoa kuitenkin tarjota kohtuullinen joukkoliikenteen taso. Kaupunkiratojen ja metron asemat ovat sen verran harvassa, että tiuhemman pysäkkivälin palvelua tarvitaan. Linjasto on aika lailla spagettia, mutta HSL on kyllä siirtymässä runkolinjamalliin.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Lienee aika monen muunkin reflektio ja ongelma on mahdollisesti jopa tiedostettu poliittisella tasolla. Lienee historiallista perua siitä, että VR on ollut byrokraattisesti varsin kaukana kuntien liikennelaitoksista. Nykyään hommaa koordinoi HSL, minkä voisi luulla auttavan asiaa pidemmän päälle.



Kokeilin tuota hakua, ja se näköjään antaa 109:n jos lähtöpaikka on Kampin keskus, mutta tarjoaa kyllä junaa jos lähtöpaikaksi pistää Kaivokadun. Ainakin noilla hakuehdoilla ihan loogista: siirtymään Rautatieasemalle menee sen verran aikaa, että aikataulun mukaan Kampista pääsee perille 109:lla nopeammin (yli 5 min) kuin menemällä junalle.



Länsimetro ja Espoon kaupunkirata ovat toki eri reiteillä, ja metro korvaa 100-sarjan bussit. Ts. siinä mielessä Länsiväylän bussikaravaanissa ei ole mitään kummaa, se on toiminut "kumipyörämetroksi" ihan hyvin. Historiallinen tausta on tietysti siinä, että Espoo vastusti aikanaan raitiotien tekemistä Tapiolaan, myöhemmin metron rakentamista 40 vuotta. Tukholmalainen vertailukohta vois olla Nacka, jonne on nyt tulossa hintava tunnelimetro melko pitkän väännön jälkeen.



Lienee yhdistelmä hajanaista kaupunkirakennetta ja poliittista tahtoa kuitenkin tarjota kohtuullinen joukkoliikenteen taso. Kaupunkiratojen ja metron asemat ovat sen verran harvassa, että tiuhemman pysäkkivälin palvelua tarvitaan. Linjasto on aika lailla spagettia, mutta HSL on kyllä siirtymässä runkolinjamalliin.

Karavaanilla tarkoitin yleisestikin HSL:n alueella, esimerkiksi Martinlaaksosta pääsee sekä junalla että bussilla Helsinkiin. Eikö olisi parempi jas kaikki bussit ajasivat lähimmälle M-junan asemalle?

Alunperin kirjoittanut antaeus

Karavaanilla tarkoitin yleisestikin HSL:n alueella, esimerkiksi Martinlaaksosta pääsee sekä junalla että bussilla Helsinkiin. Eikö olisi parempi jas kaikki bussit ajasivat lähimmälle M-junan asemalle?

Osittain noita "karavaaneja" on vähennetty, esim Vanhan Turuntien suunnasta tulee enää vain pari bussilinjaa Helsingin keskustaan. Keski-Espoon lähiöistä suurin osa busseista menee vain Leppävaaran terminaaliin jossa on vaihto junaan, tai sitten moottoritietä pitkin ajavaan bussiin.

Osasyy etä joiltakin ilmansuunnilta vielä ajetaan paljon busseja keskustaan on että junasta ei pääse keskustassa pois kyydistä muualla kuin Pasilassa ja Päärautatieasemalla. Suunnitteilla oleva Pisara-rata (ruotsiksi Centrumslingan) poistaisi osittain ongelman, mutta se on kohdannut poliittista vastustusta. Suomen nykyinen keskusta-oikeistolainen hallitus on vetänyt "henkselit" sen yli eikä kaupungeillakaan oikeastaan ole tällä hetkellä varaa toteuttaa se.

Toinen seikka joka sotkee pakkaa on että Helsingin kaupunki on uudessa yleidskaavassaan alkanut ajaa vahvasti moottoriteiden "bulevardisointia" (ruotsiksi stadsaveny) joka tarkoittaisi että näiden pääteiden keskikaistoille rakennettaisiin raitioteitä jotka jatkavat lähiöihin asti, ja että niihin järjestetään liityntäbusseja.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut antaeus

Karavaanilla tarkoitin yleisestikin HSL:n alueella, esimerkiksi Martinlaaksosta pääsee sekä junalla että bussilla Helsinkiin. Eikö olisi parempi jas kaikki bussit ajasivat lähimmälle M-junan asemalle?

Bussireitti palvelee yhteyksiä Martinlaaksosta Helsingin läntiseen kantakaupunkiin, muun muassa Meilahteen ja toisaalta Hämeenlinnanväylän varresta Helsingin keskustaan. Näitä yhteyksiä juna ei oikein palvele.

Suurimpana ongelmana kai tuossa on se, että Jorvi on rakennettu asutuksen ulkopuolelle ja miettimättä yhtään julkisia yhteyksiä. Itse toimin osa-aikaisesti asioimistulkkina mm. HUSille, ja tiedän yleiseksi sen ongelman, että tulkit eivät halua matkustaa Jorviin, koska heille matka-aika ei ole työaikaa. Esimerkiksi Peijaksen sairaalan kohdalla tätä ongelmaa ei ole, koska sen ympärillä on asutusta ja junaltakin pääsee kävellen alle 10 minuutissa perille. (Erityisen autoilijaystävällinenkään Jorvi ei ole, koska syrjäisestä sijainnista huolimatta pysäköinti on siellä maksullista.)

Silloin harvoin, kun olen siellä käynyt, on yleensä ollut nopeinta ajaa bussilla Leppävaaraan ja vaihtaa siellä junaan.

Alunperin kirjoittanut Max

Suurimpana ongelmana kai tuossa on se, että Jorvi on rakennettu asutuksen ulkopuolelle ja miettimättä yhtään julkisia yhteyksiä. Itse toimin osa-aikaisesti asioimistulkkina mm. HUSille, ja tiedän yleiseksi sen ongelman, että tulkit eivät halua matkustaa Jorviin, koska heille matka-aika ei ole työaikaa. Esimerkiksi Peijaksen sairaalan kohdalla tätä ongelmaa ei ole, koska sen ympärillä on asutusta ja junaltakin pääsee kävellen alle 10 minuutissa perille. (Erityisen autoilijaystävällinenkään Jorvi ei ole, koska syrjäisestä sijainnista huolimatta pysäköinti on siellä maksullista.)

Joo, jos Jorvi olisi olut alunperin tuberkuloosi-, vaarallisten tartuntatautien tai A-mielisairaala niin sijainnin ymmärtäisi, mutta toisen urbaanilegendan mukaan Jorvi päätettiin aikoinaan rakentaa syrjäiseen paikkaan siksi että se houkuttelisi mahdollisimman vähän Helsinkiä pakkoliittämästä Espoota. Kiusa se on pienikin kiusa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Joo, jos Jorvi olisi olut alunperin tuberkuloosi-, vaarallisten tartuntatautien tai A-mielisairaala niin sijainnin ymmärtäisi, mutta toisen urbaanilegendan mukaan Jorvi päätettiin aikoinaan rakentaa syrjäiseen paikkaan siksi että se houkuttelisi mahdollisimman vähän Helsinkiä pakkoliittämästä Espoota. Kiusa se on pienikin kiusa.

t. Rainer

Olen samaa mieltä! Ja juuri siksi että itse olen työssä uudessa Karolinskan sairaalassa Tukhomassa ihmettelin Espoon sairaalan rakentumista Jorvin viereen. Se on sairaala keskellä metsää, kukaan ei asu edes lähistöllä!

Karolinskan sairaalasta tulee sairaala kaupungissa kun Hagastaden on valmis muutaman vuoden päästä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

...Jorvi päätettiin aikoinaan rakentaa syrjäiseen paikkaan siksi että se houkuttelisi mahdollisimman vähän Helsinkiä pakkoliittämästä Espoota.

On tainnut olla ohjenuora kaikessa Espoon kaupu... yhdyskuntasuunnittelussa...

