Suomen moottoriteiden rakentamishistoriaa

Liittynyt
15 Maaliskuu 2006
Viestit
44
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Valtatiet ovat parantuneet valtavasti 20-vuoden sisällä, joskin autoliikenne on kasvanut samanaikaisesti, joten pakko ollutkin parantaa. Esim.otetaan vaikka reitti Jyväskylä-Helsinki, jos vaikka lähtisi Jyväskylän pohjoispuolelta.
4-tie stoppasi Lohikoskentiehen, josta liiikenteen piti sompailla Vapaaherrantietä Vaajakosken moottoritielle. Vaajakosken moottorie valmistui 80-luvun alussa, sitä ennen rekat jyräsivät kapeaa Vaajakoskentietä, varmaan ollut 70-luvulla jo melkoinen pullonkaula, kun rekkaliikenne lisääntyi.

Vaajakoski-Lusi pätkä taitaa olla ennellaan, paitsi ennen Lusin kohdalla taisi olla 5-tien kohdallta T-risteys. Siitä sitten ajettiin nykyistä tietä 140 Heinolan ja Lahden läpi, Lahden ohi taisi olla motari, en tarkkoja vuosilukuja muista, mutta motari ei ollut läheskään Helsiinkiin asti. Heinola ruuhkautui pahasti aikanaan.Nykyään motaria pääsee Lusiin asti Helsingistä, Jyväskylän ohi pääsee ohitustietä ja motaria on Vaajakoskelta Kirriin saakka.

4-tiehän meni virallisesti ennen juuri vt24:sta, mikähän tälle oli perustelu, sehän oli pidempi reitti, Lusi-Vaajakoski on ollut samanlainen tie niin kauan kuin muistan. Maisemareitti vt24 kyllä on.

Olisin kiinnostunut noista vuosiluvuista, jos joku tietää, esim. Helsingin moottoritie oli Järvenpäähän aluksi, sitten sitä pikku hiljaa jatkettiin Lahteen päin? Milloin Lahden ohi tuli tie ja Heinolan?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Olisin kiinnostunut noista vuosiluvuista, jos joku tietää, esim. Helsingin moottoritie oli Järvenpäähän aluksi, sitten sitä pikku hiljaa jatkettiin Lahteen päin? Milloin Lahden ohi tuli tie ja Heinolan?

Yritän muistaa vuosilukuja, kovin tarkoja nei eivät ole, mutta suuntaa antavia:

Lahden moottoritie valmistui Helsingistä Järvenpäähän asti vuosien 1972-74 paikkeilla. Järvenpäästä Lahteen avattiin 2-kaistainen ns moottoriliikennetie joskus 1980-luvun lopulla, joka on siis nykyisen moottoritien toinen ajorata, ja se 3-kaistaistettiin maalaamalla vuorottelevat ohituskaistat 1990-luvun alussa. Ohituskaistat poistettiin tosin vain parin vuoden päästä koska poliisi ja tielaitos piti niitä liian vaarallisina.

1980-luvun lopussa valmistui myös Lahden ohitustie Rengonmäestä Villähteeseen asti moottoritienä sekä pian sen jälkeen jatke moottoriliikennetien muodossa Heinolan eteläpuolelle asti. Lahden-Heinolan moottoriliikennetiellä oli ohituskaistat lähes koko elinaikanaan, kunnes se muutettiin moottoritieksi. Heinolan ohi kulkeva moottoritie Tähtisalmen siltoineen aina Lusiin asti otettiin käyttöön 1990-luvun loppupuolella.

Moottoriliikennetietä Järvenpäästä Lahteen alettiin rakentaa ysityisrahoituksella moottoritieksi 1990-luvun lopussa ja se otettiin käyttöön ensin J:pää-Mäntsälä vuosituhatvaihteen paikkeilla ja koko matkaltaan v 2001 tai 2002. Moottoriliikennetie Lahdesta Heinolaan muutettiin moottoritieksi vuosina 2003-2005, eli sen jälkeen on voinut paahtaa yhtäjaksoisesti autobaanaa pitkin Stadista Lusiin asti.

t. Rainer
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Wikipedia tietää:

Wikipedia sanoi:
Nelostie syntyi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alkuperäinen reitti kulki Helsingistä Petsamoon.

