Jotkut eivät halua eivätkä pysty terveydellisistä syistä asumaan kantakaupungissa liikenteestä aiheutuvan melun ja ilmansaasteiden takia.
Lähiöissä asutaan ennen kaikkea siksi että ilma on puhtaampaa ja melu pienempää, mutta silti matkat töihin ja kouluihin ja palveluihin ovat järkevissä mitoissa. (ks kommentti yllä)
Varmaan tämä on totta joidenkin kohdalla, mutta tuota ”ennen kaikkea” mä en kyllä pureksimatta niele. Sanoisin ennemmin niin, että ”joillekin” nuo ominaisuudet ja esimerkiksi ulko-ovelta alkavat metsät ovat tärkeitä.
Mutta kuinka moni muuttaisi Kannelmäestä Etu-Töölöön, jos yhtäkkiä saisi lottovoiton? Sitä me emme oikein tiedä. Väittäisin, että aika iso osa pk-seudun asukkaista asuu lähiössä ennen kaikkea siksi, että se on taloudellinen ratkaisu.
Lähiömatto on aika tiivis aina kehäkolmoselle asti ja sen ohikin pääradan varrella.
Ei se ole. Kartalla voi näyttää siltä, kun sitä tummankeltaista asuntotonttia on niin paljon. Mutta kannattaa seuraavalla lentomatkalla valita saapuminen Helsinkiin valoisaan aikaan, niin voi katsoa miltä pk-seutu näyttää ilmasta käsin. Kantakaupunki näyttää, no, kaupungilta ja loput on käytännössä havumetsää, jossa on siellä täällä taloja. Suomalainen lähiö on ääriväljästi rakennettu verrattuna keskieurooppalaiseen. Asukastiheys Kalliossa on jotain aivan muuta kuin Kaivokselassa.
Ei ne bussit mitään tyhjiä peltobusseja ole, niissä kulkee koululaisia opiskelijoita, eläkeläisiä, pienten lasten vanhempia, ylipäänsä sellaisia joilla ei ole autoa. Mutta enen koronaa ja etätöitä myös työmatkalla olevia aikuisia.
Lähiöbussin problematiikkaa avasin jo aiemmin. Lähiössä ei ole muuta kuin asuntoja, joten ”kaikki” lähtevät sieltä aamulla suunnilleen samaan aikaan pois ja tulevat sitten iltapäivällä samaan aikaan takaisin. Sellaisen liikenteen järjestäminen on todella epätaloudellista, kun siellä bussissa on väkeä vain muutaman tunnin päivässä ja silloinkin vain yhteen suuntaan.
Tämä aivan sama problematiikka on Laajasalon lähiöratikallakin. Alunperin KSV:n virkamiehet halusivat yhdistää Yliskylän linjan kympin ratikkaan, ja sain useamman vuoden paasata tästä, kunnes sielläkin sitten jotenkin mieli avautui ja todettiin, että kuormaprofiilit on niin erilaiset, ettei se yhdistäminen ole mitenkään järkevää. Päätettiin päättää Yliskylän linjan Kaivokadulle. Nyt sitten poliitikot kielsivät sen, ja linja jääkin Hakaniemenrantaan. Pilalla, niin pilalla.
Kantakaupungin ratikkaverkko on kaukana optimaalisesta, mutta siitä huolimatta se palvelee aivan erilaisia ja liikenteen järjestämisen kannalta huomattavasti taloudellisempia tarkoituksia kuin lähiöbussit. Nousuja on paljon, joten lipputuloja on paljon. Matkat ovat lyhyitä. Niitä tehdään aamuvarhaisesta iltamyöhään ja ruuhkapainotteisuus on aivan toista luokkaa kuin lähiössä. Tietysti tämä kaikki oli totta ennen kuin Höseli hinnoitteli matkustajat ulos ratikoista.
Sun ei tarvitse uskoa mua, jos et halua. Kuormitusprofiilit varmaan saa Höselistä pyydettäessä.
Ratikoiden matkustajamäärän väheneminen voi myös selittyä sillä että kantakaupungin asukkaat ovat vanhentuneet niin että kyky liikkua itsenäisesti on heikentynyt ja osa kuollut pois. Vanhojen arvostettujen alueiden asunnot ovat niin kalliita että lapsiperheillä tai nuorilla aikuisilla ei ole varaa niihin ja niillä joilla on, on myös autot.
Tämä on mulle uusi ajatus. Onko kantakaupungin asukkaiden ikäjakauma poikkeuksellinen ja onko vanhuksia siis erityisen paljon? Ratikkaahan on vanhuksenkin paljon helpompi käyttää kuin bussia, mutta jos todella on niin, että ratikkavyöhykkeellä asuu huomattavasti enemmän vanhuksia kuin muualla HSL-alueella, niin tuo voisi olla yksi selittävä tekijä muiden joukossa.
