Viestiketju: Tulevaisuuden rahastusjärjestelmien tekniikka

Minusta tätä asiaa pitää katsoa ensisijaisesti käyttäjän kannalta, kuten Ilmari Syrjälä on tehnyt. Ja toinen oleellinen asia on, ettei edes tule pitää tavoitteena sitä, että on vain yksi kortti tai pahvilippu. Asiakaspalvelun tulee olla joustavaa, ja joukkoliikenteen matkustaja on asias, jota palvellaan.

Ostaminen kännykällä on hyvä vaihtoehto maksaa. Ei siksi, että kaikilla on kännykkä tai kaikkien olisi pakko ostaa kännykkä, vaan siksi, että se on varsin monella ja varsin moni on halukas sitä käyttämään. Se unohtuu ja katoaa harvemmin kuin lompsat ja kortit, ja siinä on valmiiksi maksajan tunnistus. Tulevaisuudessa kännyköihin integroitaneen ilman kontaktia toimiva maksusiru, jonka toiminta on kansainvälinen standardi. Siru ei kännykkään lisättynä maksa mitään kännyköihin nykyisin ympättyjen turhuuksien ja lelujen (kamerat, soittimet, paikantimet jne.) rinnalla.

Asiakkaan kannalta nykyisen matkakortin merkittävä vika on, ettei siitä ilman liikennöitsijän laitteita tiedä, onko oikeus matkustaa vai ei. Siinä minusta "kertakäyttöiset" pahviset magneetti- tai sirukortit ovat parempia. Lipun myyvä laite tulostaa korttiin sen voimassaolon.

Nykyisen matkakortin tekee hankalaksi sen ominaisuus toimia lompakkona. Matkakortti on uudelleen keksitty raha, joka kilpailee pankkien ja kaupan muovirahojen kanssa. Miksi korttiraha piti keksiä uudelleen, etenkin kun siitä tulee kallis ja hankala käyttää? Koko lipputouhu yksinkertaistuu oleellisesti, kun tämä raha-ominaisuus tiputetaan siitä pois ja käytetään jo olemassa olevia rahan muotoja. Ja niiden pohtiminen ei sitten olekaan enää joukkoliikennehallinnon ongelma.

Antero

Alunperin kirjoittanut antaeus

En oikein ymmärrä miksi esim Göteborgissa kuukausikortteja pitää leimata/näyttää lukijalle.

Käsittääkseni siksi, että sillä halutaan kerätä matkustajatilastoja. Meillä sentään lienee tämä asia jo ymmärretty ja uskottu, ettei matkakortista ole matkustajatilastojen keräämiseen. Siis se kehitystyö meni hukkaan siltäkin osalta...

Antero

Alunperin kirjoittanut Resiina

Sen verran tilastoihin menee, että kuinka monta matkustajaa nousee pysäkeiltä (henkilötietoja koneelle ei jää, eli vain tukkimiehenkirjanpitotyyppinen merkintä per pysäkki/linja/kello/päivä).

Kyllä. Tämä toimii kuitenkin vain busseissa, joissa matkakortin näyttö lukijalle on pakollista kuten Göteborgissa. Metrossa on helppo seurata liukuportaiden liikennettä, joista saadaan asemakuormat, mutta ei tietoa siitä, kumpaa suuntaa portaiden käyttötiedot koskevat. Ratikassa tilanne on vaikein, koska pysäkeiltä voi tulla ja mennä minne vain.

Jatkuva, reaaliaikainen ja 100 %:nen seuranta on käytännössä mahdotonta ilman kaikilla matkustajilla olevaa etäluettavaa korttia, jonka avulla on tieto jokaisen pysäkkivälin matkustajamäärästä vaunussa ja sen lisäksi erikseen vaunuun saapuneiden ja siitä poistuneiden matkustajien tieto. Tämä ei ole kovinkaan helppoa tämän päivän tekniikalla, koska jokaisella matkustajalla pitäisi olla mukanaan laite, jossa on virta päällä ja jonkinlainen lähetin. Tämä pohdiskelu meneekin sitten tulevaisuuden maksuvälineiden keskustelun puolelle.

Liikenteen hoidon kannalta avorahastus on kaikkein paras ratkaisu, koska se on nopein keino selvitä pysäkistä. En ole lukenut tutkimusta siitä, kumpi lopulta on taloudellisesti operaattorille kannattavampaa, avorahastus siihen liittyvine pummeineen vaiko tiukka rahastuskontrolli ja liikenteen hidastumisen kustannukset ja matkamäärän vähennys. Yhteiskuntatalouden kannalta todennäköisesti avorahastus, liikenteen hoidon tehokkuus ja maksimaaliset joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kannattavinta.

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Olisi tietysti hyvä tietää myös, missä matkustajat jäävät pois.

Profiililaskennassa huomioidaan myös poistujat pysäkeittäin. Siinäkään ei nähdä yksilötarkkuudella, mistä mihin kukin on matkansa tehnyt.

Ketju kannattaa katkaista siitä kohtaa kun alettiin käsitellä matkustajalaskentaa.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Huvittavaa kuinka Temen käsitys todellisuuden realiteeteistä joukkoliikenteen toiminnasta jo pelkästään suorittajatasolla on noinkin heikko, mutta silti hän visioi mitä monimutkaisempaa maksujärjestelmää.

Itseasiassa paljon yksinkertaisempaa kuin nykyinen, jonka perusongelma on se että siinä on liikaa toiminnallisuutta, kuten alla:

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

- matkustajien määrän, lipputyypin ja käyttötottumusten seuranta

Matkustajamäärän seurantahan ei nykyisinkään toimi matkakortin avulla siitä yksinkertaisesta syystä, että loppukäyttäjä ei autentikoi itseään, koska niin ei tarvinnut tehdä vanhojenkaan kuukausilippujen aikana. Aika hiljaista on vaikka noissa lähijunien lukijoissa. (Semminkin kun se laite on lähinnä parodia käyttöliittymäsuunnitelusta, lisää tästä viestin lopussa...)

Kaikenlaisia ihmisten laskentalaitteita on olemassa. Sellainen järjestelmä jossa seurattaisiin yksittäistä matkustajaa saattaa kuulostaa liikennejärjestelmäsuunnittelijasta hienolta, mutta vaikkapa tietosuojavaltuutettu ei oikein ymmärrä.

Eli tässä on tietosuojaongelma; minulla ei ole mitään ongelmaa sinänsä sen kanssa, että jo nyt on olemassa tietokanta jossa on henkilö- ja matkalipputietoni. Se että sama järjestelmä kerää tietoa matkoistani on aivan eri asia, niin kuin Effi piruili "kyky valvotaan on edelleenkin sisäänrakennettuna järjestelmään, ehkä vielä jonain päivänä se saadaan kytkeä taas päälle esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi?" http://www.effi.org/julkaisut/tiedot...003-06-04.html

Ongelmat voidaan ratkaista hyvällä suunnittelulla ja tiukalla tietosuojapolitiikalla, tämä vaan maksaa rahaa ja vaikeuttaa kerätyn tiedon käyttöä. Helpommalla pääsee kuin ei alunperinkään rupea kaivamaan verta nenästään, eli siis nyrkkisääntönä missä tahansa tietojärjestelmässä tulee välttää arkaluontoisen tiedon keräämistä jo ihan kustannussyistä.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

- itsensä autentikointi kyytiin noustessa

Tarpeetonta, mm. yllämainituista syistä. Minun visioimassani järjestelmässä autentikointi tehdään vain (osittain) aikaa ostatteassa tai tarkastuksen yhteydessä. Ilmarin mallissa ei ole henkilökohtaisia lippuja, joten ei tarvitse autentikoida yhtään mitään, tai jos ollaan pedantteja niin tarkastaja autentikoi lipun.

Eli vielä alla standari autentikointiprosessi sellaisena kuin ehdotukseni sitä edellyttää, termit kolmannella kotimaisella kun vakintuneita suomennoksia ei oikein ole:

Identification - eli kuka sä oot? Tarkastajalle esittämällä jonkinlainen henkiöllisyystodistus tai ojentamalla sirukortti josta tieto luetaan (käytännössä pankkikortti), sähköisesti ostettaessa antamalla verkkopankin tai muun tunnistepalvelun käyttäjätunnus, kassalta ostattaessa ihan sanallisesti tai sirukortilla....

Authentication - eli mistä mä tiedän että sä oot kuka sä sanot olevas? Tarkastajaa toteaa henkilöllisyystodistuksen aidoksi tai asiakas näpyttää PINin jolla sirukortti varmennetaan, tunnistepalvelu pyytää salasanaa ja/tai tunnuslukua, kassalta ostettaesa on ihan sama kuka asiakas lopulta on aiemmin mainituista syistä, mutta jos ei makseta käteisellä se maksutapahtuma pitää joka tapauksessa varmentaa ja tämä hoituu samalla...

Authorization - eli mitä sä saat tehdä, tai tässä tapauksessa onko aikaa vai ei? Tarkastaja saa tiedon päätelaitteeseen (esim. kännykkä) että ko. asiakkaalla on lippu voimassa, verkosta ostettaessa tietokantaan kirjoitetaan lisää aikaa, saman tekee myös kassajärjestelmä...

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

- kertalippujen, arvokorttien ja erikoislippujen rekisteröinti

Kertaliput on asia erikseen, kallistun Ilmarin kannalle että selkein on jonkinlainen pahvilippu tai muu tuloste joita voitaisiin kuten ehdotettu myydä vaikka parkkiautomaateista (en osaa sanoa taipuvatko nykyiset automaatit tähän). Sen lisäksi nykyisen kännykkälipun voi pitää.

Arvokortit joutaa samaan hautaan kuin korttiraha yleensäkin, täysin turha meidän olosuhteissa. Saman tekee paremmin automaatit, joissa nyt yleensäkin voi nykyäänkin maksaa joko kolikoilla, pankki- tai luottokortlla.

Erikoisliput - Esimerkiksi ryhmälippu on kertalippu, eli voi ostaa vaikka päivän pahvin viidelle henkellä jonkinlaiseen alennettuun hintaan. En oikein ymmärrä mikä tässä on vaikeaa?

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Sen lisäksi haluaisin tietää onko kyseessä avorahastukseen perustuva ratkaisu vaiko nykymallin mukainen toiminta?

Avorahastus, jos halutaan tarkastaa jokaisen kyytiin nousevan lippu niin sitten puhutaan muunlaisista ratkaisuista. Jotka ovat väkisinkin hitaita, kalliita ja hankalia.

Alunperin kirjoittanut Rasbelin

Kaikkein paras ratkaisu olisi nykyjärjestelmän kehitys siihen, että latauksia ja korttitilauksia saisi tehtyä verkossa. Muuta ei oikeastaan puutu nykyjärjestelmästä. Tiettyjen yksityiskohtien hiontaa voisi rahastusjärjestelmien toimivuudessa suorittaa, mutta muuten nykymalli on varsin toimiva.

Edelleenkin, mitä järkeä on ylipäänsä kytkeä sitä verkkokauppaa kortteihin? Miten se ihan käytännössä toimii jos data on kortilla, eli miten se kirjautuu minun kortilleni sen jälkeen kun olen sen ostanut? Hankinko PC:n viereen matkakortin lukulaitteen? (Sinänsä näppärää että sen jälkeen menee noin viikko ja voin ladata netistä ohjelman jolla kortille voi kirjoittaa ihan mitä tahtoo...)

Eli tuon verkkokaupan voi toteuttaa vain niin, että tieto luetaan tietokannasta verkon yli ja kortti toimii vain tunnisteena. Jossa vaiheessa päästään taas siihen, että mihin sitä korttia ylipäänsä tarvitaan?

Nykyjärjestelmä menee ymmärteekseni kuitenkin uusiksi. Jos korteista halutaan pitää kiinni, niin voidaan hankkia taas uusi vastaava ja panna sormet ristiin, että se kestää hieman pitempään. Tai sitten voidaan tehdä kunnolla, ja jos kortteja on pakko käyttää niin käytetään edes pankkikorttia...

Joka tapauksessa lukulaitteet ovat surkeita, erittäin hyvä diagnoosi kaikista ongelmista löytyy Köyttöliittymäblogista:
http://paaauki.blogspot.com/2004/11/...rvaamaton.html
http://paa.auki.fidisk.fi/koyttis/20...tansa-kutakin/
Posiitivisinta mitä siitä siitä virityksestä voi sanoa, että se tarjoaa loputtomasti hupia käyttöliittymistä kiinnostuneille, esim. "Jos minun olisi pitänyt työhaastattelussa jatkaa numerosarjaa 0, 1, 2, olisin luultavasti osannut vastata 3. Mutta paikka olisi jäänyt saamatta seuraavassa vaiheessa, sillä en olisi keksinyt lisätä seuraavaksi L niin kuin Kerava."

Alunperin kirjoittanut petteri

Passiivinen Rfid tekniikka ei vaadi virtaa kuin toisessa päässä. Käyttöenergian vastaanotin saa lukijalaitteen indusoimasta magneettikentästä Varmaan tulevaisuuden matkakortti perustuu nykyistä matkakorttia kauempaa luettaviin RFid tunnisteisiin ja jokaisessa junassa, ratikassa sekä bussissa on lukulaitteet, jotka seuraavat, ketkä ovat kyydissä.

Toki tällä hetkellä passiivisen rfid:n 2-3 metrin maksimikantama tekee järjestelmän toteutuksesta haastavan.

Tuota, mitä hyötyä tästä on?

Jos lukulaite on ovella se lukee sitten joidenkin pysäkillä olevienkin liput. Mitään tapaa esim. kuljettajalle yhdistää lukutapahtuma asiakkaaseen ei ole.

Jos lukulaiteet ovat vaikka bussin sisällä ja käynnistyvät vasta liikkeelle lähdettäessä, tästä päästään osittain, olkoonkin että lukijoita tarvitaan paljon. Sen estäminen ettei laite samalla lue vaikka viereisellä kaistalla olevasta henkilöautosta on vaikeaa. Ja edelleenkään mitään tapaa kuljettajalle yhdistää lukutapahtuma asiakkaaseen ei ole.

Eli käytännössä asiakkaan pitää painaa jotain nappia, jotta hänen matkansa rekisteröityy. Ensinnäkin tässä ei pystytä mitenkään erottamaan ko. asiakkaan RFID-tunnistetta takana jonottavan asiakkaan tunnisteesta. Toiseksi, asiakkaat joilla on voimassaoleva lippu eivät edelläänkään halua painaa nappeja.

Bonuksena saa vielä ison tietosuojaongelman.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Liikenteen hoidon kannalta avorahastus on kaikkein paras ratkaisu, koska se on nopein keino selvitä pysäkistä. En ole lukenut tutkimusta siitä, kumpi lopulta on taloudellisesti operaattorille kannattavampaa, avorahastus siihen liittyvine pummeineen vaiko tiukka rahastuskontrolli ja liikenteen hidastumisen kustannukset ja matkamäärän vähennys. Yhteiskuntatalouden kannalta todennäköisesti avorahastus, liikenteen hoidon tehokkuus ja maksimaaliset joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kannattavinta.

Avorahastus metrossa, junissa ja ratikoissa toimi moitteettomasti vielä 80-luvulla, ja saavutti kaikki sille asetetut tavoitteensa, mutta nyt on jo niin paljon lieveilmiöitä siitä että voi jo puhua että aika on jo menny sen ohi.

Avorahastuksen nurjiksi puoliksi täytyy laskea pummilla matkustavien lisäksi myös se, että ns epäsosiaalinen aines käyttää avorahastuskulkuneuvoja ja odotustiloja majapaikkoinaan, karkottaen ns "kunnolliset asiakkaat", ja sekin vaikuttaa matkamääriin ja koko joukkoliikenteen arvostukseen kielteisesti.

Se ei ole pelkästään avorahastuksen syytä, mutta jos halutaan ratkaista nämä ongelmat, olisi helpointa aloittaa siitä päästä että jokaisen matkustajan olisi näytettävä lippunsa ja naamansa jollekin ennen kulkuneuvoon nousua.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut teme

Jos lukulaite on ovella se lukee sitten joidenkin pysäkillä olevienkin liput. Mitään tapaa esim. kuljettajalle yhdistää lukutapahtuma asiakkaaseen ei ole.

Jos lukulaiteet ovat vaikka bussin sisällä ja käynnistyvät vasta liikkeelle lähdettäessä, tästä päästään osittain, olkoonkin että lukijoita tarvitaan paljon. Sen estäminen ettei laite samalla lue vaikka viereisellä kaistalla olevasta henkilöautosta on vaikeaa. Ja edelleenkään mitään tapaa kuljettajalle yhdistää lukutapahtuma asiakkaaseen ei ole.

Eli käytännössä asiakkaan pitää painaa jotain nappia, jotta hänen matkansa rekisteröityy. Ensinnäkin tässä ei pystytä mitenkään erottamaan ko. asiakkaan RFID-tunnistetta takana jonottavan asiakkaan tunnisteesta. Toiseksi, asiakkaat joilla on voimassaoleva lippu eivät edelläänkään halua painaa nappeja.

Tuo on helposti ratkaistava ongelma. Luetaan koko ajan tietoa kuka on alueella sekä liikkuuko liikenneväline ja tehdään havaintosarjan perusteella päätelmä kuka on liikennevälineen kyydissä.

Tuo lyhyt kantama on kyllä aito ongelma.