Helsingistä tie lähti viitostien kanssa Tuusulan Hyrylään, sieltä Hyvinkäälle, nykyisten teiden 290, 54, 2951, 3190 ja 53 reittiä Hausjärven ja Lammin kautta Padasjoelle. Padasjoelta Lahteen kulkeva tie oli numeroltaan 58.

Kuhmoisten ja Jämsän välillä tie kulki ennen uudemman linjauksen rakentamista Hassin kautta; tie on nykyisin 3291.

Jyväskylän ja Oulun välillä tien linjaus kulki varsin lähellä nykyistä nelostietä Jyväskylän ja Äänekosken välistä osuutta lukuun ottamatta: Tíe kulki Laukaan kautta nykyisten teiden 637 ja 642 linjaa. Myös Kärsämäen ja Pulkkilan osuus poikkesi nykyisestä linjauksesta kulkemalla Vähä Lamujärven rantojen kautta Piippolaan.

Sodan jälkeen tie linjattiin Ivalon ja Kaamasen kautta Norjan rajalle Utsjoen Karigasniemelle.

1950-luvun lopulla valmistui uusi tie Helsingistä Lahteen ja nelostie linjattiin reitille Helsinki-Lahti-Padasjoki, jolloin tie 58 lakkasi ja myös Helsingin ja Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva valtatie muuttui maantieksi (ja taas myöhemmin kantatieksi 45).

1970-luvulla valmistuivat moottoritieosuudet Helsingistä Järvenpäähän, Jyväskylän eteläpuolelle ja Oulun kohdalle. Jyväskylän moottoritie on sittemmin lakkautettu ja se on jäänyt yhdystieksi 6018.

1990-luvulla valmistui moottori- ja moottoriliikennetie Helsingistä Heinolan Lusiin asti. Tässä yhteydessä nelostie siirrettiin Päijänteen itäpuolelle, numeroimalla kantatie 59 nelostieksi. Lahdesta Jämsään kulkeva tie sai numeron 24 ja Jämsä-Jyväskylä-osuus on tietä 9.

1990-luvun numerointiuudistuksen yhteydessä nelostie linjattiin Lapissa uudelleen kulkemaan Kaamasesta Utsjoelle. Utsjoelle vievä tie 970 oli uusittu ja Tenojoen yli Norjaan oli rakennettu Saamen silta, jota kautta tie nyt linjattiin. Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus muuttui kantatieksi 92.

1990-luvulla ja 2000-luvulla on Oulun moottori- ja moottoriliikennetietä jatkettu siten, että tällaista tietä on kaikkiaan noin 60 km Limingan Haaransillasta Iin Räinänperään. Vuoden 2005 loppupuolella valmistui moottoritieosuus Lahden ja Heinolan välillä, joten nyt koko nelostien 140 km pitkä alkuosuus Helsingistä Heinolan Lusiin on moottoritietä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Jyväskylästä kotoisin olevana, Jyväskylän moottoritie oli yleinen naurunaihe, mokomaa pikkupätkää ei olisi voinut edes kutsua moottoritieksi, sen aikaisella autokalustolla teki tiukkaa ohitttaa rekkakin sillä pätkällä. Olihan se vielä sillä nimellä ennen rantaväylän rakentamista. Ajakaa itse pätkä, jos ette usko, 9-tietä kun tullaan Tampereen suunnasta, jatkatte suoraan ennen rantaväylää. "moottoritie" alkoi Keljon Markettien kohdalta.

