Koronaviruksen vaikutus liikenteeseen

Eiköhän liikennetarjonta seuraa aikanaan kysynnän perässä, kun pandemia on ohi eikä tarvitse enää miettiä turvavälejä joukkoliikenteessä.

Kokonaisuuden kannalta on erittäin myönteistä kehitystä, että etätyöt ovat vihdoin lyöneet läpi ja ihmisten liikkumistarve on vähentynyt. Sitä on povattu jo vuosikymmeniä, mutta nyt muutos on tapahtunut kertarysäyksellä. Kun liikkumistarve vähenee, niin silloin tietenkään ei pidä käyttää rahaa eikä lisätä ympäristön kuormitusta ajamalla ylimääräistä joukkoliikennettä.

Kun liikkumistarve kokonaisuutena vähenee, niin yksityisautoilun suhteellinen kilpailukyky tietysti kasvaa, koska ruuhkia on vähemmän ja pysäköintitilaa paremmin saatavilla. Joukkoliikenteessä taas tarjonta heikkenee matkustajamäärien vähentyessä eikä investointeja paremmin palveleviin joukkoliikenneratkaisuihin (esim. uudet raideyhteydet) kannata enää tehdä samassa mittakaavassa kuin ennen. Todennäköisesti kuitenkin yksityisautoilunkin määrä jää pienemmäksi kuin mitä se oli ennen pandemiaa.

Ehkä muutos ei kuitenkaan ole kovin radikaali. Etätyö on lopulta mahdollista vain osalle ihmisiä. Lisäksi vastapuolella on seudun väestömäärän kasvu ja lisääntyvä vapaa-ajan liikkuminen.

Toimitilamarkkinoilla on tosin jo nähtävissä, että yritykset trimmaavat tilojaan tulevaisuutta silmällä pitäen. Se tarkoittaa lisääntyvää tarjontaa parhailla paikoilla, todennäköisesti myös hintojen laskua ajan mittaan. Lopulta parhaiden paikkojen toimitilojen käyttöasteet jäänevät korkeaksi, kyse on lähinnä siitä, että eri ihmiset käyttävät samoja tiloja eri päivinä. Ja vaikka kristallipallossa on toistaiseksi vielä vähän sameutta, niin näyttäisi siltä, että monessa motarin varren toimitilakeskittymässä laitetaan lopulta ovet säppiin, kun vuokra ei kata enää kiinteistön ylläpitoa. Nyt jo ollaan monessa paikassa kipurajoilla, pidetään mieluummin tilat tyhjänä ennen kuin mennään alle kympin neliövuokran.

Veikkaan, että keskittyminen iskee lujaa lopulta myös pksn mittakaavassa. Näivettyvien maakuntien lisäksi päästään päivittelemään näivettyviä aluekeskuksia.
 
Tai sitten saadaan ihmetellä kukoistavia aluekeskuksia ja näivettynyttä Helsingin keskustaa. Keskustan elonmerkit ovat aika huonot. Oliko viimeksi Halosen vaateliike, joka ilmoitti sulkevansa Esplanadilla ja satsaavansa jatkossa Omenan ja Sellon kaltaisiin kauppakeskuksiin. Perustelu oli se, että on mentävä sinne missä ihmiset ovat. Perinteillä ei elä.
 
Ehkä muutos ei kuitenkaan ole kovin radikaali. Etätyö on lopulta mahdollista vain osalle ihmisiä. Lisäksi vastapuolella on seudun väestömäärän kasvu ja lisääntyvä vapaa-ajan liikkuminen.

Nyt n. 60% työvoimasta tekee etätöitä. Jos jatkossa tuosta osuudesta 30% työpäivistä tehdään etänä, tarkoittaa se 18% vähennystä työmatkaliikenteeseen, mikä on radikaali muutos. Käytännössä ruuhkat häviävät koko Suomesta, jos vähennys on noin iso. Lisääntyvä vapaa-ajan liikkuminen tulee enimmäkseen ruuhka-aikojen ulkopuolelle.

Pääkaupunkiseudun kasvu ottaa tuon toki ajan kanssa kiinni.
 
Mielenkiintoista on myös se, että jyrkkä raja etä- ja kiinteän työn välillä häviää. Saman päivän aikana saattaa olla molempia.

