Auto ympäristöä tärkeämpi?

Siinä missä lapset ennenvanhaan jo 7-vuotiaina liikkuivat yksin, ja busseissa ja ratikoissakin, niin monet vanhemmat eivät uskalla laskea edes 10-vuotiaitakaan minnekään yksin, kun pelätää kaikenlaisia kaahaajia, ryövääjiä ja hiippareita.

Nämä asiat kuuluvat perussivistykseen. Eli opetellaan pienestä pitäen havainnoimaan ympäristöä ja liikkumaan muun liikenteen seassa turvallisesti. Liikennesäännöt ovat vain pieni osa tätä.

Nykyään tuntuu monilla vanhemmilla olevan "mediayliherkkyyttä" jonka seurauksena vauhkoonnutaan ja rajoitetaan lasten elinympäristöä sekä siinä sivussa kuormitetaan ympäristöä entistä enemmän.
 
No mä heittäisin myös tähän sellaisen huomion, että nykyisin lapsia viedään kouluun vaikka matka ei sinänsä vaatisi sitä. Joten mitä tästä tulevaisuuden toivot oppivat. Ei ainakaan julkisen liikenteen käyttöä.

Sitten toisena vähän off topic:ia niin tuntuu olevan monelta lapselta hukassa se tieto, että milloin risteyksen voi ylittää. Nimittäin niin usein näkee lapsia juoksemassa tien yli punaisen valon päällä ollessa.

Mä asun itse keskustassa ja mä en ole tarvinnut autoa tähän mennessä, mutta ei se tarkoita sitten sitä etten ymmärtäisi niitä jotka sen auton todella tarvii. Ja se ei tarkoita niitä jotka oman 2 kilometrin matkan takia sen kuvittelee tarvivansa. Ja näitä sitten on paljon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
ei se tarkoita sitten sitä etten ymmärtäisi niitä jotka sen auton todella tarvii. Ja se ei tarkoita niitä jotka oman 2 kilometrin matkan takia sen kuvittelee tarvivansa. Ja näitä sitten on paljon.

Ja onhan se vähän oma valintakin, että tarvitseeko sitä autoa vai ei. Jos muuttaa huonojen yhteyksien päähän, niin kyllä se on oma valinta minusta. Ihan hyvin voi kasvattaa lapsensakin Töölössä ja niin on moni tehnytkin. Se omakotitalo maksaa varmaan ihan saman verran kuin iso keskusta-asunto. Auton pidosta säästyneillä rahoilla voi jopa ostaa hienommankin kämpän.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nykyään tuntuu monilla vanhemmilla olevan "mediayliherkkyyttä" jonka seurauksena vauhkoonnutaan ja rajoitetaan lasten elinympäristöä sekä siinä sivussa kuormitetaan ympäristöä entistä enemmän.


Heh, tästä löytyy hyviä esimerkkejä kun koululaisten vanhemmat tuovat lapsiaan kouluun. Vaikka koulun pihassa on ajokielto-merkki niin silti ajetaan pihaan ja melkein oven eteen. Ja sitten kun kysytään että miksi teet näin: "kun on niin paljon autoja ja liikennettä ja voi tulla vaaratilanteita". Niin kuka ne vaaratilanteet ja liikenteen siellä koulun pihalla aiheuttaa :)
 
Vanhempien esimerkki heijastuu usein lapsien tapoihin. Kun vanhemmat ajavat autoa, niin kakaratkin sitten ostavat. Kun vanhemmat käyttävät julkisia, niin kakaratkin käyttävät. Tämä on ihan tutkittu juttu. Siinä on sitten kaukana se kestävä kehitys.
 
Vanhempien esimerkki heijastuu usein lapsien tapoihin. Kun vanhemmat ajavat autoa, niin kakaratkin sitten ostavat. Kun vanhemmat käyttävät julkisia, niin kakaratkin käyttävät. Tämä on ihan tutkittu juttu. Siinä on sitten kaukana se kestävä kehitys.

Jep, näinhän se on. Siksi on kovin sääli, että nykyään lapset kasvatetaan omakotialueilla ja maaseudulla. Jos olisi kuten 1950-luvulla, että lapset kasvatettaisiin Töölön, Kampin ja Kallion kundeiksi ja friiduiksi, oppisivat kestävää kehitystä alusta lähtien ja samalla tietysti stadin slangia :) Mutta se vähän hämmentää, että miksikähän näillä kantakaupungilla kasvaneilla lapsilla on nykyään monilla autot, vaikka vanhemmillaan ei ole ollut ja hyvin ovat pärjänneet ilmankin ne perheet.
 
Sitten toisena vähän off topic:ia niin tuntuu olevan monelta lapselta hukassa se tieto, että milloin risteyksen voi ylittää. Nimittäin niin usein näkee lapsia juoksemassa tien yli punaisen valon päällä ollessa.

Huomattavasti hankalampaa tuo näyttää olevan ihan aikuisille, jopa vanhuksille. Kaikkein eniten minua ihmetyttää se kun jotkut vanhemmat repivät lapsiaan punaisilla suojateiden yli.
 
Omituista tutkimuksessa oli se, että halukkuus luopua autosta oli suurinta Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla. Jokainen varmaan tietää eron näiden kahden alueen asukastiheydessä ja joukkoliikenteen palvelutasossa. Mikä tämän eron aiheuttaa? Olisiko pääkaupunkiseudulla itsekkyys ja oman edun tavoittelu suurempaa? Kun taas Pohjois-Pohjanmaalla asuvat voisivat mieluummin luopua omasta mukavuudesta yleisen edun vuoksi?