Muistelisin, että aikanaan olisi ajateltu oikaista 4-tie siten, että Jyväskylän moottoritie olisi jatkunut suoraan Köyhälammen ohi ja keskikatua tai pitkäkatua mukaillen pohjoiseen. Ehkä siksi nimettiin Jyväskylän moottoritieksi, jos sille ajateltiin jatkoa
http://www.jyvaskyla.fi/meetingpoint/kartta/jyvaskylaan.htm

Jyväskylän moottorite näkyy tuossa Länsi-Päijänteentienä vasemmassa alareunassa, tuo oli ruuhkainen ennen rantaväylän valmistumista, koska silloiselta 4-tieltä tuleva liikennen,joutui kulkemaan Keskussairaalantien ja Hannikaisenkadun kautta pohjoiseen.
 
Mikäli oikein olen ymmärtänyt, valtatie 4 kulki Jyväskylän keskustassa 1980-luvulle saakka Kauppakatua, joka sittemmin muutettiin joukkoliikennekaduksi (?) samanaikaisesti ohjaten kaupungin ohittava liikenne Yliopistonkadulle sekä Hannikaisenkadulle. Rantaväylän valmistuttua 1990-luvun alussa Kauppakatu muutettiin Kilpisenkadulta itään kävelykaduksi.

Viimeisin juuri valtatiellä 4 valmistunut tienrakennustyö lienee moottoritie Jyväskylän Mannilasta Kirriin (Rantaväylän jatke pohjoiseen).

Tarkennettakoon vielä keskustelua Heinolan ohittavasta moottoritiestä siten, että Heinolan keskustan ohittavan moottoritien 1. osa Heinolan pohjoispuolelle otettiin käyttöön vuonna 1993. Osuudella on myös em. Tähtiniemen silta sekä Tähtihovin Teboil-huoltoasema.

2. osa Heinolan pohjoispuolelta Lusiin sekä tien oikominen n. 5 km:n matkalla Lusista Jyväskylään päin valmistuivat 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vanhalla 5-tiellä todella oli Lusin kohdalla T-risteys kantatielle 59, nyk. siis valtatie 4.
 
Wikipedia

OT, mutta:

Sen perusteella, mitä olen Grönroosin kirjoittelua nähnyt vuosien varrella, uskoisin vahvasti, että Wikipedian teksti on joko a) Grönroosin itse kirjoittamaa tai b) taas vaihteeksi kopioitu muualta ilman linkkiä alkuperäiseen lähteeseen.
Wikipediaan tehtyjä muokkauksia pystyy kuka tahansa tutkimaan, tähän asiaan liittyen kannattanee katsoa tätä sivua. Voitaneen olettaa, että tämä kyseinen Grönroos hallitsee tunnusta Gronroos, joka on kyseisen tekstin alkuperäisversion Wikipediaan lisännyt.
 
Vs: Wikipedia

Wikipediaan tehtyjä muokkauksia pystyy kuka tahansa tutkimaan, tähän asiaan liittyen kannattanee katsoa tätä sivua. Voitaneen olettaa, että tämä kyseinen Grönroos hallitsee tunnusta Gronroos, joka on kyseisen tekstin alkuperäisversion Wikipediaan lisännyt.

Katsopas vaan, siinä on tuollainenkin feature. Seison korjattuna :redface:
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Jyväskylästä kotoisin olevana, Jyväskylän moottoritie oli yleinen naurunaihe, mokomaa pikkupätkää ei olisi voinut edes kutsua moottoritieksi, sen aikaisella autokalustolla teki tiukkaa ohitttaa rekkakin sillä pätkällä. Olihan se vielä sillä nimellä ennen rantaväylän rakentamista. Ajakaa itse pätkä, jos ette usko, 9-tietä kun tullaan Tampereen suunnasta, jatkatte suoraan ennen rantaväylää. "moottoritie" alkoi Keljon Markettien kohdalta.

Tämähän liittyi projektiin halkaista Jyväskylän keskusta moottoritiellä. Projekti hylättiin, sillä sen tieltä olisi jouduttu purkamaan liian paljon taloja, onneksi jätettiinkin toteuttamatta. Kukaan tuskin olisi toivonut Jyväskylälle Hämeenlinnan kohtaloa.
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Tämähän liittyi projektiin halkaista Jyväskylän keskusta moottoritiellä. Projekti hylättiin, sillä sen tieltä olisi jouduttu purkamaan liian paljon taloja, onneksi jätettiinkin toteuttamatta. Kukaan tuskin olisi toivonut Jyväskylälle Hämeenlinnan kohtaloa.