Alunperin kirjoittanut antaeus

Olen samaa mieltä! Ja juuri siksi että itse olen työssä uudessa Karolinskan sairaalassa Tukhomassa ihmettelin Espoon sairaalan rakentumista Jorvin viereen. Se on sairaala keskellä metsää, kukaan ei asu edes lähistöllä!

Karolinskan sairaalasta tulee sairaala kaupungissa kun Hagastaden on valmis muutaman vuoden päästä.

Niin Karolinska on Tukholman pääsairaala kuten Meilahti on Helsingin, mutta eikö Tukholman lähikunnissa ole kanssa isoja sivusairaaloita ? Olen ainakin kuullut Huddingesta.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Niin Karolinska on Tukholman pääsairaala kuten Meilahti on Helsingin, mutta eikö Tukholman lähikunnissa ole kanssa isoja sivusairaaloita ? Olen ainakin kuullut Huddingesta.

Karolinskalla on tutkimuslaitos Huddingen sairaalan yhteydessä, ja sairaala itsessään on aivan massiivinen laitos. Jossain näin maininnan, että se olisi ollut ainakin aikanaan valmistuessaan Pohjoismaiden suurin. Sijainti on kylläkin Flemingsbergin aseman vieressä, ja juuri päätetyn Spårväg sydin pääteaseman. Eli joukkoliikenne aivan eri tasolla kuin Jorvissa. Sairaalan ja Karolinskan jälkeen joku vuosi sitten Södertörns högskola (ammattikorkeakoulu) rakensi aika isot tilat sairaalan ja aseman väliin, eli siellä liikkuu paljon muitakin opiskelijoita kuin Karolinskan tutkijakoulutettavia.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Karolinskalla on tutkimuslaitos Huddingen sairaalan yhteydessä, ja sairaala itsessään on aivan massiivinen laitos. Jossain näin maininnan, että se olisi ollut ainakin aikanaan valmistuessaan Pohjoismaiden suurin. Sijainti on kylläkin Flemingsbergin aseman vieressä, ja juuri päätetyn Spårväg sydin pääteaseman. Eli joukkoliikenne aivan eri tasolla kuin Jorvissa. Sairaalan ja Karolinskan jälkeen joku vuosi sitten Södertörns högskola (ammattikorkeakoulu) rakensi aika isot tilat sairaalan ja aseman väliin, eli siellä liikkuu paljon muitakin opiskelijoita kuin Karolinskan tutkijakoulutettavia.

Pari korjausta:
Huddinge on osa Karolinskaa jo vuodesta 2004, kahdessa eri sijainnissa, Huddingessa ja Solnassa.
Södertörns Högskola on tavallinen korkeakoulu, ei ammattikorkeakoulu.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:33 ----------

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Niin Karolinska on Tukholman pääsairaala kuten Meilahti on Helsingin, mutta eikö Tukholman lähikunnissa ole kanssa isoja sivusairaaloita ? Olen ainakin kuullut Huddingesta.

t. Rainer

Huddinge on osaa Karolinskaa monen vuoden takaa.
Pääsairaaloiksi voisi kutsua myös Södersjukhuset:iä ja Danderydin sairaalaa. S:t Göran on myös keskikaupunkin ensiapusairaala. Se oli Ruotsin ensimmäinen yksityinen ensiapusairaala (jonka palveluja SLL (Tukholman maakäräjät) ostaa).

Alunperin kirjoittanut heka

Sama kokemus viime vuoden puolelta, kun olin muutamana viikkona Jorvissa töissä. Vaihto 109:stä junaan Kauniaisissa olisi hyvä yhteys Helsinkiin, jos vaihto olisi synkronoitu. Nyt yleensä sai katsoa junan perävaloja. Luulisi, ettei tehtävä olisi ylivoimainen, koska sekä 109:n että U/E-junan vuoroväli on n. 15 min ainakin ruuhka-aikoina. Jorvi on sen kokoluokan paikka, että muutaman epämääräisesti palvelevan bussilinjan palvelu ei riitä.

Rantaradan lähijunaliikenteessä mitään ei ole synkronoitu minkään kanssa. Ei edes A-junia EUS-junien kanssa Leppävaarassa.