Joukkoliikenteen kehitysnäkymät vaalituloksen valossa

Usein poliitikkojen puheista monet tuntuvat saavan käsityksen että se on huomenna valmis, vaikka niin ei olisikaan sanottu.

Syytän mediaa. Nykyään näistä tehdään klikkiotsikko tyyliin "kohta Turkuun pääsee tunnissa junalla", vaikka mitään suunnitelmaa ei ole edes esitelty päättäjille. Sama kaupunkisuunnittelun osalta. Helsinkiin on otsikkojen mukaan varmana asiana "noussut" vaikka mitä rakennelmia, joista ei oikeasti ole edes yritetty päättää.
 
https://www.uusisuomi.fi/raha/28337...tui-yllatys-liikennehankkeisiin-259-miljoonaa. Hallitus on julkaissut ensimmäisen lisäbudjetin jossa perusväylänpitoon on varattu yhteensä 259m€. Tämän vuoden osuus on 40m€ jota ehdotetaan käytettäväksi seuraaviin hankkeisiin: Tampere-Seinäjoki-rataosalla turvalaitteiden uusiminen, Helsinki-Turku-radan peruskorjaus, Kokkola-Pietarsaari-rataosalla turvalaitteiden uusiminen, Oulun ratapihan peruskorjaus ja turvalaitteet, Helsinki-Pietari-radan sekä Saarijärvi-Haapamäki-radan korjaaminen. Lisäksi pari tiehanketta.

Hallituksen lisäbudjettipöytäkirjasta paljastui myös yllätys: Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen. "Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen edesauttavat rautatiekuljetusten kustannuskilpailukykyä ja vähentävät liikenteen aiheuttamia päästöjä. Hankkeen ratasuunnittelu on käynnissä ja sen on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2019/2020. Kustannusarvio on 62m€. Hanke käynnistetään vuonna 2020", pöytäkirjassa sanotaan.
 
Huom, Saarijärvi - Haapajärvi, Keski-Suomesta ylöspäin, ei Keuruun suuntaan.
 
Hallituksen lisäbudjettipöytäkirjasta paljastui myös yllätys: Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen.

Mikäs yllätys se on? :) Sanoin 2015 vaalien alla, että rkp vaatii tuon seuraavalle hallituskautensa ehdoksi. No, Soini heitti heidät oppositioon, joten vaatimatta jäi ja sanoin silloin, että se tulee sitten 2019.

Täytyy kyllä todeta, että joko Rinne on umpisurkea neuvottelija, äärikiero peluri taikka hätää kärsimässä, kun on antanut rkp:lle yhden sijaan kolme asiaa: Vaasan päivystyksen, Hangon radan sähköistyksen ja pakollisen ruotsin yo-kirjoituksiin. Aikamoisen kalliin hinnan joutui maksamaan.
 
Mikäs yllätys se on? :) Sanoin 2015 vaalien alla, että rkp vaatii tuon seuraavalle hallituskautensa ehdoksi. No, Soini heitti heidät oppositioon, joten vaatimatta jäi ja sanoin silloin, että se tulee sitten 2019.

Täytyy kyllä todeta, että joko Rinne on umpisurkea neuvottelija, äärikiero peluri taikka hätää kärsimässä, kun on antanut rkp:lle yhden sijaan kolme asiaa: Vaasan päivystyksen, Hangon radan sähköistyksen ja pakollisen ruotsin yo-kirjoituksiin. Aikamoisen kalliin hinnan joutui maksamaan.

Hangon rata on tärkeä vientireitti teollisuudelle ja sähköistys mahdollistaa nopeamman pendelöinnin (ehkä joskus) Hankoniemen paikkakunnilta muualle Uudellemaalle. Tietysti se hoituisi kiskobusseilla mutta niistä on aina pulaa kun ovat korjaamossa jne. Liikennemäärät taatusti suuremmat kuin muilla radoilla jotka on sähköistetty jo aiemmin.

Vaasa on tietääkseni isompi kaupunki kuin Seinäjoki mutta Sipilä ja kumppanit halusi nimenomaan päivystyksen Seinäjoen sairaalaan vaasalaisia kuulematta.

Suomihan ei ole mikään Pohjoismaa muutoin kuin paperilla joten mitä me ruotsin kielellä tehdään?

t. Rainer
 
Vaasa voi vielä olla asukasluvultaan isompi. Jos piirtää harpilla 100 km säteen, Seinäjoen ympärille jää selvästi enemmän väkeä (Ruotsin mannerta ei oteta huomioon).
Mikäli tarkoitus on minimoida liikkuminen, Seinäjoki on ehdottomasti järkevämpi valinta kuin Vaasa.
Oma juttunsa on, että aika monet erikoishoidot hoituvat Tampereella, ei Seinäjoella eikä Vaasassakaan. Väestö ei vain riitä.
 
Vaasa voi vielä olla asukasluvultaan isompi. Jos piirtää harpilla 100 km säteen, Seinäjoen ympärille jää selvästi enemmän väkeä (Ruotsin mannerta ei oteta huomioon).
Mikäli tarkoitus on minimoida liikkuminen, Seinäjoki on ehdottomasti järkevämpi valinta kuin Vaasa.
Oma juttunsa on, että aika monet erikoishoidot hoituvat Tampereella, ei Seinäjoella eikä Vaasassakaan. Väestö ei vain riitä.

Voihan sen päivystyksen järjestää molempiin sairaaloihin .Eiköhän päivystykseen mennä yleensä jos ollaan vuotamassa kuiviin, silloin olisi paras löytyä alle 50 km päässä? Se että kaikki vain Seinäjokeen oli Kepun ajaman Sote- ja maakuntauudistuksen juoni.

Halusin vain vastata että jossain menee raja miten paljon voidaan antaa turpiin kasvukeskuksissa asuville muita kuin kepua ja perussuomalaisia äänestäville kuten Sipilän hallitus antoi.

t. Rainer
 
Täytyy kyllä todeta, että joko Rinne on umpisurkea neuvottelija, äärikiero peluri taikka hätää kärsimässä, kun on antanut rkp:lle yhden sijaan kolme asiaa: Vaasan päivystyksen, Hangon radan sähköistyksen ja pakollisen ruotsin yo-kirjoituksiin. Aikamoisen kalliin hinnan joutui maksamaan.

Vihreät taas saivat tässä lisäbudjetissa uusien liikennehankkeiden raidepainotteisuuden. Perusväylänpidon 40 miljoonalla käynnistettävistä kahdeksasta uudesta hankkeesta vain yksi on tiehanke. Uusien kehittämishankkeiden sitoumusvaltuus taas on 352 miljoonaa, josta 94 miljoonaa menee teihin ja 27,5 miljoonaa meriliikenteeseen, loput raidehankkeisiin.
 
Rainer, en minä mitenkään vastusta niitä Hankobaanan sähköjä, jos niin ajattelit. Ihan hyvä kun tekevät, ja toivottavasti jatkavat Karjaalle päättyvistä lähijunavuoroista edes osan sitten Hankoon saakka. Hauskaahan tässä on se, että persut keräävät nyt kiitoksia itselleen Hankobaanan sähköistämisestä: https://www.suomenuutiset.fi/ronkai...yvaisia-hanko-hyvinkaa-radan-sahkoistamiseen/

Tuo raidepainotteisuus on luonnollista. Meillä väkiluku ei juuri kasva. Se kasvu, joka tulee, tulee ulkomailta ja painottuu kaupunkeihin. Niin painottuu maan sisäinenkin muutto. Miksi siis rakentaa uutta tieverkkoa, jolle ei ole käyttäjiä? Raideverkko sen sijaan laahaa niin pahasti jäljessä, että sillä saralla tekemistä riittää. Hyvä, jos vihreät sitä edistävät.
 
Ihan hyvä kun tekevät, ja toivottavasti jatkavat Karjaalle päättyvistä lähijunavuoroista edes osan sitten Hankoon saakka.
Hetkinen muuten, monenkos nykyisen lähijunavuoron aloitus- tai lopetusasema on Karjaa? :lol:

Suunnassa Hki - Karjaa annan pienenä vinkkinä, että kannattaa katsoa ainakin arki-illan viimeisimpiä yhteyksiä ja päinvastaisessa suunnassa aamun ensimmäisiä...
 
Tuo raidepainotteisuus on luonnollista. Meillä väkiluku ei juuri kasva. Se kasvu, joka tulee, tulee ulkomailta ja painottuu kaupunkeihin. Niin painottuu maan sisäinenkin muutto. Miksi siis rakentaa uutta tieverkkoa, jolle ei ole käyttäjiä?

Minä en näe sitä noin, vaan ihan poliittisena painotuksena siitä, halutaanko rakentaa raiteita vai maanteitä. Kumpaakin voidaan rakentaa kaupunkien välille tai maaseudulle. Lisäbudjetin kehittämishankkeet rautateillä menivät nyt kyllä maaseutupainotteiseiksi ja sellaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät enemmän tavaraliikennettä kuin henkilöliikennettä. Kouvola - Kotka/Hamina ja Ylivieska - Iisalmi -rataosuudet sekä Joensuun ratapiha ovat ihan marginaalisia henkilöliikenteelle, mutta niille myönnettiin yhteensä 230 miljoonan sopimusvaltuus. Pääradan kehittämisen suunnittelu on ainoa kaupunkien välisen liikenteen hanke, mutta sille myönnettiin vain 11 miljoonaa pelkkään suunnitteluun eikä vielä mitään tekemiseen. Väylävirastolta olisi kyllä ollut tarjolla esim. Pasila - Riihimäki -hankkeen 2. vaihe, jonka ratasuunnitelmasta on jo hyväksytty Kytömaa - Ainola -osuus ja Ainola - Riihimäki hyväksytään myöhemmin tänä vuonna.
 
Hetkinen muuten, monenkos nykyisen lähijunavuoron aloitus- tai lopetusasema on Karjaa? :lol:

Suunnassa Hki - Karjaa annan pienenä vinkkinä, että kannattaa katsoa ainakin arki-illan viimeisimpiä yhteyksiä ja päinvastaisessa suunnassa aamun ensimmäisiä...

Onkos Karjaan lähijunaliikenne (lähes) loppunut? No, jos siellä tiheät Turun junat edelleen pysähtyvät, niin varmaan se riittää. Ja Hankobaanan sähköjen myötä saisivat sitten lähijunatkin takaisin, jos tuo johtaa Helsinki–Hanko -junien perustamiseen.

Minä en näe sitä noin, vaan ihan poliittisena painotuksena siitä, halutaanko rakentaa raiteita vai maanteitä. Kumpaakin voidaan rakentaa kaupunkien välille tai maaseudulle. Lisäbudjetin kehittämishankkeet rautateillä menivät nyt kyllä maaseutupainotteiseiksi ja sellaisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät enemmän tavaraliikennettä kuin henkilöliikennettä.

En mä tiedä, nähdäänkö me tuota varsinaisesti eri tavalla. Tietysti jos kepu olisi hallituksessa vaikka yksin, niin varmaan se rakentaisi turhia teitä ympäri maakuntia. Mun näkemykseni on, että Suomen tieverkko on käytännössä valmis, joissain kohdin ylivalmiskin. Rataverkko sen sijaan ei ole. Ja vaikka asutus painottuu yhä enemmän kaupunkeihin, niin maallakin vielä asuu väkeä, joten ratahankkeet voivat olla ihan perusteltuja maaseudullakin.

En tosin tiennyt tuota rahtipainotteisuutta, siinä varmasti näkyy vihreiden kädenjälki eli ajatus rahdin siirtämisestä kiskoille (se kai on Hankobaanankin virallisena perusteluna, eikä suinkaan henkilöliikenne Hangosta Helsinkiin).
 
Voihan sen päivystyksen järjestää molempiin sairaaloihin. Eiköhän päivystykseen mennä yleensä jos ollaan vuotamassa kuiviin, silloin olisi paras löytyä alle 50 km päässä?

Kyse ei missään tapauksessa ole tästä, vaan siitä missä on laaja päivystys. Vaasasta Seinäjokeen lähetetään alle yksi potilas viikossa.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:54 ----------

Rainer, en minä mitenkään vastusta niitä Hankobaanan sähköjä, jos niin ajattelit. Ihan hyvä kun tekevät, ja toivottavasti jatkavat Karjaalle päättyvistä lähijunavuoroista edes osan sitten Hankoon saakka.

Karjaan ja Hangon välillä sähköistys onkin siitä järkevää, että tällöin voidaan ajaa junia suoraan Helsingistä Hankoon. Tällä hetkellä suurin este on varmaan ollut se, että kiskobusseja pitäisi hankkia suuri määrä lisää, jos niillä ajettaisiin Helsinki C:lle, jotta kaikki matkustajat mahtuisi kyytiin.
 
En tosin tiennyt tuota rahtipainotteisuutta, siinä varmasti näkyy vihreiden kädenjälki eli ajatus rahdin siirtämisestä kiskoille (se kai on Hankobaanankin virallisena perusteluna, eikä suinkaan henkilöliikenne Hangosta Helsinkiin).

Esimerkiksi niin. Nythän suuri osa tavarasta Hangon satamaan kulkee kumipyörilllä ja tie Karjaan ja Hangon välillä on ylikuormittunut ja vaarallinen.

Ja jos rakennetaan oikorata "Tunnin juna" Turkuun niin ehdttomasti pitää Hangon radan olla sähköistetty ennen sitä että voidaan siinä tapauksessa ajaa ylipäänsä mitään matkustajajunia enää läntiselle Uudellemaalle ja Hankoon,koska vanhalla rantaradalla loppuisi kaukojunaliikenne kokonaan Tunnin junan myötä. Sitä länsi-uusmaalaiset pelkäävät kaikkein eniten että kaikki junavuorot häviävät tai että kiskobussilla pääsee vain Karjaan ja Hangon välillä mutta Helsinkiin ei pääse enää millään.
Jos Hangon radalla olisi sähköt voitaisiin ajaa suoria taajamajunia joko Hangosta Helsinkiin rantarataa pitkin tai Hangosta Lohjalle jossa vaihto "Tunnin junaan".

t. Rainer
 
Onkos Karjaan lähijunaliikenne (lähes) loppunut?
Sehän päättyi muutama vuosi sitten (maaliskuussa 2016) ensin kokonaan ja vähän sen jälkeen Raasepori alkoi ostaa HSL:n kautta yhtä edestakaista junaa (menee myöhään iltayöllä L:nä Helsingistä Karjaalle ja palaa aikaisin aamulla Y:nä Helsinkiin).
No, jos siellä tiheät Turun junat edelleen pysähtyvät, niin varmaan se riittää. Ja Hankobaanan sähköjen myötä saisivat sitten lähijunatkin takaisin, jos tuo johtaa Helsinki–Hanko -junien perustamiseen.
Itse olen ajatellut asian jokseenkin samalla tavalla, ensin sähkömoottorijunat kulkevat Karjaan ja Hangon välillä Dm12-kaluston korvaajina, ja huoltokierrot voidaan yhdistää tuohon ylläkerrottuun L-/Y-junapariin. Jos yksiraiteisella Kirkkonummi - Karjaa -pätkällä tilaa riittää ja poliittista tahtoa löytyy, Y:t toki voitaneen pidentää jossain vaiheessa takaisin Karjaalle (ja tarvittaessa yhdistää Hangon liikenteeseen). Ja ehkäpä Inkoo voidaan jälleen liittää rautateiden henkilöliikenteen palvelujen piiriin.
 
Takaisin
Ylös