Sarjalipun leima ja suunta

PSi

Liittynyt
30 Kesäkuu 2005
Viestit
125
Kuinka esim 10 matkan lipun leimasta näki mihin suuntaan on oltu matkalla?

Aikoinaanhan vaihdon saattoi HKL:n lipuillakin muistaakseni tehdä vain samaan suuntaan, ei paluusuuntaan.

Oliko Almexin lipunmyyntikoneen (Almex E?), Almexin 10 matkan sarjalippujen lipunleimauslaitteen, ja Stoss-Rapidin, Makon yms. pihtien leimassa koneen numeron, linjanumeron, kellonajan ja vyöhykkeen lisäksi myös suunta? Entäpä sektori?

Muistan että kuljettajat joutui vyöhykerajalla jotain ainakin sille 10 matkan Almex-sarjalippujen leimauslaitteelle tekemään. Oliko rajalla siis säädettävä 10 matkan lippujen leimauskone, käsipihdit ja lippujen myyntikone? Entäpä sektorirajalla?

pekka
 
Suunta tuli selville nuolenkärki ylöspäin- ja alaspäin-merkeistä. Tämä siis Almex M-leimauslaitteen tulostamasta leimasta. Nuolenkärkimerkin edessä näkyi numero, joka käsittääkseni tarkoitti vyöhykettä. Nuolenkärjet vastasivat kooltaan V-kirjainta (iso V) ja sen ylösalaisin käännettyä versiota (A ilman välipalkkia). Kertalippu-Almex muistaakseni tulosti samannäköiset merkinnät. Samat jutut näkyivät myös pihtileimoissa. Sektorista en sano mitään, ne eivät silloin muinoin koskettaneet minua oikein mitenkään, olin juuri ja juuri kouluikäinen silloin kun vyöhykkeet ja sektorit poistuivat Helsingin yhteistariffista. Minulla on jossain varastoituna rahastajanpihdit, joista tietenkin voisi katsoa, mitä erilaisia vyöhyke- ja sektorimerkintöjä sillä olisi ollut mahdollista leimata. Jos jäsen Compact tätä juttua lukee, hänellä voisi olla arvokasta tietoa täydentämään tähän asti esitettyjä muisteluita.

Tuota ajosuuntanuolta sovellettiin TKL:n lipuissa Tampereella Helsinkiä jonkin verran pidempään. Siellä vaihto oli sallittua vain "menosuuntaan" Helsinkiä selvästi pidempään.

Netistä googlaamalla löysin Ossi Lehtosen ottaman kuvan vanhasta 10 mtk sarjalipusta: http://dy.fi/m4
Kuvan lipussa on Almex M:n leimoja useita, ja jokunen junassa saatu pihtileima. Bussien leimoissa näkyy näitä "1V"-merkintöjä useampiakin, tuossa vaiheessa Helsingissä toki oli tasatariffi käytössä, ja vaihtaminenkin oli sallittua paluusuuntaan, joten nuolenkärjen asennolla ei ole kuvan tilaanteessa enää mitään merkitystä, eikä tietenkään vyöhykkeen numerollakaan.

 
Leimassa oli laitteen numero; vyöhyke, jolta matka alkaa; suunta, I tai II; linjan tunnus (nro + kirjain); päivämäärä; kuukausi ja kellonaika.
Linjojen reitit jaettiin kahdeksi suunnaksi I ja II. Suunta I keskustalinjoilla ajettaessa etelästä pohjoiseen, vyöhykelinjoilla keskustasta ulospäin ja poikittaislinjoilla idästä länteen. Suunta II sitten toiseen suuntaan. Suunnat oli merkitty myös virka-aikatauluun. Silmukoissa, joissa sai nousta kyytiin jo ennen "päätepysäkkiä", leimattiin lähtösuunnan mukaisesti. Sektorilinjoilla kirjaintunnus laitettiin linjanumeron perään että millä sektorilla oltiin, A-sektori = E, B = L ja C = T. Vyöhyke- ja sektorirajat olivat osin päällekkäisiä eli vaikkapa raitiotiekartalle siirrettyinä esimerkkeinä: Munkkiniemi kuului I ja II vyöhykkeisiin, Käpylä Kimmontieltä perille samoin I ja II. Ruskeasuolla ja Toukolassa oli hassu tilanne, sillä vain päätepysäkit olivat I ja II vyöhykkeellä. Ajon aikana rahastajalla ja E-bussikuskilla oli siis hommia siirrellä tunnuksia vyöhykerajojen ylitysten kohdilla.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota ajosuuntanuolta sovellettiin TKL:n lipuissa Tampereella Helsinkiä jonkin verran pidempään. Siellä vaihto oli sallittua vain "menosuuntaan" Helsinkiä selvästi pidempään.
Taisi olla 1986/1987 tienoilla, kun tästä luovuttiin. Sitä ennen tosiaan oli muutama vaihtopysäkki, jossa vaihdon sai suorittaa ja näillä Almexin suunnilla oli hyvinkin tarkat määritelmät:
⋀ = amerikka, eli länteen
⋁ = venäjä, eli itään
 
Taisi olla 1986/1987 tienoilla, kun tästä luovuttiin. Sitä ennen tosiaan oli muutama vaihtopysäkki, jossa vaihdon sai suorittaa ja näillä Almexin suunnilla oli hyvinkin tarkat määritelmät:
⋀ = amerikka, eli länteen
⋁ = venäjä, eli itään
Juu, ja se suuntaa tarkoittava merkki tulostui TKL:n laitteissa välittömästi linjanumeron eteen tyyliin ⋀26 tai ⋁16. Helsingissä vastaava tieto näkyi vähän eri tavalla (vanhojen pihtien tekemissä leimoissa aika laillakin eri tavalla).

