Viestiketju: Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Alunperin kirjoittanut JT

Vaan kun ajoneuvojen sähköistyminen ei rajoitu pelkästään joukkoliikenteeseen. Yhtälailla tai mieluummin jopa enemmän yksityisautoilija tai taksinkäyttäjä voi ajatella, että hänen liikkumisensa on nyt kestävämpää kun matkat tapahtuu sähköautolla. Tätä faktaa sinulle pyrittiin vääntämään, että yleinen tekniikan kehitys ei sinällään ole mikään joukkoliikenneviranomaisen aikaansaama läpimurto.

Näin juuri. Itse ajan sähköautolla, jota lataan etupäässä kotona. Perheeseemme on edelleen myös vanhempi bensiinikäyttöinen auto, jota käytetään enää erittäin harvoin ja mahdollisimman vähän. Isot pääväylät ja kehätiet kotimme ja työpaikkamme läheisyydessä takaavat erittäin sujuvat liikenneyhteydet. Oma matkani kotoa töihin kestäisi joukkoliikenteellä nopeimmillaankin vähän reilu tunnin ja edellyttäisi kahta vaihtoa. Autollani pääsen noin vartissa. Okei, joskus on ruuhkaa, mutta minua ei se haittaa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Missä vähiä rahoja käytetään tehottomasti ?

Lue ne kaksi linkkiä. Siellä se on kerrottu.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Millainenkohan olisi tarkastajien määrän tuplaamisen vaikutus lipputuloihin?

Muun muassa Dallasissa on todella ahkera lipuntarkastus, ja jos tekee puolen tunnin mittaisen ratikkamatkan, niin tarkastajat osuvat jos eivät nyt lähes aina kohdalle, niin ainakin useammin osuvat kuin eivät osu. Aika harvoin löytävät liputtomia. Mutta maksaa se tarkastaminenkin. Tässä onkin vähän sama ongelma kuin Höselin jokavuotisessa anomuksessa tarkastusmaksun korottamiseksi sataan euroon. Talous ei korjaannu sillä, että pummi jättää maksamatta 100 euroa 80 euron sijaan.

Rakentava kritiikki, jos se vielä sisältää idean muutoksesta toimintaan, on fiksua. Jos vielä palvelun tuottaja kuuntelee ja antaa sen vaikuttaa palvelun suunnitelemiseen, vähenee asiakkaiden tyytymättömyys. Virkamiestaso, vaikka he käyttäisivät itse palvelua eivät tiedä mitä osa asiakkaista tarvitsee.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kyllä luin. Meni motivaatio syvempään pohdintaan, kun tarkastelin Kivenlahden metrotunnelin uudelleenkäyttötarkoituksia.

Niinpä niin. Ymmärsitkö kuitenkin sen todellisen infrakorvausjärjestelmään liittyvän kritiikin sieltä hiihtoputkihuumorin alta?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kannanotto, ongelmien ratkaisuehdotukset ja jatkuva valittaminen ovat eri asioita. Täsmennän että erään kirjoittajan pääviesti yleensä tällä foorumilla on hyvinkin usein että HSL tekee lähes kaiken väärin.

Se on hyvä, että pääviestini on mennyt perille. Tuoltahan se tuntuu, ja satun tietämään, etten ole mielipiteineni ihan yksin. Toisaalta asian voi nähdä niinkin päin, että jopa nykyisellä palvelulla ja nykyisillä hinnoilla niistä käyttäjistä on vielä 80 % jäljellä, eivätkä ne ihan kaikki ole pakkokäyttäjiä.

Sulla oli kokemuksia positiivisesta kehityksestä, eli siitä nähdään, että kehityssuunnat eri alueilla ovat erilaisia. Tällä hetkellä Espoossa on koko joukko uusiin bussijärjestelyihin tympääntyneitä ihmisiä. Saa nähdä, miten se tilanne siitä kehittyy sitten. Käenpoikaa ei voi jättää nälkiintymään.

Onneksi tuolla linkkaamassani postauksessa on kannanottoja ja ongelmien ratkaisuehdotuksia. Varmaan ne sieltä luit.

Alunperin kirjoittanut canis lupus

Mikä sitten estäisi luopumasta tästä mallista ja jatkossa mm. linjojen 20, 30, 560 jne. mentäisiin vain etuovesta ja näytettäisi kuljettajalle lippu? Typerää vaan nostaa hartioita kun ongelmaan voisi puuttuakin

Yksi yksinkertainen näkökulma on se, että jos ajatellaan runkobussien olevan sellaisia, joilla on aika paljon matkustajia, niin kyytiinnousu on todella paljon hitaampaa, jos jokaisen pitää mennä etuovesta ja näyttää lippu. Tämä oli hyvin nähtävissä silloin, kun Fredalla kulki ratikka Kampin kohdalla. Ratikka jäi jatkuvasti jumiin, kun edessä oli bussi, jonne nousi 20 ihmistä, joista jokainen turasi matkakorttikoneen kanssa oman aikansa. Nehän ei ole kovin nopeita vempeleitä silloin, jos haluaa ostaa siltä laitteelta lipun. Mitä hitaampi liikenne, sitä enemmän tarvitaan busseja ja jo yhden bussin lisäys on luokkaa 350 000 €/vuosi. Kannattaako se, vai kannattaako antaa väen mennä pummilla? Pitäisi laskea auki. (Tämä argumenttihan ei päde sellaisella tavanomaisella peltobussilinjalla, jossa kulkijoita on niin vähän ja hekin lähinnä vakituisia, että sitä hidastusta ei juurikaan tule.)

Toinen, vähän ikävämpi näkökulma on sitten tuttu HKL-Suyn ajalta ja metrosta. Lautakunta halusi portit metroasemille, ainakin keskeisimmille. Suy ei halunnut, koska se tiesi, että metrossa on vähintään 15 % liputtomia, ja todennäköisesti niistä merkittävä osa jäisi metrosta pois, jos sinne ei enää pääsisi ilmaiseksi. Olisi ollut hyvin kiusallista kertoa, että kruununjalokiven matkustajamäärä on tippunut esim 20 000:lla vuorokaudessa (luokkaa 9% aikana, jolloin oli vain itämetro). Niinpä virkamehistö vastusti portteja ponnekkaasti ja lennokkaasti keksien mitä mielikuvituksellisimpia tekosyitä. Nyt en ollenkaan tiedä, miten Höselissä suhtauduttaisiin suljettuun rahastukseen runkobusseissa, mutta voin kuvitella, että kun matkustajamäärät ovat muutenkin laskeneet 15–19 %, niin siihen ei kaivata enää mitään lisälaskua.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Esimerkillä olisi pitänyt mainita, missä on turhaa kapasiteettia ja missä taas liian vähän.

En minä sitä tiedä. Esimerkin jos haluat, niin kyllä täällä Espoossa pyörii valtavat armadat lähes tyhjiä busseja, riesaksi asti. Vaikkapa 582. Myös runkobussi 200 tuntuu ohittavan (oranssiksi teipattuja) pysäkkejä runsain mitoin, mikä tarkoittaa, ettei siellä ole kulkijoita sillä tavalla kuin pitäisi runkobussissa olla. Bulevardin eteläpuolella 20 ja 30 ovat aivan liikaa tarjontaa, siellä ilmeisesti riittäisi ainakin suurimman osan päivästä vain toinen.

Periaate on selvä: ryhdytään seuraamaan aktiivisesti nousijakohtaisia kustannuksia linjoittain ja tehdään siitä johtopäätökset. Se on sitten virkamiesten asia tuollainen seuranta järjestää ja esitellä asia poliitikoille.

Otso Kivekäs vei tuon ajatuksen vielä pidemmälle siten, että aktivoidaan kunnat mukaan: jos liikenne tulee aivan poskettoman kalliiksi järjestää, mutta kunta sitä silti haluaa, niin kunta maksaa sen suoraan eikä kierrätä sitä rahaa Höselin kautta (tai siis kierrättää toki, mutta kirjanpidollisesti eri tilin kautta). Eli luodaan selkeät pelisäännöt sille, mikä on oikeasti tarpeellista, joukkoja palvelevaa joukkoliikennettä, jonka HSL järjestää, ja mikä välttämätöntä palvelua ikään kuin hinnalla millä hyvänsä, jonka HSL järjestää kunnan nimenomaisesta tilauksesta.

Joka bussiin ja ratikkaan liikkuva rahastaja. 🤣
No, ei ole oikein realistista.

Tosiasia on, että tietyt väestöryhmät ovat ottaneet runkobussit matkustusvälineekseen. Heillä ei ole aikomustakaan eikä taloudellisia resursseja maksaa. Jos he saavat tarkastusmaksun, he syövät sen maksukuitin ja jatkavat matkaa. Ja tätä yhä enenevässä määrin. Tämä kuvastaa koko yhteiskuntamme rappiotilaan. Samaan aikaan joukkoliikenteen pitäisi saada yhä enemmän yhteiskunnan tukea pärjätäkseen edes jotenkin.

