Kuten itsekin toteat, tämä on sellainen asia, joka voidaan laskea vaikka kuinka monella tavalla ja saada siten omien mieltymysten mukainen lopputulos. Vähän niin kuin se vanha, eläköitymisten mukana pikku hiljaa vaiennut vääntö siitä, onko ratikkaliikenne kallista vai halpaa.
Minä ajattelisin asian hyvin yksinkertaisesti: mikä on keskinousukustannus, ja kuinka monta nousua yhdellä kertalipulla keskimäärin tehdään.
Tämänhetkistä HSL-alueen nousijakohtaista keskikustannusta en tiedä. Helsingin aikaan se oli jossain 60 sentin luokassa, muistelen, mutta nyt kun kaikki todella kallis peltobussiliikenne on mukana, hinta on varmasti noussut. Jos oletetaan, että se on euron luokassa, pitäisi enää tietää, tehdäänkö yhdellä kertalipulla keskimäärin enemmän kuin kaksi nousua (kertalippu tyypillisimmillään maksaa 2,80 €, joskin paljon kalliimpiakin "vaihtoehtoja" on tarjolla).
Kun liikennejärjestelmää on muutettu liityntäpainotteisemmaksi, nousijamäärät tietysti lisääntyvät ilman että matkustajat lisääntyvät. Silti ajattelisin, että tyypillisimmillään yhdellä kertalipulla tehdään noin kaksi nousua. Tyypillinen pidemmän pituuden matka vaatinee sen jo tuon liityntäpainotteisuuden vuoksi, toisaalta lyhyt kantakaupungin asiointimatka ja 80 minuutin vaihtoaika mahdollistavat palaamisen samalla lipulla. Jos tekee kolme nousua, se ei vielä juuri vaikuta subventoitavuuteen. Extremetapauksia eli neljästi nousijoita varmasti löytyy kourallinen, mutta heitä enemmän lie yhden nousun matkustajia.