Ainakin omalla työpaikallani monet saattavat seurata vaikkapa aamun ensimmäisen kokouksen kotoa etänä ja lähteä sitten kymmenen jälkeen "ihmisten ilmoille" työpaikalle. Iltapäivällä sama toistuu. osan kohdalla: miksi odottaa neljän ruuhkaa, kun kotiin voi suunnata jo 13-15 välisenä aikana ja tehdä sitten etätöitä kotona loppupäivän.
 
Olisin aika varovainen tekemään johtopäätöksiä vähittäiskaupan kuolonkorinoista. Se että espoolaiset eivät ole siirtyneet (vielä) ostamaan vaatteitaan netistä, ei tarkoita, että Halosen tai minkään muunkaan liikkeen tulevaisuudenäkymät olisivat Espoossa sen paremmat kuin hetkellisesti.

Eniveis, pointti on se, että Kevalla on varaa laskea Halosen Espan tilojen vuokraa puoleen ja se on vielä kannattavaa toimintaa, mitä nyt taseessa näyttää huonolta. Jossain Espoon keskuksessa Espoon torilla aletaan olla pisteessä, että ei ole varaa tinkiä yhtään, vaan mieluummin ovet säppiin. Toimistotilojen osalta tilanne on vielä huonompi: Sinimäelle voi alkaa jo suunnitella hautakiveä ja asuintaloja, reilusti alle kympin neliövuokra, millä tiloja tällä hetkellä saa, on joko harrastustoimintaa tai rahanpesua.

Valkokaulusduunit tulevat keskittymään keskustaan ja parin metro- ja juna-aseman ympärille. Keilaniemi-Kalasatama-Pasila. Tikkurila-Aviapoliksella on saumoja, jos liikematkustamisella on.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:45 ----------

Nyt n. 60% työvoimasta tekee etätöitä. Jos jatkossa tuosta osuudesta 30% työpäivistä tehdään etänä, tarkoittaa se 18% vähennystä työmatkaliikenteeseen, mikä on radikaali muutos. Käytännössä ruuhkat häviävät koko Suomesta, jos vähennys on noin iso. Lisääntyvä vapaa-ajan liikkuminen tulee enimmäkseen ruuhka-aikojen ulkopuolelle.

Pääkaupunkiseudun kasvu ottaa tuon toki ajan kanssa kiinni.

Ennen koronaa viisi pinnaa kokonaistyömäärästä tehtiin etänä, viime kesänä, kun rajoituksia höllättiin, noin 20 pinnaa. Sittemmin taas ollut nousua.

En saa mitenkään laskettua 18 prosentin vähennystä liikenteeseen, kunhan normaaliin palataan. Toki ruuhkahuippujen tasoittuminen merkitsee liikenteen kannalta enemmän kuin liikenteen kokonaismäärä.
 
Mutta hyvä muistaa että tulee muutoksia joita emme voi ennakoida, jos on aina kotona niin käy kaupassa päivällä jne tai vaikka yöllä. Samoin vaikka käy toimistolla ovat tunnit pienempiä ja siten liikkuu eri aikaan kun ennen jne. Se voi sitten muuttaa tarvetta eri liikenteelle mutta samalla vähentää painetta entiseen ruuhka-aikaan.

Itse näen että köyhät tässä kärsivät, tainnut aiemminkin sanoa. Siivojien ja muiden on pakko mennä töihin mutta voi olla että katoaa yhteydet.
 
Olisin aika varovainen tekemään johtopäätöksiä vähittäiskaupan kuolonkorinoista. Se että espoolaiset eivät ole siirtyneet (vielä) ostamaan
Ja taas tämä Espoolaisten pilkkaaminen täällä nousee esiin. Näköjään muidenkin toimesta kuin erään nimeltämainitsemattoman toimesta...
 
Ja taas tämä Espoolaisten pilkkaaminen täällä nousee esiin. Näköjään muidenkin toimesta kuin erään nimeltämainitsemattoman toimesta...

Ei ole mitään pilkkaamista. Espoolaiset vaan eivät ole mitään edelläkävijöitä, mitä tulee kuluttamiseen. Kantakaupungin taloyhtiöissä pahvinkeräysrullakot ovat pidemmän aikaa olleet täynnä Zalandoa ja viimeisen vuoden myös K-kauppaa. Ei tarvitse ihmetellä, jos Halosella sakkaa ja ruuan nettikauppa breikkaa. Jos oman taloyhtiön pahvinkeräyksestä ei voi tehdä päätelmiä, suosittelen käymään Ruoholahden Citymarketissa ennen aamu ysiä. Tukossa, muttei asiakkaista, vaan tilausten keräilijöistä.

Sen sijaan ihmettelen, miten tietynmieliset ihmiset ovat jokaisesta keskustan vähittäiskaupan lopettamisesta julistamassa ydinkeskustan kuolemaa. Jos nyt eivät kiinteistöbisneksestä ymmärräkään, niin eivätkö he myöskään ymmärrä mitään maailman menosta? Kirjoittavat kuitenkin näitä mielipiteitään internettiin, joten ehkä ovat kuulleet nettikaupoistakin? Ja jos joskus kävisi tuolla isolla kirkolla, niin ehkä havaitsisi, että aina niihin tiloihin löytyy uusi vuokralainen. Ihme homma. Aleksi 13 ei mennyt säppiin, vaikka Aleksi 13 lopetti. Miten voi olla, miten kukaan haluaa yrittää mitään niinkin kalliissa tiloissa, kun espoolaiselle ostarille pääsisi miltei ilmaiseksi myymään tuotteitaan...
 
Mä hurautan autolla mielummin Leppävaarasta Kaareen tai Selloon ja otan tuotteen heti haltuun kun odotan 2 viikkoa jotain maksullista kotiinkuljetusta. Ei sillä ole kotipaikkakunnalla mitään tekemistä. Enkä ole Espoolainen alkujaan. Nurmijärven Klaukkalasta sensijaan
 
Ainakin omalla työpaikallani monet saattavat seurata vaikkapa aamun ensimmäisen kokouksen kotoa etänä ja lähteä sitten kymmenen jälkeen "ihmisten ilmoille" työpaikalle. Iltapäivällä sama toistuu. osan kohdalla: miksi odottaa neljän ruuhkaa, kun kotiin voi suunnata jo 13-15 välisenä aikana ja tehdä sitten etätöitä kotona loppupäivän.
Monien mielestä tuo luultavasti yhdistää etätyön ja paikan päällä työskentelyn huonot puolet. Perinteisen työn huonona puolena on työmatka ja etätyössä mm. yhteysongelmat. Joukkoliikenteellä, pyörällä eikä aina autollakaan tehtävä työmatka ei aina nopeudu, vaikka sen tekee ruuhka-ajan ulkopuolella ja useimmiten nopeusetu on suhteellisen pieni.
 
Voiskohan kuitenkin olla sillä tavalla, että J-lu ja Canis ovat molemmat tahoillaan ihan oikeassa, me ihmiset kun emme ole kovin yhtenäinen joukko. Netistä tilaaminen on ilman muuta lisääntynyt valtavasti, ja varmasti viimeksi kuluneet 14 kuukautta ovat sitä kovasti kiihdyttäneet. Se ei silti merkitse sitä, etteikö olisi ihmisiä, jotka haluavat ostaa esimerkiksi vaatteita paikan päältä.

Helsingin keskusta kärsinee koronasta kauppakeskuksia enemmän ihan sen takia, että sinne pitäisi mennä joukkoliikenteellä, jota väki ei halua nyt käyttää, sillä pieneen, ahtaaseen tilaan meneminen ja siellä oleminen sellaisten ihmisten kanssa, joilla tilastollisest on vieläpä sitä koronaa paljon enemmän kuin keskivertokansalaisella, ei houkuttele. Joukkoliikennehän on ainakin pk-seudulla menettänyt pysyvänluonteisesti kymmeniä prosentteja matkustajamääristään, eikä tuo tunnu muuttuvan juuri mihinkään suuntaan, vaikka tautitilanne aaltoilee.

Samalla etätyöläisten ansiosta ruuhkat ovat käytännössä kadonneet ja minäkin olen lopettanut autoilun välttämisen iltaruuhkan aikaan, kun sitä iltaruuhkaa ei enää juurikaan ole. Siispä autolla helposti saavutettavaan kauppakeskukseen ja sen ilmaiseen parkkihalliin on sujuvampaa mennä kuin ennen, ja verrattuna Helsingin keskustaan tuo vaihtoehto tuntuu myös turvallisemmalta.

