Viestiketju: Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Oletko tosiaan yön yli nukuttuasi tuota mieltä ?
Kun kerran kysyit parannuksista, niin tuo yhä useammassa bussissa oleva iso infonäyttö vaihtoyhteyksineen on todella merkittävä parannus. Sinun pitäisi paremmin tietää miksi niitä ei ole raitiovaunuissa. Ilmeisesti eivät mahdu.

En sanoisi niitä todella merkittäväksi parannukseksi, ja toisekseen raitiovaunujen näytöt toimivat käytännössä aina, kun taas nuo bussien uudet näytöt ovat epäkunnossa vähän väliä. Mielestäni toimintavarmuus on tärkeämpää. Vakiomatkustajat tietävät vaihtoyhteydet ja satunnaiset matkustajat selvittävät ne yleensä etukäteen. Sen sijaan seuraavan pysäkin tietäminen on tärkeää satunnaisille matkustajille ja pimeällä myös monille vakiomatkustajille. Kuulutukset ovat joskus epäkunnossa, mutta raitiovaunuissa voi luottaa ainakin näyttöihin.

Ainakin jotain hyvääkin on tapahtunut. Saunalahdessa ja Tillinmäessä ilakoidaan tuoreinta Länsi-Espoon linjauudistusta. Suora bussi Kamppiin suoraan Länsiväylää pitkin (164 ja 164K). Tuossa muutamat matkustajat kertoivat etteivät ole suorien yhteyksien lopettamisen jälkeen julkisia käyttäneet, nyt tulivat takaisin

Alunperin kirjoittanut canis lupus

Ainakin jotain hyvääkin on tapahtunut.

Nimenomaan näin. Vaikka tilastollisesti vuoroja on vähemmän kuin ennen koronasupistuksia, joillakin alueilla palvelu on voinut silti parantua. Minun käyttämäni linjat 40 ja 52 kulkevat yleisesti ottaen selvästi tiheämmin kuin ennen linjastouudistuksia. Uskon että Konalantien busseja käyttävät voivat kokea samalla tavoin, muutettiinhan 39 runkolinjaksi 30, ja 51 taas korvattiin tiheästi kulkevalla 59. Kyllä tässä positiivisiakin kokemuksia löytyy, joista osa voi olla "luonnollista teknistä kehitystä" (käyttövoimamuutos, uudenlaiset sisänäytöt jne.).

Alunperin kirjoittanut Hape

Luin nuorena harrastajana kuinka tärkeää on että ardidin ivällä ja alkuillasta seskälsusntaisin olisi vuoroväli kuudenkymmenen tekijä, asiakkaat oppisivat aikataulut ulkoa ja optimoisivat oman kulkemisensa. Samoin vaihdot helpottuisivat. Sääli että hienosti toiminut järjestelmä romuttui yhdeksänkymmenluvuilla.

Tänä päivänä aikataulusuunnittelun ykkösprioriteetti ei voi olla se, että aikataulujen tulisi olla helposti ulkoa opittavia. Toki se on aivan totta, että säännöllinen vuoroväli oletusarvoisesti mahdollistaa paremman ja laadukkaan vaihtoyhteysjärjestelmän sekä sen, että erityisesti suuren kysynnän linjoilla vuorot täyttyvät tasaisemmin.

Väittäisin ettei suuri joukko todellakaan halua opetella joukkoliikenteen aikatauluja ulkoa. Ja miksi tarvitsisi, koska ylivoimaisesti suurin osa katsoo yhteytensä matkaketju kerrallaan mobiilisovelluksesta tai tietokoneen näytöltä, jolloin tärkeimmät tekijät ovat ylipäätään sitä, että laadukkaita ja sujuvia yhteyksiä on riittävästi tarjolla. Matkustajan ei tarvitse edes tietää tai olla kiinnostunut reitin lähtö- ja päätepisteistä ja laskea minuutteja lähtöpysäkiltä kotipysäkille. Kehittyneissä sovelluksissa reaaliaikaistieto päivittyy jatkuvasti, mikä mahdollistaa juuri oikea-aikaisen liikkumisen - paperi- ja pdf-aikataulujen suhteen olet oman onnesi varassa.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:44 ----------

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Nimenomaan näin. Vaikka tilastollisesti vuoroja on vähemmän kuin ennen koronasupistuksia, joillakin alueilla palvelu on voinut silti parantua.