Itse odotan niitä uusia matkakorttilukijoita, joilla ainakin vähennämme "vuohilippujen" käyttöä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Valtava osa tarkastusmaksuista jää maksamatta, koska maksun saanut on varaton tai maksua ei saada perittyä jostakin muusta syystä. Pelkästään nykymuotoisen tarkastustoiminnan lisääminen ei siis yksinään riitä. Ehkä tuo mainitsemasi matkan katkeaminen (esim. tarkastusmaksun kirjoittaminen tarkastusauton takapenkillä eikä tilanteessa pidettäisi kiirettä) voisi olla yksi keino vähentää liputtomuutta.

Tämä on asia, josta soisi saatavan kunnon dataa. Mä jaan mielessäni liputtomat kolmeen ryhmään:
1) Elämäntapapummit. Ihan turha maksaa lippua, kun mahdollinen tarkastusmaksu menee loputtoman pitkän ulosottojonon jatkoksi. Uskoisin, että näitä on ehdottomasti suurin osa.
2) Vahingot. Kuukausilipun voimassaolo päättyi eilen, hups, tuli kallis lasku. Nämä tarkastusmaksut kyllä maksetaan, mutta jo 80 € (satasesta puhumattakaan) on täysin kohtuuton rangaistus yksittäisestä erehdyksestä. Tietysti pitää rangaistus olla, ettei tätä aleta käyttää hyväksi, mutta summan pitäisi olla jotenkin järkevä.
3) Kikkailijat. Ihan normaalit ihmiset, jotka vaikkapa asuvat lähellä vyöhykerajaa ja leimaavat itsensä sisään vasta rajan toisella puolella. Tai menevät "vaan pari pysäkkiä", niin jättävät pienellä riskillä maksamatta. Nämäkin maksavat kyllä sen tarkastusmaksun, jos se sattuu kohdalle. Uskoisin, että tähän ryhmään voi kuulua pienituloisia, esim. opiskelijoita, mutta myös satunnaisia matkustajia, jotka kokevat lipun hinnan liian kalliiksi tai kiinnijäämisriskin liian pieneksi ja käyttävät systeemiä hyväkseen.

Mutta onko ne ryhmät tällaisia oikeasti, en tiedä. Olisi hyvä tietää. Erityisesti ykköskategorian suuruus, koska vain se antaa osviittaa sille, kannattaako suljettu rahastusjärjestelmä palauttaa laajempaan käyttöön.

Tarkastusmaksulaki on myös aika yksipuolinen. Minusta olisi hyvä, jos meillä olisi sellainen järjestelmä, jossa tarkastusmaksun suuruus olisi sama kuin kahden vyöhykkeen kuukausilippu eli 70 €. Ja kun tarkastusmaksun saisi ensimmäisen kerran, se muuntuisi 30 päivän lipuksi eli yllä oleva kakkoskategoria ei maksaisi yksittäisestä hairahduksesta mitään – miksi rangaista kanta-asiakasta, jota pitäisi pikemminkin helliä? Toinen vaihtoehto olisi, että maksut nousisivat portaittain. Eka tarkastusmaksu 40 €, toka 80€, kolmas 120 €. Molemmissa systeemeissä sitten joku aikasidonnainen nollaus.

Alunperin kirjoittanut vristo

Joka bussiin ja ratikkaan liikkuva rahastaja. 🤣
No, ei ole oikein realistista.

Ei ole, ei. Mutta oikeasti ei ihan mahdotontakaan. Joskus kauan sitten laskettiin täällä foorumilla silloisten tietojen avulla, että raitiovaunujen suljettu rahastusjärjestelmä, jossa kaikki nousevat kyytin takaovesta ja esittävät lippunsa rahastajalle, siis mallia 1970-luku, olisi maksanut suunnilleen saman verran kuin nykyinen järjestelmä. Siinä muistaakseni oletettiin kyllä, että matkustajamäärä ei laskisi eikä matkanteko hidastuisi rahastajien käyttöönoton vuoksi. Joka tapauksessa menetetyt/lisääntyvät lipputulot, vähentynyt ilkivalta ja palkkaamatta jätettävät tarkastajat olisivat noin suunnilleen riittäneet kattamaan rahastajista aiheutuvat palkkakulut.