Mielenkiintoista tässä onkin nähdä, mitä syksyllä tapahtuu, kun arvatenkin kaikki halukkaat on rokotettu ja hallitus joutuu luopumaan rajoituksista. Kuinka moni autoilun makuun päässyt kakkosauton ostanut siirtyy takaisin joukkoliikenteeseen syksyllä 2021 tai syksyyn 2022 tai 2025 mennessä. Toistaiseksi Höseli ei ainakaan ole tehnyt mitään houkutellaakseen väkeä takaisin, pikemminkin päinvastoin. Tässä vaiheessa sitä voi vielä pitää vastuullisenakin, mutta syksyllä tilanne voi senkin osalta olla toinen.
 
Välillä tuntuu, että poikittaislinjoilla matkustajien väheneminen on pienempää kuin keskustaan ajavilla linjoilla. Kyllä 550 ja 560 ajavat välillä tyhjänäkin mutta yleensä niissä on kuitenkin suhteelisen paljon porukkaa. Ja esim. 553K on viikonloppuina melkein yhtä suosittu linja kuin ennenkin ainakin määrätyillä osuuksilla.
 
^^ Niin siis lähinnähän tuossa canis lupus vahvisti pointtini: espoolaiset eivät ole mitään kuluttamisen edelläkävijöitä ja kyllä Halonenkin jonkun vuoden kauppakeskusmyymälöillä kelluu.

Toinen juttu sitten se, että kuinka kauan on mahdollista hurautella kauppakeskukseen ostoksille, kuinka kauan ihmisiä päästetään valikoimaan elintarvikkeita itse kauppojen käytäville, se kun on valtavan tehotonta, vaikka tavallaankin onkin kaupan näkökulmasta ilmaista työtä. Kauppa itse kuitenkin joutuu näkemään aika paljon vaivaa tuotteiden hyllyttämiseen ja myymälän pitämiseen siistinä, tilaakin pitää olla aika paljon enemmän pelkästään asiakkaiden vuoksi verrattuna vaihtoehtoon jossa työntekijät tai robotit tekisivät keräilyn varastosta. Suomeen on tuloillaan ensimmäinen myymälätön, pelkästään verkossa toimiva päivittäistavarakauppa. Kuinka hyvää laatua ja mihin hintaan se pystyy tarjoamaan?

Kyllä varmasti oli aikanaan niitäkin, jotka eivät olisi halunneet luopua maitokaupoista ja oman pullon täytättämisestä, mutta sitä päätöstä ei jätetty kuluttajille. Aivan samoin voi käydä nytkin. Syntyy tehokkaampi tapa saattaa maito kuluttajan jääkaappiin ja muut tavat kuolevat.

Mutta kuinka tahansa käykään, mietitään mitä tahansa kehityskulkuja, niin parhaiten saavutettavissa olevat paikat ja kiinteistöt ovat parhaiten saavutettavissa ja niille tuppaa löytymään käyttöä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus saa kutistua aika paljon ja Kaivokatu on silti edelleen huomattavasti helpommin saavutettava paikka suuremmalle osalle seudun väestöstä kuin esim. Jumbo, ihan jos siksi, että 150K ihmistä asuu parin kilometrin kävelyn tai pyöräilyn päässä Kaivokadusta.
 
Eilisessä kymmenen uutisissa kerrottiin että linja-autoalalla oltaisiin vältetty konkurssit valtion myöntämien koronatukien ansioista. Sikäli harhaanjohtava uutinen että heti tulee mieleen mm. Töysän Linjan konkurssi ja Interkuljetus jota verottaja hakee konkurssiin.

https://www.mtv.fi/sarja/kymmenen-u...rjeenvaihtajamme-raportoi-tilanteesta-1493860

Koronan vaikutuksia ei ole vielä nähty. Käsittääkseni monilla firmoilla katkolla olleet autojen rahoitussopimukset ovat vasta lähteneet pyörimään tai ovat vieläkin odottamassa aikaa parempaa, joten edelleen maksellaan vain korkoja. Sitten kun koronan aikana piikkiin jääneet rahoitukset saa maksettua, voidaan todeta koronan vaikutuksen olevan ohi.

Ainakin yksi rahoitusyhtiö ei ole halunnut pidentää maksuaikaa, vaan rästissä olevat maksuerät jaetaan loppuihin maksueriin. Kuukausisummat voivat olla sitten kohtuulliset isoja, jos 1,5 vuoden maksut jyvitetään normilyhennyksen päälle.
 
Takaisin
Ylös