Vuorovälin muutoksia pitäisi verrata suhteessa vuorojen täyttöasteiden muutoksiin. Se, että esimerkiksi Espoon perukoilla Nuuksiossa vuoroväli on 15-20 vuoden aikana tippunut 90 minuutista 30 minuuttiin, tarkoittaa sitä, että sinne on satsattu 3 kertaa enemmän euroja, mutta lienee aika selvää, että keskimääräinen täyttöaste on tullut vieläkin pienemmäksi. Kiva kuulla, että Saunalahti-Tillinmäki -alueella palvelu on parantunut ja siellä ehkä on mahdollisuuksia saada bussit täyteen ruuhka-aikoina. Toivoisi kuitenkin, että niitä euroja satsattaisiin kuitenkin enemmän sinne, missä joukkoliikenteen käytölle on oikeasti potentiaalia.

Alunperin kirjoittanut canis lupus

Ainakin jotain hyvääkin on tapahtunut. Saunalahdessa ja Tillinmäessä ilakoidaan tuoreinta Länsi-Espoon linjauudistusta. Suora bussi Kamppiin suoraan Länsiväylää pitkin (164 ja 164K). Tuossa muutamat matkustajat kertoivat etteivät ole suorien yhteyksien lopettamisen jälkeen julkisia käyttäneet, nyt tulivat takaisin

Saunalahtea palveli ennenkin suorat linjat 164A ja 164VA kamppiin. Nyt niiden reitti eroaa pienillä jatkeilla Kurttilaan ja Tillinmäkeen ja siten ettei ne enää kulje Kivenlahdentien ja Vanhan Saunalahdentien kautta vaan suoraan Länsiväylää ja Kauklahdenväylää tai Kiviruukin kautta.

Niittykumpu, Olari ja Latokaski ovat tosin saaneet nyt suoran bussin 121/A, jota ei siellä oikeasti ole ollut sitten vuoden 2018.

Alunperin kirjoittanut JT

Tänä päivänä aikataulusuunnittelun ykkösprioriteetti ei voi olla se, että aikataulujen tulisi olla helposti ulkoa opittavia. Toki se on aivan totta, että säännöllinen vuoroväli oletusarvoisesti mahdollistaa paremman ja laadukkaan vaihtoyhteysjärjestelmän sekä sen, että erityisesti suuren kysynnän linjoilla vuorot täyttyvät tasaisemmin.

Väittäisin ettei suuri joukko todellakaan halua opetella joukkoliikenteen aikatauluja ulkoa. Ja miksi tarvitsisi, koska ylivoimaisesti suurin osa katsoo yhteytensä matkaketju kerrallaan mobiilisovelluksesta tai tietokoneen näytöltä, jolloin tärkeimmät tekijät ovat ylipäätään sitä, että laadukkaita ja sujuvia yhteyksiä on riittävästi tarjolla. Matkustajan ei tarvitse edes tietää tai olla kiinnostunut reitin lähtö- ja päätepisteistä ja laskea minuutteja lähtöpysäkiltä kotipysäkille. Kehittyneissä sovelluksissa reaaliaikaistieto päivittyy jatkuvasti, mikä mahdollistaa juuri oikea-aikaisen liikkumisen - paperi- ja pdf-aikataulujen suhteen olet oman onnesi varassa.

Tuo on ihan totta. Seuraamalla "Bussit kartalla" -sovellusta voi itse kyydissä ollessa suunnitella missä kannattaa vaihtaa niin että pääsee nopeiten minne on menossa mahdollisiman pienellä vaivalla.

Helsingin seudulla on moneen muhin samankokoiseen eurooppalaiseen kaupunkiin nähden ihan hyvä ja kattava joukkoliikenne. Vaikka jollain reiteillä vuoroväliä vähän harvennetaan niin on se silti ihan hyvä.
Monessa muussa kaupungissa vain metro ja raitiovaunut kulkevat tiheään ja lähellä keskusta-aluetta. Esikaupunkeihin kun mennään voi olla tunnin vuoroväli liityntäbusseilla.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Täsmällisyyden parantuminen on oikeasti kova juttu, jos se pitää paikkaansa. Onko sinulla asiasta näyttöä vai perustuuko näkemyksesi vain omiin kokemuksiisi?

Eri paikoissa Helsinkiä pysäkeillä bussia odottaessani olen pannut merkkille, että huomattava osa käyttämästäni busseista tulee pysäkille aikatauluun merkittyyn aikaan. Siis perustuu omiin kokemuksiin, joista ´toisaalta tulee jonkinlainen näyttö määrästä johtuen.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Sähköbusseihin siirtyminen on normaalia tekniikan kehittymistä, jolla ei voi perustella lippujen hintojen nousua. Päinvastoin, sähköbusseilla liikennöintihän näyttää olevan edullisempaa kuin dieselbusseilla. Samoin parantuneet sisänäytöt ovat normaalia tekniikan kehittymistä.

Eikö joukkoliinnefoorumilla saisi kertoa tekniikan kehittymisen hyödyistä. Halusin vastata kun 339-DF asioita kysyi. Hintojen noususta on tämän päivän Hesarissa artikkeli. Sen luettuaan tulee päätöksiin, että kukaan ei voi kättelyssä heittää, kuinka se hintaongelma ratkaistaaan nopeasti. Onko se analyyttinen ja erittelevä keskustelu foorumilla suorastaan kiellettyä ?

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Vuorovälit eivät ole keskimäärin tihentyneet, vaan tammikuussa (ennen Länsimetron jatkeen liityntälinjaston käyttöönottoa) HSL-bussiliikennettä oli viikkotasolla reilut 10% vähemmän kuin tammikuussa 2020.

339-DF mainitsee paljon kielteisiä asioita joukkoliikenteen toteutuksesta. MInä haluan mainita myönteisiä. vuoroväli on olennainen ja minun käyttämieni linjojen vuoroväli on tihentynyt. 36: n lähdöistä poistettiin 60 %, mutta en minä siitä valita, kun ymmärrän että pakko on tehdä myös kokonaisuuden kannalta päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Minusta ainakin yhtenä isona matkustajamääriä vähentävänä tekijänä näyttäytyy etätöiden lisäksi lippujen hintojen nousu. Erityisesti lyhyillä matkoilla liput ovat sen verran hintavia, että matkan tekemistä joukkoliikenteellä ei voi sanoa mitenkään edulliseksi (AB-lippu 3,10 e). Samalla kun lippujen hinnat ovat nousseet, mikroliikkuminen (kaupunkipyörät ja skuutit) ovat nousseet edulliseksi vaihtoehdoksi joukkoliikenteelle. On sitten näkökulmakysymys, pitääkö mikroliikkumista vai joukkoliikennettä parempana kulkumuotona. HSL:nhän on nyt uutisoitu tuovan kevään aikana markkinoille sarjalipun, jolla osittain etätöitä tekeviä yritetään selvästikin houkutella takaisin joukkoliikenteeseen.

Minä epäilen tuota lippujen hintojen vaikutusta joukkoliikenteen käytön vähenemiseen. Ennen aina silloin tällöin liikennevälineissä kiersi tutkimuksen tekijöitä, jolloin ainakin saatiin jotain näyttöä asiasta. Nyt viime vuosina tutkimuksen tekijöitä ei ole sattunut kohdalleni. Pyöristä ja Potkulaudoista keskusteltaessa kannattaa ottaa mukaan keskusteluun tämän talven sääolosuhteet. Tapaturmista puhumattakaan.

339-DF voisi pitää puheenvuoron siitä, että millaista sen HSL-liikenteen pitäsi olla, jotta se häneltä edes osittaista arvostusta.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Eikö joukkoliinnefoorumilla saisi kertoa tekniikan kehittymisen hyödyistä. Halusin vastata kun 339-DF asioita kysyi. Hintojen noususta on tämän päivän Hesarissa artikkeli. Sen luettuaan tulee päätöksiin, että kukaan ei voi kättelyssä heittää, kuinka se hintaongelma ratkaistaaan nopeasti. Onko se analyyttinen ja erittelevä keskustelu foorumilla suorastaan kiellettyä ?

Minä epäilen tuota lippujen hintojen vaikutusta joukkoliikenteen käytön vähenemiseen. Ennen aina silloin tällöin liikennevälineissä kiersi tutkimuksen tekijöitä, jolloin ainakin saatiin jotain näyttöä asiasta. Nyt viime vuosina tutkimuksen tekijöitä ei ole sattunut kohdalleni. Pyöristä ja Potkulaudoista keskusteltaessa kannattaa ottaa mukaan keskusteluun tämän talven sääolosuhteet. Tapaturmista puhumattakaan.

Tietysti täällä saa kertoa tekniikan kehittymisen hyödyistä. Koska kontekstina oli, että kerroit joukkoliikenteessä tehdyistä hyvistä uudistuksista, on vähintäänkin rajatapaus, voiko globaalisti tapahtuvaa tekniikan kehittymistä laskea sellaiseksi. Liikenteen sähköistyminen voi jopa hyödyttää enemmän yksityisautoilua, koska sähköauton käyttökustannukset ovat hyvin pienet.

Sitä analyyttistä ja erittelevää keskustelua nimenomaan kaipaisi enemmän kuin sokeaa luottoa siihen, ettei mitään parannettavaa ole. Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella on syvissä ongelmissa ja sen ratkaisemisen pitäisi kiinnostaa joukkoliikenteen ystäviä. Työntämällä pää pensaaseen ongelma ei ainakaan ratkea.

Vaikka mikroliikkuminen ei Helsingin seudulla olisikaan isossa roolissa talvella, on sillä lipputulokertymän kannalta iso merkitys, jos isohko joukko joukkoliikennettä ennen ympäri vuoden käyttäneistä käyttää sitä nyt vain muutamana kuukautena vuodesta.

Lippujen tarkastuksissa 2021 on tavattu liputtomia matkustajia kulkuneuvosta riippuen 1-10 %. Jos nousuja on vuodessa 300 miljoonaa ja niistä keskimäärin 5 % ilman lippuja, tarkoittaa se 15 000 000 liputonta nousijaa.

Jos liputta matkustaminen olisi hankalaa tai liputon joutuisi usein epämiellyttävään tarkastustilanteeseen tai matka katkeaisi herkästi, voisivat lipputulot lisääntyä. Mikäli 1/3 jatkaisi liputta, 1/3 ostaisi lipun vaikkapa keskihintaan 1,50 €/nousu ja 1/3 vaihtaisi kullkumuotoa tai jättäisi matkustamatta, lisääntyisivät tulot 7,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Runkolinjojen myötä avorahastusta ollaan lisäämässä (linjalla 560 joka kymmenes kulki lipuitta). Samaan aikaan koitettiin koululaisryhmien maksuttomista matkoista, 500 000 euroa vuodessa, tehdä ongelma.

Millainenkohan olisi tarkastajien määrän tuplaamisen vaikutus lipputuloihin?

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Tietysti täällä saa kertoa tekniikan kehittymisen hyödyistä. Koska kontekstina oli, että kerroit joukkoliikenteessä tehdyistä hyvistä uudistuksista, on vähintäänkin rajatapaus, voiko globaalisti tapahtuvaa tekniikan kehittymistä laskea sellaiseksi. Liikenteen sähköistyminen voi jopa hyödyttää enemmän yksityisautoilua, koska sähköauton käyttökustannukset ovat hyvin pienet.

Joukkoliikenteen käyttäjän kannalta on suurimpia uudistuksia dieselkäyttöisten bussien muuttuminen sähköisiksi. Sekä myös päästöjen suhteen koko kaupungin kannalta. Joukkoliikenteen merkittävän uudistuksen kertomista foorumilla piti nyt lähteä pilkkua viilaamaan. Suurennuslasin kanssa joka viestistä löytyisi kommentoitavaa.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Sitä analyyttistä ja erittelevää keskustelua nimenomaan kaipaisi enemmän kuin sokeaa luottoa siihen, ettei mitään parannettavaa ole. Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella on syvissä ongelmissa ja sen ratkaisemisen pitäisi kiinnostaa joukkoliikenteen ystäviä. Työntämällä pää pensaaseen ongelma ei ainakaan ratkea.

Parannettavaa on aina tietenkin, mutta on väärin väittää että HSL:n liikenteen suunnittelussa työskentelevät ja siitä päättävät tekevät työtänsä vaikeuttaakseen joukkoliikennettä. Rahoituskysymys kiinnostaa joukkoliikenteen ystäviä. Mutta se on hankalasti päätettävä asia, niinkuin Hesari tänään kirjoitti. Siinä valitaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin. En tiedä kuka on työntänyt pään pensaaseen, mutta jatkuva valittaminen HSL-liikenteen järjestämisestä kertonee enemmän valittajasta kuin HSL:stä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Vaikka mikroliikkuminen ei Helsingin seudulla olisikaan isossa roolissa talvella, on sillä lipputulokertymän kannalta iso merkitys, jos isohko joukko joukkoliikennettä ennen ympäri vuoden käyttäneistä käyttää sitä nyt vain muutamana kuukautena vuodesta.

Pään pensaaseen työntämista taitaa olla jos sähköpotkulaitailun ongelmat vaietaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:18 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

...

Ydin on se, että ne vähät rahat jotka ovat käytettävissä, pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja samalla hyödyntää potentiaali saada lisää rahaa eli lipputuloja. Nyt niin ei ole.

Missä vähiä rahoja käytetään tehottomasti ?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Joukkoliikenteen käyttäjän kannalta on suurimpia uudistuksia dieselkäyttöisten bussien muuttuminen sähköisiksi. Sekä myös päästöjen suhteen koko kaupungin kannalta. Joukkoliikenteen merkittävän uudistuksen kertomista foorumilla piti nyt lähteä pilkkua viilaamaan. Suurennuslasin kanssa joka viestistä löytyisi kommentoitavaa.

Vaan kun ajoneuvojen sähköistyminen ei rajoitu pelkästään joukkoliikenteeseen. Yhtälailla tai mieluummin jopa enemmän yksityisautoilija tai taksinkäyttäjä voi ajatella, että hänen liikkumisensa on nyt kestävämpää kun matkat tapahtuu sähköautolla. Tätä faktaa sinulle pyrittiin vääntämään, että yleinen tekniikan kehitys ei sinällään ole mikään joukkoliikenneviranomaisen aikaansaama läpimurto.