Palataksemme HKL:n asioihin, henkilökunnalla oli yhteen aikaan paljon töitä leimauslaitteiden päivittämisessä. Työ väheni ja väheni sitä mukaa kun tariffijärjestelmä yksinkertaistui ja Almex M:iinkin alkoi tulla itsetoimiset aikatiedon päivitysominaisuudet. Ensimmäisenä vuorossa taisivat olla Valmetin nivelratikat, joihin näitä kellonajan automaattisesti vaihtavia Almexeja tuli. Nr-vaunujen etuosassa Almex oli jo silloinkin, kun takana rahastusasioista huolehti vielä rahastaja. Rahastajien poistuttua tähän kalustoon asennettiin taka-Almex (ja ovissaliikkumiskäytäntöjen uudistuttua myös keskioviauloihin). Vastaavia Almexeja tuli hiljalleen busseihinkin, mutta vanhempaa versiota jäi käyttöön vielä varsin pitkäksi aikaa.
 
Taisi olla 1986/1987 tienoilla, kun tästä luovuttiin. Sitä ennen tosiaan oli muutama vaihtopysäkki, jossa vaihdon sai suorittaa ja näillä Almexin suunnilla oli hyvinkin tarkat määritelmät:
⋀ = amerikka, eli länteen
⋁ = venäjä, eli itään

Vaihdolla ei sitten varmaan pystynyt matkustamaan esimerkiksi Tesomalta Lielahteen, joka vaatisi itään menon Pispalaan (⋁) ja paluun vaihdolla länteen päin (⋀)?
 
Vaihdolla ei sitten varmaan pystynyt matkustamaan esimerkiksi Tesomalta Lielahteen, joka vaatisi itään menon Pispalaan (⋁) ja paluun vaihdolla länteen päin (⋀)?
Ei pystynyt. Matkustelin itse 1980-luvun alkuvuosina TKL:n silloisen linjaston (pl. Y-vuorot) läpi. Asuin itse Länsi-Tampereella ja silloin kun kävin jonkun sellaisen linjan länsipäässä, jolle ei päässyt suoraan kotipysäkiltä, piti samalla reissulla käydä kahdella eri idän päättärillä, koska niillä käynnin sai samaan hintaan. Koska keskustan itäpuolella oli linjoja selvästi enemmän kuin länsipuolella, tuo toimikin aika hyvin koko linjaston koluamisen kannalta :)
 
Suunta tuli selville nuolenkärki ylöspäin- ja alaspäin-merkeistä. Tämä siis Almex M-leimauslaitteen tulostamasta leimasta. Nuolenkärkimerkin edessä näkyi numero, joka käsittääkseni tarkoitti vyöhykettä. Nuolenkärjet vastasivat kooltaan V-kirjainta (iso V) ja sen ylösalaisin käännettyä versiota (A ilman välipalkkia). Kertalippu-Almex muistaakseni tulosti samannäköiset merkinnät. Samat jutut näkyivät myös pihtileimoissa. Sektorista en sano mitään, ne eivät silloin muinoin koskettaneet minua oikein mitenkään, olin juuri ja juuri kouluikäinen silloin kun vyöhykkeet ja sektorit poistuivat Helsingin yhteistariffista. Minulla on jossain varastoituna rahastajanpihdit, joista tietenkin voisi katsoa, mitä erilaisia vyöhyke- ja sektorimerkintöjä sillä olisi ollut mahdollista leimata. Jos jäsen Compact tätä juttua lukee, hänellä voisi olla arvokasta tietoa täydentämään tähän asti esitettyjä muisteluita.

Tuota ajosuuntanuolta sovellettiin TKL:n lipuissa Tampereella Helsinkiä jonkin verran pidempään. Siellä vaihto oli sallittua vain "menosuuntaan" Helsinkiä selvästi pidempään.

Netistä googlaamalla löysin Ossi Lehtosen ottaman kuvan vanhasta 10 mtk sarjalipusta: http://dy.fi/m4
Kuvan lipussa on Almex M:n leimoja useita, ja jokunen junassa saatu pihtileima. Bussien leimoissa näkyy näitä "1V"-merkintöjä useampiakin, tuossa vaiheessa Helsingissä toki oli tasatariffi käytössä, ja vaihtaminenkin oli sallittua paluusuuntaan, joten nuolenkärjen asennolla ei ole kuvan tilaanteessa enää mitään merkitystä, eikä tietenkään vyöhykkeen numerollakaan.


Tämäpä mielenkiintoista. Olen luullut, että Almex-leiman 2V tarkoittaa 2. Vyöhyke ja olen ihmetellyt niitä toisinpäisiä "nuolia".
Mitä käyttöä tuolla suuntamerkillä Almexin leimassa loppujen lopuksi oli?

Edit: Tuolla keskusteltiinkin siitä, että aikanaan vaihdot ovat olleet sallittuja vain paluusuuntaan. Se on totta, että mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin, sitä tiukemmat vaihtosäännöt olivat.
Esimerkiksi 30-luvulla sai vaihtaa ratikkalinjalta toiseen vain tietyillä pysäkeillä. Mutta oliko tuollainen matkustussuunnan rajaava vaihtokäytäntö tosiaan olemassa vielä Almex M -lippujen aikana?

Minulla on Almex M vuodelta 1980 ja se on juuri sitä mallia, jossa on automaattisesti eteenpäin siirtyvä kello. Kello siirtyy joka viides minuutti, leimassa tosin näkyvät vain kymmenet minuutit.
Minkähän takia tässäkin Almexissa leimaan tulee vyöhyke ja suunta, vaikka 1980 ei enää ollut vyöhykkeitä eikä suuntarajoituksia vaihdossa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös