Viestiketju: Kauniaisten joukkoliikenteen historiaa

Laitetaan tähän yhteyteen vielä vähän off topic pohdiskelua. Kauniainen toimi pitkälle 60-luvun loppuun osakeyhtiö muotoisena. Olen aikanaan pohtinutt, että onko tällä ollut mahdollisesti vaikutusta alueen joukkoliikenteeseen ? Tuskinpa, VR varmaan hoiti asiat omien suunnitelmien mukaan ja linja-autoliikenne oli liikennlupien ohjaamaa ? Varsianinen yhteistyö joukkoliikenteen osalta Espoon kanssa käynnistyi 70-luvulla ja silloin Kauniainen oli jo normaali kauppala / kaupunki. Maankäyttöön sillä oli suuri vaikutus, kun osakeyhtiö teki suoria maakauppoja Espoon alueelta, mm kasavuoressa.

Aloin käydä oppikoulua Kauniaisissa 1971 enkä muista että K. Kalliolla olisi ollut omaa linjaa Kauniaisista Mankkaan kautta etelä-Espooseen ja Helsinkiin. Kuljin nimittäin sillä bussilla kouluun ja liikennöitsijä oli Espoon Auto Oy ja linjanumero oli aluksi 9, myöhemmin 109, joka pidennettiin ensin Kaunialaan, sitten Jorviin.

Olen lukenut jostain muualta että syy miksi Kallio lopetti bussiliikenteensä ja myi linjansa oikeudet Espoon Auto Oy:lle, oli että kun rantarata oli saanut sähköt 1969 niin Kallion vanhat bussit eivät pystyneet enää kilpailemaan junan kanssa nopeudessa eikä mukavuudessa.

Linja 212 eli Turun motaria pitkin kulkeva aloitti vasta 1970-luvun puolessavälissä ja liikennöitsijä alusta alkaen Espoon Auto, eli lehtiartikkelissa on siinä kohtaan virhe.

Åbergin Linja oli kolmas bussiliikennöitsijä joka ajoi Kauniaisista Helsinkiin, tämä meni Espoon kirkonkylän ja Finnoon kautta länsiväylälle ja Kamppiin.

Espoon kanssa oli varmaan joukkoliikenneyhteistyötä n 1974 alkaen niin että linjatunnukset yhtenäistettiin että liikennöitsijät luopuivat omista linjanumeroistaan ja Helsinkiin menevät oli joko 100-tai 200-alkuisia.

Kauniaisten kauppala osti lisämaita Espoolta Kasavuoresta 1957 mutta suurin osa alueesta jäi virkistysalueeksi.

Alunperin kirjoittanut AnonyymiPseudonyymi

261 lopetettiin ja korvattiin liityntälinjalla e51 kun Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön. e51 muuttui 224:ksi elokuussa 2016 kun länsimetron liityntäliikenteen oli tarkoitus alkaa. Samalla Kaunialan ja Kasavuoren viikonloppuliikenne poistui, koska 224 ei enää tee "Kaunialan kierrosta" kuten 51.

Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön kesällä 2002, mutta mun muistikuvien mukaan 261 korvattiin e51:llä vasta vuosi pari myöhemmin.

Vielä sen verran historiaa, että Kallion linja 4 ajettiin muistaakseni urheilutietä bredantieltä ksavuorentielle, Mennen tullen ja se kääntyi Kaunialassa ympäri. Sitten kun ksavuorentien varteen alkoi ilmestyä asutusta ja kerrostaloja, ajettiin tuo pitempi lenkki Yrjö Liipolantien kautta. Suomalainen oppikoulu aloitti toiminnan 1964 Mäntyniemen koulussa. Muutaman vuoden kuluttua sille valmistui oma koulurakennus kasavuorentien kupeeseen ja linjan 4 käyttö kasvoi huomattavasti.

Espoon Auto aloitti 70-luvulla myös linjan 15 Otaniemi-Kauniainen joka myöhemmin pidennettiin Lähderantaan ja sitten Jupperiin. Se linjatunnus taisi säilyä aika pitkään, nyt se on kai 548 mutta ei mene Otaniemeen enää.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:15 ----------

Alunperin kirjoittanut MB1

Tavallaan Kauniaisten liikennettä hoiti nyös Otto Nyberg, joka ajoi alkuaikoina Petaksen baarilta työväen akatemian - viherlaakson kautta Helsinkiin. Nyberg siirtyi Kauniaisiin myytyään Mikkeli - Otava linjansa savonlinjalle.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:49 ----------



Vielä tuli sellainen havainto mieleen, että myös 1 lahnuksen linjan auto pyöri jonkin aikaa Kauniaisissa. Linja 40 Skogby. Eli oli varmaan matkalla Rinnekotiin. Minulle ei koskaan valjennut oliko toinen päätepiste Kauniaisisa vai jossain muualla ?

Jos tarkemmin muistaa niin olihan silloin Kauniaisissa jotain ihan kummallisia bussiyhtiöitä, joku sininen vanha Kutter keltaisilla raidoilla eli värit vähän niikuin Ruotsin lipussa, olisiko ollut joku Wikström? Joku luokkakaveri kulki sillä jonnekin maaseudulle päin. Ja Lahnuksen linjasta muistan kanssa että puhuttiin. Samskolaniin tultiin käymään koulua kauempaakin.

Tuo on täysin mahdollista. Eikös tuo samskolan ollut osittain jopa "sisäoppilaitos", eli oli mahdollisuus majoitukseen. Asuntola oli oppilaskodintiellä. Nimikin jo vähän viittaa siihen.

Alunperin kirjoittanut MB1

Tuo on täysin mahdollista. Eikös tuo samskolan ollut osittain jopa "sisäoppilaitos", eli oli mahdollisuus majoitukseen. Asuntola oli oppilaskodintiellä. Nimikin jo vähän viittaa siihen.

Oppilaskoteja oli 3. Yksi pojille, toinen tytöille jotka kävivät tavallista oppikoulua ja kolmas "Klostret" = "Luostari" tytöille joka oli tyttöjen sisäoppilaitos josta ei valmistunut ylioppilaaksi vaan seurapiiridaamiksi. Se taidettiin lakkauttaa jo 50-luvulla, ne kaksi muuta myöhemmin. En muista että 70-luvulla olis enää ollut oppilaskodit käytössä. Luostarissa oli jo tuoolloin opettajien asuntoja sekä kuvaamataiteen ja veiston luokkia. Ne jotka tulivat kauempaa asuivat sukulaisten tai tuttavaperheiden luona vuokralaisina. Luostari paloi aika kunnolla n 10 vuotta sitten mutta rakennettiin uudelleen koska oli suojeltu rakennus.