YLE: raideliikenne vuonna 2050

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Yleisradion porukka näkyy olevan vielä enemmän sekaisin kuin tavallista. Ehkä on tullut juotua liikaa glögiä. Ovat julkaisseet amk-opiskelijoiden kanssa kaksi uutista tai jonkunlaista aivomyrskyä siitä, millaista raideliikenne olisi 33 vuoden päästä. Ehkä hauskimpia sekoiluja ovat hyperloop Tallinnaan, Keski-Euroopan kaupunkilomat junalla (koska Berliiniin kestäisi vain 10 tuntia, eivät vissiin ole kuulleet lentokoneesta), lähijunien markettivaunut ruokaostoksia varten ja automatisoidut ratikat, jotka tarjoavat hierontapalveluita. Ja on siellä sellainenkin utopia kuin metro Kampista Pasilaan :D

https://yle.fi/uutiset/3-9987768
https://yle.fi/uutiset/3-9987683
 
Ei ehkä kaikkia kirjoituksia ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti. En näkisi linkitettyjen uutisten kirjoittajien olevan kovinkaan paljoa jos lainkaan "sekaisin". He ovat hankkineet tietoa alan asiantuntijoilta ja viimeksi mainittujahan riittää moneen junaan tai ratikkaan.

Omat arvioni vuoden 2050 joukkoliikenteestä eivät kylläkään ole kovinkaan yhteneviä uutisten visioiden kanssa, mutta en nyt sentään leimaisi niiden kokoajien olevan sekaisin (ehkäpä otin edellisen viestin sanoman liian kirjaimellisesti :lol: ). Joukkoliikenteen kannalta toimittajat ovat useisiin tämän foorumin käyttäjiin verrattuna maallikoita, ja tekstit joskus tuntuvat asioista paljon tietävien mielestä vähän hassuilta. Raflaavat jutut ovat joka tapauksessa sikäli hyödyllisiä, että ne herättävät keskustelua. Ja ajatuksia. YLEn jutut lukeneet saattavat itse lähteä pohtimaan, miten matkustaminen sujuu reilun 30 vuoden kuluttua. Vaikka uutisessa annettiin tiettyjä esimerkkejä 2050-luvun liikennevälineistä eri reiteillä, niin moni voi alkaa miettiä omia vaihtoehtojaan - varsinkin jos uutisien junat tai ratikat (tai metroyhteydet) eivät oikein tuntuneet uskottavilta.

Joku taisi joskus todeta, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen ;)
 
Usein tulevaisuutta ennustettaessa kannattaa vilkaista myös menneisyyteen. Mitä meillä oli 1980-luvun puolivälissä, ja mitä meillä on tänään? Ei se sen kummempaa ole.

Kaikki raideliikenne on pk-seudulla lisääntynyt viimeisen 33 vuoden aikana. Kaikille on rakennettu uutta rataa, mutta maltillisesti. Tuosta kun vähän haarukoi, saa osviittaa siitä, miltä seutu voisi näyttää vuonna 2050. Tosin jatkossa kasvu taitaa mennä enenevässä määrin pikaraitiotiepuolelle. Metro ei nyt ihan heti ole laajenemassa, siitä länsimetrofiasko pitää huolen. Mutta 30 vuodessa unohtuu moni asia, joten voihan se olla, että 2040-luvulla metroakin laajennetaan, ellei sitä ole muutettu pikaratikoille ennen sitä. Junapuolella pisara, lentorata ja Tallinnan tunneli tavanomaisena ns. suurnopeusratana lienevät mahdollisuuksien rajoissa, samoin kuin Turun tunnin juna.
 
Sipoon metro ei tule toteutumaan ennen kuin Länsimetron laiturit pidennetään täyteen mittaansa.

Nyt kun tuli tuokin mainittua niin kuinka paljon tunnelilaiturien pidennys maksaa? Olen länsimetro-ketjun kahlannut läpi, mutta en huomannut että kukaan olisi lukua maininnut ja ulkomaisista lähteistäkään en löydä.
 
