Kauniaisten joukkoliikenteen historiaa

Vs: KAUNIS GRANI, historiaa

Jutussa mainittua Kaarlo Kallion ajamaa linjaa Kauniaisten ja Helsingin välillä voidaan pitää nykyisten linjojen 212 ja 224 esi-isänä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: KAUNIS GRANI, historiaa

Laitetaan tähän yhteyteen vielä vähän off topic pohdiskelua. Kauniainen toimi pitkälle 60-luvun loppuun osakeyhtiö muotoisena. Olen aikanaan pohtinutt, että onko tällä ollut mahdollisesti vaikutusta alueen joukkoliikenteeseen ? Tuskinpa, VR varmaan hoiti asiat omien suunnitelmien mukaan ja linja-autoliikenne oli liikennlupien ohjaamaa ? Varsianinen yhteistyö joukkoliikenteen osalta Espoon kanssa käynnistyi 70-luvulla ja silloin Kauniainen oli jo normaali kauppala / kaupunki. Maankäyttöön sillä oli suuri vaikutus, kun osakeyhtiö teki suoria maakauppoja Espoon alueelta, mm kasavuoressa.
 
Aloin käydä oppikoulua Kauniaisissa 1971 enkä muista että K. Kalliolla olisi ollut omaa linjaa Kauniaisista Mankkaan kautta etelä-Espooseen ja Helsinkiin. Kuljin nimittäin sillä bussilla kouluun ja liikennöitsijä oli Espoon Auto Oy ja linjanumero oli aluksi 9, myöhemmin 109, joka pidennettiin ensin Kaunialaan, sitten Jorviin.

Olen lukenut jostain muualta että syy miksi Kallio lopetti bussiliikenteensä ja myi linjansa oikeudet Espoon Auto Oy:lle, oli että kun rantarata oli saanut sähköt 1969 niin Kallion vanhat bussit eivät pystyneet enää kilpailemaan junan kanssa nopeudessa eikä mukavuudessa.

Linja 212 eli Turun motaria pitkin kulkeva aloitti vasta 1970-luvun puolessavälissä ja liikennöitsijä alusta alkaen Espoon Auto, eli lehtiartikkelissa on siinä kohtaan virhe.

Åbergin Linja oli kolmas bussiliikennöitsijä joka ajoi Kauniaisista Helsinkiin, tämä meni Espoon kirkonkylän ja Finnoon kautta länsiväylälle ja Kamppiin.

Espoon kanssa oli varmaan joukkoliikenneyhteistyötä n 1974 alkaen niin että linjatunnukset yhtenäistettiin että liikennöitsijät luopuivat omista linjanumeroistaan ja Helsinkiin menevät oli joko 100-tai 200-alkuisia.

Kauniaisten kauppala osti lisämaita Espoolta Kasavuoresta 1957 mutta suurin osa alueesta jäi virkistysalueeksi.
 
Kaarlon poika Tauno 70-luvulla hermostui sähköjunan tuloon ja oletukseen liikevaihdon tippumiseen, niin lopetti toiminnan viemällä luvat takaisin ministeriöön. Näin Espoon Auto sai liikenteen lahjaksi. Kallion linjat menivät kaikki Mannerheimintien kautta eli Espoon Auto aloitti aikaisemmin 109:n ja sen edeltäjän liikennöinnin.
 
Viimeksi muokattu:
Linja 9 on aikojen alusta asti ollut espoon auton. 60-luvun puolivälissä se siirtyi kulkemaan Tapiolan läpi, jolloin linjalta 5 (105) saattiin muutama auto pois. Ennen se kulki Mankkaalta invaliidien ammattiopiston kautta suoraa jorvaksentielle, kun merituulentietä ei ollut.
Kun tarvontie valmistui, espoon auto aloitti linja 11. Kauniaisten keskusta - Munkkiniemi - Helsinki. Se ei kauaa toiminut.
Kallio aloitti samaan aikaan linjan 4 Kauniala- Kasavuori - Keskusta - Munkkiniemi - Helsinki. Tätä voidaan pitää linjan 212 edeltäjänä.
Linja 4 oli kouluaikoina erittäin kuormitettu juuri tuon oppikoulun ja vastaavan ruotsalaisen oppikoulun takia, mm kasavuoren koululaiset vaihtoivat linjalta 9 siihen keskustassa, kun eivät jaksaneet kävellä.
Kallion linjat 1,2, 3 kulkivat Viherlaakson - Leppävaaran kautta Helsinkiin.
Sitten Kalliolla oli jonkin aikaa linja Kauniaisten keskustasta Tammikummun vanhainkotiin Petakseen. Tammikumpu sijaitsee Kauniaisten puolella.
Ja kuten yllä mainittiin myös Åberg ajoi Kauniaisiin. Jotkut Åbergin vuorot jatkoivat Nihtisiltaan asti. Tämän linjan syy oli arvaukseni mukaan se, että Esppoon kaupunki siirsi virastojaan Kauniaisiin. Samasta syystä vuoroja lisättiin linjalle 9.
Kun esppoon auto aloitti liikenteen linjat supistettiin kolmeen. 109, 212 ja 261. 261 lopetettiin jossain vaiheessa ja tilalle tuli 224.

Tavallaan Kauniaisten liikennettä hoiti nyös Otto Nyberg, joka ajoi alkuaikoina Petaksen baarilta työväen akatemian - viherlaakson kautta Helsinkiin. Nyberg siirtyi Kauniaisiin myytyään Mikkeli - Otava linjansa savonlinjalle.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:49 ----------



Vielä tuli sellainen havainto mieleen, että myös 1 lahnuksen linjan auto pyöri jonkin aikaa Kauniaisissa. Linja 40 Skogby. Eli oli varmaan matkalla Rinnekotiin. Minulle ei koskaan valjennut oliko toinen päätepiste Kauniaisisa vai jossain muualla ?
 
Viimeksi muokattu:
Vielä tuli sellainen havainto mieleen, että myös 1 lahnuksen linjan auto pyöri jonkin aikaa Kauniaisissa. Linja 40 Skogby. Eli oli varmaan matkalla Rinnekotiin. Minulle ei koskaan valjennut oliko toinen päätepiste Kauniaisisa vai jossain muualla ?

1972 Espoon linjakartasta katsottuna linjan 40 reitti oli Espoon keskus-Tuomarila-Kauniainen-Viherlaakso-Lähderanta-Järvenperä-Juvan teollisuusalue-Kalajärvi-Lahnus-Hännikäinjen-Lahnus-Vihdintie-Rinnekoti / Skogby. Aikataulu 1972 yhteensä kaksi lähtöä päivässä, aamulla 10.00 lähtö Rinnekodista Espoon keskukseen ja paluuvuoro klo 13.15 Espoon keskuksesta Rinnekotiin
 
Kun esppoon auto aloitti liikenteen linjat supistettiin kolmeen. 109, 212 ja 261. 261 lopetettiin jossain vaiheessa ja tilalle tuli 224.

261 lopetettiin ja korvattiin liityntälinjalla e51 kun Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön. e51 muuttui 224:ksi elokuussa 2016 kun länsimetron liityntäliikenteen oli tarkoitus alkaa. Samalla Kaunialan ja Kasavuoren viikonloppuliikenne poistui, koska 224 ei enää tee "Kaunialan kierrosta" kuten 51.

109 korvattiin linjalla 549 2.1.2018 länsimetron liityntäliikenteen alettua.

212 on pysynyt Kauniaisten puolella lähes samana syksyyn 2018 asti, jolloin Kaunialan lenkkiä alettiin ajaa molempiin suuntiin. Kaunialan lenkkiä pidettiin sekavana, koska bussiin piti jäädä istumaan vielä päättärilläkin, jos halusi päästä Kasavuoreen, Yrjö Liipolan tielle tai Koivuhoviin. Itse tykkäsin tehdä Kaunialan kierroksen aina sightseeinginä, vaikka kotipysäkkini onkin Varubodenin vieressä Asematiellä.

Olen parikin kertaa tehnyt myös Kaunialan kierroksen opastaakseni Villa Bredan vanhainkotiin matkalla olleita ulkopaikkakuntalaisia, joille Reittiopas on käskenyt jäädä jo Grankulla Samskolanin kohdalla pois. Villa Bredan kohdallahan on pysäkki, mutta se oli vasta Bredantiellä, pitkällä Kaunialan "päätepysäkin" jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
261 lopetettiin ja korvattiin liityntälinjalla e51 kun Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön. e51 muuttui 224:ksi elokuussa 2016 kun länsimetron liityntäliikenteen oli tarkoitus alkaa. Samalla Kaunialan ja Kasavuoren viikonloppuliikenne poistui, koska 224 ei enää tee "Kaunialan kierrosta" kuten 51.

Leppävaaran kaupunkirata otettiin käyttöön kesällä 2002, mutta mun muistikuvien mukaan 261 korvattiin e51:llä vasta vuosi pari myöhemmin.
 
Vielä sen verran historiaa, että Kallion linja 4 ajettiin muistaakseni urheilutietä bredantieltä ksavuorentielle, Mennen tullen ja se kääntyi Kaunialassa ympäri. Sitten kun ksavuorentien varteen alkoi ilmestyä asutusta ja kerrostaloja, ajettiin tuo pitempi lenkki Yrjö Liipolantien kautta. Suomalainen oppikoulu aloitti toiminnan 1964 Mäntyniemen koulussa. Muutaman vuoden kuluttua sille valmistui oma koulurakennus kasavuorentien kupeeseen ja linjan 4 käyttö kasvoi huomattavasti.
 
Espoon Auto aloitti 70-luvulla myös linjan 15 Otaniemi-Kauniainen joka myöhemmin pidennettiin Lähderantaan ja sitten Jupperiin. Se linjatunnus taisi säilyä aika pitkään, nyt se on kai 548 mutta ei mene Otaniemeen enää.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:15 ----------

Tavallaan Kauniaisten liikennettä hoiti nyös Otto Nyberg, joka ajoi alkuaikoina Petaksen baarilta työväen akatemian - viherlaakson kautta Helsinkiin. Nyberg siirtyi Kauniaisiin myytyään Mikkeli - Otava linjansa savonlinjalle.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:49 ----------



Vielä tuli sellainen havainto mieleen, että myös 1 lahnuksen linjan auto pyöri jonkin aikaa Kauniaisissa. Linja 40 Skogby. Eli oli varmaan matkalla Rinnekotiin. Minulle ei koskaan valjennut oliko toinen päätepiste Kauniaisisa vai jossain muualla ?

Jos tarkemmin muistaa niin olihan silloin Kauniaisissa jotain ihan kummallisia bussiyhtiöitä, joku sininen vanha Kutter keltaisilla raidoilla eli värit vähän niikuin Ruotsin lipussa, olisiko ollut joku Wikström? Joku luokkakaveri kulki sillä jonnekin maaseudulle päin. Ja Lahnuksen linjasta muistan kanssa että puhuttiin. Samskolaniin tultiin käymään koulua kauempaakin.
 
Tuo on täysin mahdollista. Eikös tuo samskolan ollut osittain jopa "sisäoppilaitos", eli oli mahdollisuus majoitukseen. Asuntola oli oppilaskodintiellä. Nimikin jo vähän viittaa siihen.
 
Tuo on täysin mahdollista. Eikös tuo samskolan ollut osittain jopa "sisäoppilaitos", eli oli mahdollisuus majoitukseen. Asuntola oli oppilaskodintiellä. Nimikin jo vähän viittaa siihen.

Oppilaskoteja oli 3. Yksi pojille, toinen tytöille jotka kävivät tavallista oppikoulua ja kolmas "Klostret" = "Luostari" tytöille joka oli tyttöjen sisäoppilaitos josta ei valmistunut ylioppilaaksi vaan seurapiiridaamiksi. Se taidettiin lakkauttaa jo 50-luvulla, ne kaksi muuta myöhemmin. En muista että 70-luvulla olis enää ollut oppilaskodit käytössä. Luostarissa oli jo tuoolloin opettajien asuntoja sekä kuvaamataiteen ja veiston luokkia. Ne jotka tulivat kauempaa asuivat sukulaisten tai tuttavaperheiden luona vuokralaisina. Luostari paloi aika kunnolla n 10 vuotta sitten mutta rakennettiin uudelleen koska oli suojeltu rakennus.
 
Takaisin
Ylös