Ihan hyvä kun ei toteutunut, olisi pilannut pahasti useita alueita.
Hämeenlinna on tosiaan kuiten puukolla leikattu, kun olen ohi ajanut :/

Muistaakseni jos tulit pohjoisesta Jyväskylään, 60-70-luvun 4-tie kulki Puistokadun ja Kauppakadun läpi, eli kaupungin läpi, se oli suorin reitti. Reitti alkoi ruuhkaantua 70-luvulla. Kauppakadusta tehtiin muistaakseni 1974 joukkoliikennekatu, jotas ei saanut ajaa läpi henkilöautolla. 4-tien liikenne taisi sen jälkeen jakaantua pohjoisesta tultaessa Rajakadulle, Yliopistonkadulle ja Hannikaisenkadulle tai Vapaudenkadulle. Etelästä tultaessa, ennen rantaväylää, suurin liikennevirta meni mielestäni Keskusairaalantien kautta Hannikaisenkadulle, joka ruuhkautui pahoin. Osa kulki myös Rautpohjankadun ja Nisulankadun kautta Rajakadulle. Nuo tiet ovat aika leveitä, siitä voi päätellä, että olivat lienee siksi leveitä, että rekat mahtuivat, jos leveidestä voi nyt jotain päätellä.

Osasta Kauppakatua tehtiin kävelykatu 90-luvun alussa ja joukkoliikenne siirtyi Hannikaisenkadulle.
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Osasta Kauppakatua tehtiin kävelykatu 90-luvun alussa ja joukkoliikenne siirtyi Hannikaisenkadulle.
Itse asiassa joukkoliikenne (siis paikallisliikenne) siirtyi kylläkin Vapaudenkadulle. Hannikaisenkatu olisi rautatien takia kyllä ihan mielenkiintoinen väylä paikkureille.
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Hannikaisenkatu olisi rautatien takia kyllä ihan mielenkiintoinen väylä paikkureille.

Eipä tuohon tarvittaisi kun pieni reittimuutos jotta matkakeskuksen kohdalle saataisiin pysäkit, eli paikallisliikenne ajaisi Vapaudenkatu/Hannikaisenkatu/ Väinönkatu/Vapaudenkatu (Itse asiassa viime aikoina on tätä reittiä jouduttu käyttämään kun sinetin rakennustyömaa on tukkinut Urhonkadun). Tästä reittimuutoksesta on ollut puhetta aikaisemminkin, mutta Jyväskylän kaupungin mielestä tälle ei ole tarvetta. Näkyy kuitenkin aika moni opiskelija joka tulee matkakeskukselle, vaihtavan bussia jatkaakseen matkaa Viitaniemeen tai Keskussairaalalle.
 
Vs: Järisyttävimmät matka-aikaerot junan ja henkilöauton välillä?

Itse asiassa joukkoliikenne (siis paikallisliikenne) siirtyi kylläkin Vapaudenkadulle. Hannikaisenkatu olisi rautatien takia kyllä ihan mielenkiintoinen väylä paikkureille.


Vapaudenkatu piti sanoman :/
Menee kadut sekaisin.
 
Osa tästä keskustelusta täytynee siirtää kohta Jyväskylän paikallisliikennettä koskevaan ketjuun... Mietin vain sitä, kuinka linja-autoilta onnistuu Vapaudenkadulta "paikallisliikennekeskuksen" suunnasta kääntyminen Väinönkadulle kohti matkakeskusta, etenkin kohtaamistilanteessa, risteys ainakin maallikon silmään näyttää kovin ahtaalta. Positiivista kyllä olisi, että matkakeskuksen eteen saataisiin paikallisliikenteen pysäkki. Katoksethan jo ovat matkakeskuksen puolella ovat valmiina.
 
Takaisin
Ylös