Nyt kun tuli tuokin mainittua niin kuinka paljon tunnelilaiturien pidennys maksaa? Olen länsimetro-ketjun kahlannut läpi, mutta en huomannut että kukaan olisi lukua maininnut ja ulkomaisista lähteistäkään en löydä.

Kukaan ei ole tainnut oikeasti laskea, koska kukaan ei ole tainnut edes selvittää mitä kaikkea siihen pitäisi tehdä. Länsimetron linjaus ja asemien sijoittelu ja rakenteet on tehty olettaen puhtaasti lyhyet asemat. Esimerkiksi Otaniemessä heti aseman molemmin puolin alkaa mutka, jonka kaarresäde on lähes minimissä, joten se ei onnistu ihan helpolla. Samoin asemien tekniset ratkaisut ja laitteiden paikat ja tekniset tilat on tehty olettaen lyhyet asemat. Eli ensimmäiseksi pitäisi käydä läpi mitä oikeasti jouduttaisiin muuttamaan asemien pidentämiseksi ja mikä kelpaisi sellaisenaan.
 
Kukaan ei ole tainnut oikeasti laskea, koska kukaan ei ole tainnut edes selvittää mitä kaikkea siihen pitäisi tehdä. Länsimetron linjaus ja asemien sijoittelu ja rakenteet on tehty olettaen puhtaasti lyhyet asemat. Esimerkiksi Otaniemessä heti aseman molemmin puolin alkaa mutka, jonka kaarresäde on lähes minimissä, joten se ei onnistu ihan helpolla. Samoin asemien tekniset ratkaisut ja laitteiden paikat ja tekniset tilat on tehty olettaen lyhyet asemat. Eli ensimmäiseksi pitäisi käydä läpi mitä oikeasti jouduttaisiin muuttamaan asemien pidentämiseksi ja mikä kelpaisi sellaisenaan.

Ja louhintatöiden ajaksi pitäisi varmaan siirtyä väliaikaiseen muutaman vuoden suoraan bussiliikenteesen Helsingin keskustaan:)
 
Ja louhintatöiden ajaksi pitäisi varmaan siirtyä väliaikaiseen muutaman vuoden suoraan bussiliikenteesen Helsingin keskustaan:)

Laitureiden pidentäminen tosiaan on sen verran kallista ja hankalaa, että varmaankin vuoroväliä tihentämällä pyritään pärjäämään mahd pitkälle. Tulevaisuuskuvissa maalailtu lyhyt vuoroväli lienee pakon sanelema jossain vaiheessa.

Jutut koskivat raideliikennettä, mutta se, mikä omaan silmääni loisti poissaolollaan on pidemmälle automatisoitu, mahdollisesti kuljettajaton bussiliikenne. Kuljettajattomista autoista kohkataan kovasti, mutta äkkiseltään luulisi, että automatisointi on helpompaa bussien osalta, ne kun kulkevat määrättyä reittiä, jota voidaan rakentaa automaatille sopivammaksi aika paljon helpommin kuin koko tieverkkoa. Ts. kaupunkibussiliikenteen järjestäminen saattaisi tulla oleellisesti nykyistä halvemmaksi seuraavan 30 vuoden aikana.

Hieromalaitokset ja ruokakaupat ratikassa vissiin osoittavat visioijien täydellistä lahjattomuutta, noin Jorma Uotisen arvolauseella. Jos nyt saatais matkustajat ruuhkassa mahtumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Usein tulevaisuutta ennustettaessa kannattaa vilkaista myös menneisyyteen. Mitä meillä oli 1980-luvun puolivälissä, ja mitä meillä on tänään? Ei se sen kummempaa ole.

Kaikki raideliikenne on pk-seudulla lisääntynyt viimeisen 33 vuoden aikana. Kaikille on rakennettu uutta rataa, mutta maltillisesti.

Laitetaanpa tähän listaa viimeisenn 33 vuoden aikana valmistuneista ratahankkeista:

Metro Itäkeskus-Mellunmäki
Metro Itäkeskus -Vuosaari
Metro Kamppi-Matinkylä
Kaupunkirata Helsinki-Kerava (Hiekkaharjuun asti oli 3. raide vuonna 1984)
Kaupunkirata Helsinki-Leppävaara
Kehärata Martinlaakso - Hiekkaharju

Raskas raideliikenneverkko on viimeisessä 33 vuodessa ratapituudeltaan melkein kaksinkertaistunut HSL-alueella.

---------- Viestit yhdistetty klo 09:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 09:44 ----------

Laitureiden pidentäminen tosiaan on sen verran kallista ja hankalaa, että varmaankin vuoroväliä tihentämällä pyritään pärjäämään mahd pitkälle. Tulevaisuuskuvissa maalailtu lyhyt vuoroväli saattaa hyvin olla pakon sanelema jossain vaiheessa.

Juniakin voidaan muuten pidentää 100-105 metrisiksi pidentämättä asemia.
 
Ööö... Nyt en kyllä ymmärrä, miten tuo olisi edes teoriassa mahdollista:?:

Junan ovista pitää toki päästä junaan sisään laiturilta, mutta matkustamo voi hyvin jatkua tunnelin puolelle jokusen metrin kummassakin päässä. Nykyäänkin esimerkiksi Lontoossa on asemia, joilla laiturit lyhyempiä kuin junat.
 
Junan ovista pitää toki päästä junaan sisään laiturilta, mutta matkustamo voi hyvin jatkua tunnelin puolelle jokusen metrin kummassakin päässä. Nykyäänkin esimerkiksi Lontoossa on asemia, joilla laiturit lyhyempiä kuin junat.

Länsimetrossa tuo ei onnistu, koska palo-ovet ovat asemilla heti laiturin jälkeen molemmissa suunnissa. Palo-ovien taas pitää päästä sulkeutumaan junan seistessä asemalla. Ovien siirtäminen tulisi hillittömän kalliiksi, koska monessa paikassa heti niiden takana on raiteenvaihtopaikat omine palo-ovineen. Raiteenvaihtopaikkojen siirtäminen vaatisi laajoja louhinta- ja rakennustöitä.
 
Länsimetrossa tuo ei onnistu, koska palo-ovet ovat asemilla heti laiturin jälkeen molemmissa suunnissa. Palo-ovien taas pitää päästä sulkeutumaan junan seistessä asemalla. Ovien siirtäminen tulisi hillittömän kalliiksi, koska monessa paikassa heti niiden takana on raiteenvaihtopaikat omine palo-ovineen. Raiteenvaihtopaikkojen siirtäminen vaatisi laajoja louhinta- ja rakennustöitä.

Kun toissa viikolla matkustin työ/kurssiasioissa länsimetrolla Aalto-Yliopiston ja Ruoholahden välillä panin merkille että esim Aalto-yliopistossa purkamalla seiniä liukuportaiden alatasanteen ja raiteen välistä saataisiin laitureita pidenettyä n 15 metroa /suunta. Se riittäisi koska jos juna pidennetään yhdellä vaunuparilla joka tekee n 45 m niin päätyvaunujen takaovista pääsisi sisään.

En ole käynyt muilla länsimetron asemilla kuin Aalto-yliopisto ja Matinkylä mutta kuvittelisin että ne noudattavat laituritason sisätilaratkaisujen osalta samaa muottia, ja kuvittelisin että
raiteenvaihtopaikat alkavat vasta liukuporrastasanteen jälkeen.

Jos metroa jatketaan joskus Östersundomiin niin ainahan voi rakeaa Helsingin keskustaan sen puuttuvan U-metron Sörnäinen-Kauppatori-Töölö jota pitkin osa junista ohjataan tai pistää osa junista kukemaan Pasilaan tms.

Uskon kyllä että metroa tullaan rakentamaan lisää pk-seudulle.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös