Viestiketju: Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Siksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) ensisijaisen tavoitteen tulee olla tiiviillä alueilla asuvien palvelemisessa ja vasta toissijaisesti alueen ulkokehällä asuvien autoilun varaan elämänsä rakentaneiden houkuttelu.


Tuossa asiassa Frank nyt höpisee ihan omiansa. Esim täällä luoteisessa Helsingissä palvellaan erinomaisesti joukkoliikenteellä.

Alunperin kirjoittanut JT

Noin 400 km Helsingistä länteen on kaupunki nimeltä Tukholma, jossa keskusta-alueen pintajoukkoliikenteestä lähes 100 % hoidetaan busseilla.

Raitioliikennettä saisi olla toki enemmän keskustassa, mutta Tukholman seudulla raideliikenteen kulkutapaosuus on kuitenkin suurempi kuin HSL-liikenteessä. Keskustan sisällä liikkuessani en ole tarvinnut bussia kuin pari kertaa. Kaatosateella tms. sille voisi olla tarvetta, koska metroasemilta on kuitenkin jonkin verran kävelymatkaa esim. ravintoloihin ja hotelleihin.

Vaikka Helsingin seudun raideliikenteen määrä ei ole suuren suuri (eikä varsinkaan ollut ennen 2010-luvulla tulleita raideverkon laajennuksia) eikä maankäyttö ole eurooppalaisittain mitenkään tiivistä, niin Helsingin seudulla on kuitenkin päästy korkeaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen. Eri kaupunkiseuduilla joukkoliikennematkustus on noussut koronakuopasta eri tavoin ja se on tietysti muuttanut asetelmia. Helsingin seudultakaan ei ole vielä olemassa tuoretta tietoa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudesta, vaan uutta liikkumistutkimusta tehdään parhaillaan ja tulokset valmistuvat ensi vuonna.

Kyselijät liikkuvat liikennevälineissä ja kysyvät lomakkeiden kera - onko tämä osa toteutustapaa ? Millaiseen kontaktimäärään tuossa tutkimuksessa pyritään ?

Havaintojeni mukaan bussiliikenteen roolia Helsingin seudulla liioitellaan suuresti. Bussien matkustajamääriä ulkopuolelta tarkkailemalla vaikuttaisi esimerkiksi Hämeentiellä Sörnäisten ja Hakaniemen välillä matkustajia olevan bussia kohden kellonajasta riippumatta noin viisi. Eli se, että bussit vievät kantakaupungissa kohtuuttomasti tilaa (ja tuottavat kohtuuttomasti melu- ja hiukkaspäästöjä) ei tarkoita sitä, että niiden osuus liikennejärjestelmässä olisi suuri. Ainoastaan niiden osuus tämän alueen haitoista on kohtuuton. Mä olisin hyvin tyytyväinen, jos bussiliikenteen haitat tällä alueella olisivat edes jotenkuten sopusuhtaisia niiden matkustajamääriin nähden.

Lakko paljasti hyvin miten miellyttävän hiljainen ympäristö Hämeentiekin voisi olla (nyt kun siinä on henkilöautojen läpiajokieltokin) - jos sitä pitkin ei ajettaisi suuntaansa noin neljää lähes tyhjää bussia minuutissa (joka muuten maksaa kymmeniä miljoonia vuodessa). Ratikoissa sitten näkyi ehkä hieman normaalia enemmän matkustajia.

Enkä tässä nyt yritä sanoa että bussiliikenteestä pitäisi hankkiutua kokonaan eroon - suuri osa seudusta on rakennettu siten että bussit ovat ainoa järkevä vaihtoehto joukkoliikenteen järjestämiseksi. Ja myös kantakaupungin alueella on järkeviä raideliikennettä täydentäviä linjoja.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kyselijät liikkuvat liikennevälineissä ja kysyvät lomakkeiden kera - onko tämä osa toteutustapaa ?

Ei ole. Liikkumistutkimukseen osallistujat saavat henkilökohtaisesti tiedon osallistumisestaan tutkimukseen eikä sitä ole erityisesti kohdennettu esim. joukkoliikenteen käyttäjiin. Vuoden 2018 tutkimuksessa valittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla 38 720 vastaajaa, joista 10 924 vastasi.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ja sitten Hesarista niin osuva mielipidekirjoitus, että piti ihan kysyä itseltäni, olenko Frank.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009431823.html

(Koska linkki jossakin välissä lakkaa toimimasta, niin referaattina Frank Russin mielipidekirjoituksesta, että hän pelkää lippu-uudistuksen vähentävän joukkoliikenteen käyttöä kantakaupungissa)

HSL:hän on tehnyt lippu-uudistuksessa myös vertailuvaihtoehdon, jossa olisi kaksi vyöhykettä. Siinä yhden vyöhykkeen lippujen hinnat eivät eroaisi kovin merkittävästi tasatariffin lippujen hinnoista. Lippujen hintoja pitää joka tapauksessa korottaa rutkasti infrakustannusten nousun takia.

Tämän foorumin ulkopuolellakin keskustelu lippu-uudistuksessa on keskittynyt aika paljon siihen, kuinka tasatariffi heikentäisi rajusti joukkoliikenteen houkuttelevuutta sillä ydinalueella, jossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on korkein. Samalla jää kuitenkin huomaamatta, että lippujen hinnat nousisivat joka tapauksessa rutkasti infrakustannusten vuoksi. Jostakin syystä HSL ei ole nyt tuonut esiin julkisuudessa tätä argumentaatiota, vaikka onkin muuten arvostellut infrakorvausjärjestelmää varsin selväsanaisesti.

Juuri tuolla perusteella joukkoliikenteen käyttäjänä itse hyväksyisin tasatariffin. Lisäys kai nykyiseen AB-lipun hintaa olisi pieni jos oikein muistan.

Varsinkin kun ottaa huomiion kaikki ne uudistukset, mitä joukkoliikenteessä on tehty viime vuosina, niin minun ajattelussa tuo tasatariffiajatus ei tunnu kohtuuttomalta.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Juuri tuolla perusteella joukkoliikenteen käyttäjänä itse hyväksyisin tasatariffin. Lisäys kai nykyiseen AB-lipun hintaa olisi pieni jos oikein muistan.

Pieni lisäys jo valmiiksi kohtuuttomaan hintaan on siis mielestäsi ok? Juuri tästä syystä en itse tasatariffia hyväksy, kun jo nyt alueilta joilta matkustajia saataisiin kyytiin meidät ajetaan hinnoittelulla ulos. Sinänsä jonkun C ja D vyöhykkeen lisäämisen kustannusvaikutus on ymmärrettävästi pienehkö, kun ei siellä niitä matkustajiakaan ole. Ehkä se on sitten hyväksyttävää tasapuolisuutta, ettei matkustajia pian ole missään

Onhan tuo nykyinen kertalipun hintakin ihan ok, jos on matkustamassa vaikkapa Matinkylästä keskustaan tai Vuosaareen. Mutta Töölöstä Kallioon se on aivan liikaa - ja jättämällä näitä matkustajia tietoisesti palvelematta paitsi ajetaan ihmisiä käyttämään vaihtoehtoisia kulkumuotoja, myös mahdollisesti heikennetään taloutta.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

(Koska linkki jossakin välissä lakkaa toimimasta, niin referaattina Frank Russin mielipidekirjoituksesta, että hän pelkää lippu-uudistuksen vähentävän joukkoliikenteen käyttöä kantakaupungissa)

HSL:hän on tehnyt lippu-uudistuksessa myös vertailuvaihtoehdon, jossa olisi kaksi vyöhykettä. Siinä yhden vyöhykkeen lippujen hinnat eivät eroaisi kovin merkittävästi tasatariffin lippujen hinnoista. Lippujen hintoja pitää joka tapauksessa korottaa rutkasti infrakustannusten nousun takia.

Tämän foorumin ulkopuolellakin keskustelu lippu-uudistuksessa on keskittynyt aika paljon siihen, kuinka tasatariffi heikentäisi rajusti joukkoliikenteen houkuttelevuutta sillä ydinalueella, jossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on korkein. Samalla jää kuitenkin huomaamatta, että lippujen hinnat nousisivat joka tapauksessa rutkasti infrakustannusten vuoksi. Jostakin syystä HSL ei ole nyt tuonut esiin julkisuudessa tätä argumentaatiota, vaikka onkin muuten arvostellut infrakorvausjärjestelmää varsin selväsanaisesti.

Se että HSL:llä on erilaisia vaihtoehtoja, joista toiset kuulostavat huonommilta kuin yhdet, ei oikeastaan kerro mistään mitään (mielenkiintoista).

Perimmäinen ongelmahan tässä on se, että järjestetään joukkoliikennttä, siitä aiheutuu kustannuksia, mutta kustannukset jakautuvat näillä nykyisillä lippuvirityksillä melko epäoikeudenmukaisesti käyttäjien maksettavaksi. Epäoikeudenmukaisesti siksi, että joukkoliikenteen järjestäminen on jossakin kalliimpaa, per matkustaja, kuin toisaalla ja mitä lähemmäksi tasatariffia mennään, sitä enemmän joukkoliikenteessä on ristisubventiota.

Kantakaupunkilainen ei käytännössä käytä lähiöbusseja. Aika harva käyttää edes metroa tai lähijunia. Mutta maksaa niistä silti.

Tässä ei ilmeisesti auta muuta kuin perustaa Punavuoren itsenäisyysliike ja lopulta erota HSL:stä. Vastine on niin huono, että säästyneillä rahoilla maksaisi asukkaille muutaman uber-matkan viikkoon ja loputtomasti sähkölautaa.

Ja ehkä tämä on hyväosaisen ja etuoikeutetun kitinää, kuten joku Hesarin yleisönosastolla totesi. Todettakoon kuitenkin, etten vastusta tulonsiirtoja sinänsä, vastustan niitä vain tällaisten läpinäkymättömien ristisubventiohimmeleiden läpi. Ihmisiä ei pitäisi tukea asuinpaikan perusteella, ainoastaan tarpeen mukaan. Suomi nyt tuntuu olevan maa, että kun nurmijärveläisen homekartanonomistajan lämmityslasku on liian suuri, valtion on riennettävä hätiin. Ehkä se on tarvetta, vaikka mielestäni kuulostaa kyllä enemmän asuinpaikkavalinnalta.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Tämän foorumin ulkopuolellakin keskustelu lippu-uudistuksessa on keskittynyt aika paljon siihen, kuinka tasatariffi heikentäisi rajusti joukkoliikenteen houkuttelevuutta sillä ydinalueella, jossa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on korkein. Samalla jää kuitenkin huomaamatta, että lippujen hinnat nousisivat joka tapauksessa rutkasti infrakustannusten vuoksi. Jostakin syystä HSL ei ole nyt tuonut esiin julkisuudessa tätä argumentaatiota, vaikka onkin muuten arvostellut infrakorvausjärjestelmää varsin selväsanaisesti.

Joko infrakorvausjärjestelmistä pitää luopua tai lipputulojen osuutta tuloista pienentää (kuten korona-aikana). Esimerkiksi Kööpenhaminassa, joka on reilusti Helsinkiä kalliimpi kaupunki asuntojen, ravintoloiden ym. hinnan suhteen, esimerkiksi keskustan sisäinen kertalippu maksaa 1,87 euroa ja 13 kilometrin matka länteen 3,12 euroa. Tanskan palkkataso on paljon Suomea korkeampi. Tukholmassassa taas on käytössä tasatariffi ja koko läänin kertalippu (HSL-aluetta laajempi alue) maksaa 3,43 euroa eli suunnilleen HSL:n ehdotuksen verran, mutta palkkataso on jonkin verran korkeampi sielläkin. Nämä hinnat toki vaihtelevat vähän valuuttakursseista riippuen. Nykymenolla HSL-alueella ei menisi kovin pitkään, että 3,50 olisikin jo neljä euroa. Kööpenhaminassa ja Tukholmassa ei tiettävästi suunnitella näin suuria korotuksia.