Arvelen, että selitys on yksinkertainen. Uudellamaalla moni pystyisi kulkemaan työ- ja vapaa-ajanmatkansa ilman autoa, joskin ehkä vaivalloisemmin. Joillain poikittaismatkoilla auton etu on tuntuva, mutta moni matka taittuisi autotta ihan näppärästi. Pohjois-Pohjanmaalla auto on useimmille oikeasti lähes välttämätön kapine. Kaupunkien keskustoissa asuvat pärjäävät ilman, jos liikkumistarvetta ei kauheasti ole. On helppo sanoa syvällä maaseudulla voivansa kulkea ilman autoa, jos olisi julkista liikennettä.
 
On helppo sanoa syvällä maaseudulla voivansa kulkea ilman autoa, jos olisi julkista liikennettä.

Olen itse asiassa kuullut eräiltä tuntemiltani ihmisiltä, kuinka maaseudulla ollaan valmiita odottamaan sitä harvoin kulkevaakin linja-autoa ja sovittamaan menot sen mukaan. Pääkaupunkiseudulla taas natistaan siitä, jos linja-autolla menisi matkaan 60 minuuttia ja autolla 35 minuuttia ja ei jakseta käyttää bussia sen takia. Kiire vaivaa ihmisiä.
 
On helppo sanoa syvällä maaseudulla voivansa kulkea ilman autoa, jos olisi julkista liikennettä.

Olen itse asiassa kuullut eräiltä tuntemiltani ihmisiltä, kuinka maaseudulla ollaan valmiita odottamaan sitä harvoin kulkevaakin linja-autoa ja sovittamaan menot sen mukaan.

Lapin matkoillani olen useammaltakin matkatoverilta kuullut juttuja, että "syrjäseudulla" bussin aikataululla ei juurikaan ole väliä kunhan sillä pääsee asioimispaikkaan ja takaisin jotenkin siedettävästi. Mönkkärit tosin valtaavat sielläkin alaa asioimisliikenteessä...
 
Itsekin olen maalla huomannut, että ne muutamat bussilla kulkevat ovat tyytyväisiä niihin harvoihin yhteyksiin. Toisaalta taas parinkymmenen viime vuoden aikana olen havainnut maalla aletun liikkua kaupunkilaisittain. Ensin käydään kaupungissa töissä, sitten illalla ajetaan uudestaan kaupungille ostoksille. Aiemmin muistaakseni käytiin kerran viikossa kirkolla kaupassa, kerran kuussa kaupungissa, vaikka välimatkat olivat aika lyhyitä ja auto tallissa. Mummolle maalla kerran viikossa ajava palvelutaksi on mitä mainiointa joukkoliikennettä - samaan aikaan naapuri ajaa kaupunkiin kerran päivässä, kaksi parhaassa.
 
Ei täällä Oulun kaupungissa tarvitse välttämättä omaa autoa.

Kunpa noin olisi... :frown: Sen mitä tunnen Oulun tilannetta Koskilinjoilla on monella linjalla vain yksi vuoro tunnissa, mikä on aika karmeaa palvelua niille jotka asuvat alueilla joita palvelee vain yksi linja. Kertalipun hintakin on aika kova eikä viikonlopunkaan vuorotarjonnassa ole kehumista.

Lisäksi Oulun kaupungissa on mm. Ylikiimingin suuntaan mennessä isot maaseutumaiset alueet (entistä Oulujoen kuntaa joka aikoinaan liitettiin Ouluun), jonne ei käytännössä ole minkäänlaista joukkoliikenteen tarjontaa. Siellä asuvilla on käytännössä pakko olla auto tai kaksi per talous, sillä täytyyhän sieltä päästä työhön, kouluun ja kauppaan siinä missä muualtakin.
 
Oulussa on varmasti sama tilanne kuin muuallakin, että omakotialueilla tarjonta on heikompaa. Oulun kerrostaloalueilta tarjontaa keskustaan on ihan mukavasti. Eli jos asuu suurella kerrostaloalueella tai Oulun keskustassa, niin tarvetta omalle autolle ei ole. Yhteydet pelasivat ainakin kesällä käydessäni aika hyvin syrjemmäskin kaupunkia eräälle teollisuusalueelle sekä naapurikuntaan Haukiputaalle ABC:lle. Uudet citybussit ovat tervetullut uudistus, vuoroväli voisi vain olla tiheämpi kuin 30 minuuttia linjaa kohti. 20 minuuttia olisi jo hyvä.
 
Lisäksi Oulun kaupungissa on mm. Ylikiimingin suuntaan mennessä isot maaseutumaiset alueet (entistä Oulujoen kuntaa joka aikoinaan liitettiin Ouluun), jonne ei käytännössä ole minkäänlaista joukkoliikenteen tarjontaa. Siellä asuvilla on käytännössä pakko olla auto tai kaksi per talous, sillä täytyyhän sieltä päästä työhön, kouluun ja kauppaan siinä missä muualtakin.

Pitkäaikaisesta kokemuksesta tiedän, että Sanginjoen retkeilyalueella voi käydä linja-autolla. Myös Pilpasuon luontopolulle menijä pääsee kohtuullisen lähelle bussilla, vaikka kävelymatkaa jääkin.

Suomalaisista yli 80% asuu taajamissa, mutta silti tapana on valitella maaseudun joukkoliikenteen puutteita. Toisaalla Joukkoliikennefoorumilla on todettu, ettei haja-asutusalueelle voi järjestää joukkoliikennettä, mutta koulukuljetusta ja kutsutaksikyytiä kylläkin. Mielestäni joukkoliikenteen puutumisen ongelma on suurin niissä taajamissa, jotka ovat niin suuria, että kaikki ei ole kävely- tai pyöräilyetäisyydellä, mutta samalla niin pieniä, että paikallisbusseja ei kulje tai niitä kulkee vain aivan vähän.
 
Takaisin
Ylös