Viestiketju: Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Alunperin kirjoittanut sane

Voi toki olla yksi selittävä tekijä - mutten tätä ilman tilastoja usko. Oman käsityksen mukaan esim. Töölön asukasprofiili on nuorentunut huomattavasti kuluneen kymmenen vuoden aikana - toki tämäkin vain oma mahdollisesti vääristynyt käsitys.
Hyvin suppealla otannalla (omasta tuttavapiiristä kantakaupungissa asuvat henkilöt), on kuitenkin hinnoittelu huomattavasti suurempi selittäjä. Autottomat toki liikkuvat joko jaloilla, fillarilla tai joukkoliiktenteellä minne vaan, mutta suurella osalla on myös auto esim harrastusten tai pitkien työmatkojen takia. Autolliset sitten liikkuvat usein autolla myös matkat, jotka olisivat joukkoliikenteellä mukavempia ja/tai nopeampia ihan vain siksi, että 5,6 e on liian korkea hinta Kalliosta Ruoholahteen tai Pasilaan ja takaisin (taisi nousta tästä vielä...). Ihan ytimeen toki sitten myös autolijat valitsevat joko jalat, fillarin tai joukkoliikenteen, koska pysäköinti muuttaa tämän matikan.

Koska en itse asu Töölässä niin en voi sanoa kyseisen kaupunginosan ikärakenteesta, jos muutoksia on tapahtunut niin se on tapahtunut hitaasti, mutta Töölö, Munkkiniemi, eteläinen kauntakaupunki ym arvoalueet ovat aina olleet ikäihmisdomoinoivia.

Joukkoliikennematkat Helsingin seudulla vähenivät ensin koronan takia, sitten etätöiden, mutta sitten täytyy muistaa että vanhukset eivät ole koronan jälkeen palanneet joukkolikenteen matkustajiksi, syynä osittain se että koronan uusia vanhuksille vaarallisia variantteja liikkuu vielä, ja se että he eivät osaa ostaa lippuja älypuhelimella, ja vanha matkakortti, jos heillä joskus on ollut sellainen, voi olla hukassa. Kaupunki maksaa ilmeisesti myös taksikyytejä jos on rollaattorin varassa.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:43 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Varmaan tämä on totta joidenkin kohdalla, mutta tuota ”ennen kaikkea” mä en kyllä pureksimatta niele. Sanoisin ennemmin niin, että ”joillekin” nuo ominaisuudet ja esimerkiksi ulko-ovelta alkavat metsät ovat tärkeitä.

Mutta kuinka moni muuttaisi Kannelmäestä Etu-Töölöön, jos yhtäkkiä saisi lottovoiton? Sitä me emme oikein tiedä. Väittäisin, että aika iso osa pk-seudun asukkaista asuu lähiössä ennen kaikkea siksi, että se on taloudellinen ratkaisu.

Pitää verrata lähiöitä samantasoisiin kantakaupungin osiin, esim Sörnäisten Kurvin seutu on Kannelmäen kaltainen, ja Tapiola on Töölön kaltainen asukkaiden yhteiskuntaluokkarakenteen perusteella.

Moni lottovoittaja valitsisi Tapiolan tai Kauniaisen tai Tammelundin ennen Töölöä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Tämä aivan sama problematiikka on Laajasalon lähiöratikallakin. Alunperin KSV:n virkamiehet halusivat yhdistää Yliskylän linjan kympin ratikkaan, ja sain useamman vuoden paasata tästä, kunnes sielläkin sitten jotenkin mieli avautui ja todettiin, että kuormaprofiilit on niin erilaiset, ettei se yhdistäminen ole mitenkään järkevää. Päätettiin päättää Yliskylän linjan Kaivokadulle. Nyt sitten poliitikot kielsivät sen, ja linja jääkin Hakaniemenrantaan. Pilalla, niin pilalla.

Laajasaloa auttaisi jos sinne saataisin työpaikkoja. Onko niin että laajasalolaiset eivät halua työpaikkarakentamista sinne?

---------- Viestit yhdistetty klo 19:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:59 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Salomaa on unohtanut, että kerroin hänelle jo, miten Helsingissä on tietullit nyt jo. Liikennemäärien rajoittaminen sisääntuloteiden päissä, liikennevaloissa, ja tullimaksu parkkipaikalla. Mutta turhaan tämänkin toistin, eiköhän se unohdu jälleen.

Noilla järjestelyillä kaupunki ei tienaa mitään koska niillä jotka tulevat autolla töihin keskustaan on autohallipaikkka yksityisessä parkkiluolassa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Salomaa on unohtanut, että kerroin hänelle jo, miten Helsingissä on tietullit nyt jo. Liikennemäärien rajoittaminen sisääntuloteiden päissä, liikennevaloissa, ja tullimaksu parkkipaikalla. Mutta turhaan tämänkin toistin, eiköhän se unohdu jälleen.

tuo ei ole tietenkään sama asia. Tietulleilla tarkoitetaan rajaa, jonka ylittämisestä peritään maksu.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:28 ----------

Alunperin kirjoittanut citybus

Kerrotko, miten se liikenne sitten sujuvoituisi muuta kuin latteuksien viljelyn tasolla? Helsingissä ei ole ruuhkia. En edes muista, milloin olisin joutunut viimeksi odottamaan kaksi valokiertoa risteyksestä päästäkseni, ellei joku ole jäänyt seisomaan valoihin.

Useamman kerran eri ketjuissa olen kertonut jo.

Tietulleja ei onneksi ole tulossa, koska ei ole niitä mahdollistavaa lainsäädäntöäkään.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Koska en itse asu Töölässä niin en voi sanoa kyseisen kaupunginosan ikärakenteesta, jos muutoksia on tapahtunut niin se on tapahtunut hitaasti, mutta Töölö, Munkkiniemi, eteläinen kauntakaupunki ym arvoalueet ovat aina olleet ikäihmisdomoinoivia.

Tilastoista tämä ei kuitenkaan näy muuta kuin Munkkiniemen, Katajanokan ja Ullanlinnan osalta: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/...inkko_Maki.pdf
Tuosta tilastosta löytyy sivulta 14 kartta, jossa 65 vuotta täyttäneideen osuudet asuinalueittain.

Alunperin kirjoittanut sane

Tilastoista tämä ei kuitenkaan näy muuta kuin Munkkiniemen, Katajanokan ja Ullanlinnan osalta: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/...inkko_Maki.pdf
Tuosta tilastosta löytyy sivulta 14 kartta, jossa 65 vuotta täyttäneideen osuudet asuinalueittain.

Se alempi kartta kertoo tummanpunaisissa ruuduissa missä on absoluuttisesti eniten 65 v täyttäneitä 500x500 m kattavalla alueella . Ullanlinna, Eira, Punavuori, Töölö, Munkkiniemi muodostaa selvän "akselin" .
Munkkiniemessä on seuraavan sivun tekstin mukaan esuhteessa eniten yli 75 v täyttäneitä, 10%.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se alempi kartta kertoo tummanpunaisissa ruuduissa missä on absoluuttisesti eniten 65 v täyttäneitä 500x500 m kattavalla alueella . Ullanlinna, Eira, Punavuori, Töölö, Munkkiniemi muodostaa selvän "akselin" .

Samoilta seuduilta löytyy absoluuttisesti eniten myös 0-6 vuotiaita (sivu 11) ja 7-15 vuotiaita (sivu 13). Eli kantakaupunki onkin lapsivaltainen?

Alunperin kirjoittanut 339-DF

1. Otso Kivekästä lainatakseni, kantakaupungin asukkaille bussit ovat jotain, mitä ei oikeastaan ole olemassa.

Tämä ehkä tosiaan pitää paikkansa kantakaupunkikuplassa asuvien, A-vyöhykkeestä haaveilevien ihmisten kohdalla. Siitä, sekä myös muusta foorumilla tapahtuvasta raitiovaunusuitsutuksesta, voi kuitenkin saada sellaisen vaikutelman, että raitiovaunut olisivat laajemminkin jotenkin merkittävä liikennemuoto. Näinhän asia ei ole. Suurimmalle osalle HSL-alueen asukkaista raitiovaunut ovat jotain, mitä ei oikeastaan ole olemassa. Suurin osa joukkoliikenteestä tapahtuu nimenomaan busseilla.

Ihmiset asuvat valtaosaltaan esikaupunkialueilla. Suuri osa firmojen pääkonttoreista ja muistakin työpaikoista on siirtynyt sinne. Näin myös ihmisten liikkuminen tapahtuu siellä. Monet eivät käy keskustassa enää juuri koskaan. Paikasta toiseen liikutaan busseilla, osittain myös metrolla ja lähijunilla. Monet näkevät ratikoita enää vain vanhoissa, Helsingissä kuvatuissa kotimaisissa elokuvissa. Ratikkaa saatetaan käyttää joskus matkalla laivaterminaaliin, kun ollaan menossa risteilylle, mutta siihen se jää. Raitiovaunut ovat HSL-alueella hyvin marginaalinen liikennemuoto, ja valtakunnallisesti ajatellen täysin mitätön. Tampereen uusi hieno ja suosittu ratikka muuttaa tilannetta ehkä promillen verran.

Itse kyllä pidän Helsingin keskustasta. Jos saisin lottovoiton, muuttaisin heti sinne. Nyt asun kuitenkin leveästi lähiössä. Samalla hinnalla saisin Katajanokalta ehkä puolet vaatekaapista. Käyn keskustassa usein, ja olen joskus matkustanut raitiovaunullakin.

Onneksi pääkaupunkiseudullekin on tulossa modernia raitiovaunuliikennettä mm. Raide-Jokerin muodossa, nykyisen katuja pitkin ryömivän museoliikenteen rinnalle.

Ehkäpä jo muutaman vuosikymmenen päästä voidaan raitiovaunuistakin puhua edes jossain määrin merkittävänä liikennemuotona.

Helsingin joukkoliikenteen valuvika on, että keskustan pitäisi olla 2-3x suurempi.

Alunperin kirjoittanut hylje

Helsingin joukkoliikenteen valuvika on, että keskustan pitäisi olla 2-3x suurempi.

Ja kokonaisuuteena se, että Helsingin pinta-alasta on 2/3-osaa vettä.

Vedessä ei asu ketään eikä se tarvitse joukkoliikennettä. Jos jotain, niin vesistöt tekevät joukkoliikenteestä toimivampaa koska asutus keskittyy rajalliselle alueelle jota on helppo palvella joukkoliikennevälineillä. Samaa vaikutusta tekevät myös jyrkät kukkulat, rinteet ja vuoristot.

Helsingin lähistön sisämaassa sitten merkittävien maantieteellisten rajoitusten puuttuessa kaupunkirakenne hajoaa ties mihin pelloille ja metsiin, joihin on mahdotonta ajaa hyvää joukkoliikennettä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Joskus kauan sitten täällä pohdittiin, missä muussa länsieurooppalaisessa pääkaupungissa busseilla olisi yhtä suuri rooli joukkoliikenteen hoidossa kuin Helsingin seudulla. Lopputulemana olivat Ateena ja Reykjavik. Sellaisessa seurassa ollaan.

Jotenkin tuntuu, että yrität taas taitavasti sanoa, että Helsingin seudun bussivaltaisuus olisi jotenkin harvinaista. Ei kai tarvitse puhua vain pääkaupungeista. Kaupunkeja ne muutkin ovat. Euroopasta löytyy varmaankin runsaasti suuria kaupunkiseutuja, joissa bussit ovat lähes ainoa joukkoliikennemuoto. Eli ihan isossa seurassa ollaan. Jos muita muotoja löytyy, eivät nekään välttämättä ole raitiovaunuja. On tietysti tulkinnanvaraista, mikä lasketaan suureksi kaupungiksi. Mitä pienempään kokoon mennään, sitä merkittävämmäksi bussiliikenne nousee. Toki uusia pikaraitiotiejärjestelmiäkin on jonkin verran avattu ja hyvä niin.

Noin 400 km Helsingistä länteen on kaupunki nimeltä Tukholma, jossa keskusta-alueen pintajoukkoliikenteestä lähes 100 % hoidetaan busseilla.