Viestiketju: Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Suy ei halunnut, koska se tiesi, että metrossa on vähintään 15 % liputtomia, ja todennäköisesti niistä merkittävä osa jäisi metrosta pois, jos sinne ei enää pääsisi ilmaiseksi.

On myytti, että portit estäisivät liputta matkustamisen. Asiasta on puhuttu tällä foorumilla ennenkin. Ainakin n. 10 vuotta sitten portillisen Tukholman metron pummiprosentti oli suurempi kuin portittoman Helsingin metron.

Portillisissa metroissakaan harvemmin on niin paljoa henkilökuntaa, että portista ilman lippua läpi menevän perään voitaisiin lähteä. Portit kyllä tunnistavat, jos menee vaikka ihan toisen matkustajan perässä, mutta portti ei ehdi sulkeutua estämään sitä, vaan alkaa vain hälyttää. Ja porttia voi aina huijata ostamalla halvimman mahdollisen lipun, esim. lastenlipun.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Tämä on asia, josta soisi saatavan kunnon dataa. Mä jaan mielessäni liputtomat kolmeen ryhmään:
1) Elämäntapapummit. Ihan turha maksaa lippua, kun mahdollinen tarkastusmaksu menee loputtoman pitkän ulosottojonon jatkoksi. Uskoisin, että näitä on ehdottomasti suurin osa.
2) Vahingot. Kuukausilipun voimassaolo päättyi eilen, hups, tuli kallis lasku. Nämä tarkastusmaksut kyllä maksetaan, mutta jo 80 € (satasesta puhumattakaan) on täysin kohtuuton rangaistus yksittäisestä erehdyksestä. Tietysti pitää rangaistus olla, ettei tätä aleta käyttää hyväksi, mutta summan pitäisi olla jotenkin järkevä.
3) Kikkailijat. Ihan normaalit ihmiset, jotka vaikkapa asuvat lähellä vyöhykerajaa ja leimaavat itsensä sisään vasta rajan toisella puolella. Tai menevät "vaan pari pysäkkiä", niin jättävät pienellä riskillä maksamatta. Nämäkin maksavat kyllä sen tarkastusmaksun, jos se sattuu kohdalle. Uskoisin, että tähän ryhmään voi kuulua pienituloisia, esim. opiskelijoita, mutta myös satunnaisia matkustajia, jotka kokevat lipun hinnan liian kalliiksi tai kiinnijäämisriskin liian pieneksi ja käyttävät systeemiä hyväkseen..

Listaan voisi vielä lisätä 4) välinpitämättömät ja uhmakkaat. matkustetaan pummilla vain "koska mä voin". Nämä ovat yleensä myös niitä jotka pääsevät iltalehteen kertomaan kuinka tarkastajat oli väkivaltaisia ja rasisteja tarkastustilanteessa.

Keskustelussa liioitellaan jonkin verran tyhjiä peltobusseja. HSL:n julkaisun Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 (22/2011) mukaan keskimääräiset nousijamäärät lokakuussa 2010 yhtä lähtöä kohti olivat:

- Helsingin sisäinen linja 31
- Espoon sisäinen linja 20
- Vantaan sisäinen linja 22
- Espoon seutulinjat 36
- Vantaan seutulinjat 29
- 500-sarja 25
- Helsingin palvelulinjat 4
- Espoon palvelulinjat 3
- Vantaan palvelulinjat 1

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Keskustelussa liioitellaan jonkin verran tyhjiä peltobusseja. HSL:n julkaisun Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 (22/2011) mukaan keskimääräiset nousijamäärät lokakuussa 2010 yhtä lähtöä kohti olivat:

- Helsingin sisäinen linja 31
- Espoon sisäinen linja 20
- Vantaan sisäinen linja 22
- Espoon seutulinjat 36
- Vantaan seutulinjat 29
- 500-sarja 25
- Helsingin palvelulinjat 4
- Espoon palvelulinjat 3
- Vantaan palvelulinjat 1

Onko missään tuoreempaa tietoa nousijamääristä per lähtö? Nuo ovat jo yli 10 vuotta vanhoja ja linjasto on monin paikoin pistetty ainakin kerran uusiksi.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Turhaa kapasiteettia on esimerkiksi kantakaupungin bussiralli. Valtaosaa busseista ei tarvitsisi ajaa Hämeentietä Rautatientorille tai Töölön läpi Elielinaukiolle/Kamppiin. Bussirallin lopettamisen vaatimat investoinnit olisivat helpohkosti kannattavia.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Bulevardin eteläpuolella 20 ja 30 ovat aivan liikaa tarjontaa, siellä ilmeisesti riittäisi ainakin suurimman osan päivästä vain toinen

Bulevardin eteläpuoli on niin lyhyt matka, että ei sillä montaa bussia säästetä. Pistetään vain osa matkustajista valitsemaan odottaako seuraavaa bussia 5 minuuttia vai käveleekö n.600 metriä enemmän ja häviää saman ajan.

Antero Alku taisi joskus kauan sitten kirjoittaa tänne, siitä kuinka kapasiteettia ei kannata optimoida erikseen jokaiselle pysäkinvälille. Matkustajat eivät kulje pysäkinväliä kerrallaan eli linjan lyhennys vaähentää matkustajia myös muualtakin linjalta ja lyhennyksen jälkeen seuraavakin pysäkinväli rupeaa näyttää kannattamattomalta.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mä olen vähän eri mieltä. Enhän mä tyhjällä sitä tarkoita, että kuljettaja on siellä yksinään, mutta lähinnä sellaista, että sen isossa bussissa olevan väkimäärän voisi henkilöautollakin kuljettaa. Jos oletetaan, että Espoossa bussi keräsi 20 nousijaa/sivu ja nyt ollaan 20 % perässä eli 16 nousijaa/sivu, niin eipä siellä yhdellä kertaa kovin monta matkustajaa istu. Harva linja on sellainen, että valtaosa matkustaa päästä päähän. Ja tuokin on vain keskiarvo. Pitäydyn siis ainakin toistaiseksi väitteessäni, että liian moni bussi seilaa "tyhjänä".

Tässä sama asia, mutta järjestelmätasolla. Vaikka peltobussissa on liian vähän matkustajia ja ne mahtuisivat henkiläautoon, kun osa matkustajista jatkaa kantakaupunkiinkin asti, siellä taas lisää henkiläautoja ei mahdu liikenteen sekaan.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

On myytti, että portit estäisivät liputta matkustamisen. Asiasta on puhuttu tällä foorumilla ennenkin. Ainakin n. 10 vuotta sitten portillisen Tukholman metron pummiprosentti oli suurempi kuin portittoman Helsingin metron.

Portillisissa metroissakaan harvemmin on niin paljoa henkilökuntaa, että portista ilman lippua läpi menevän perään voitaisiin lähteä. Portit kyllä tunnistavat, jos menee vaikka ihan toisen matkustajan perässä, mutta portti ei ehdi sulkeutua estämään sitä, vaan alkaa vain hälyttää. Ja porttia voi aina huijata ostamalla halvimman mahdollisen lipun, esim. lastenlipun.

Porttien tarkoitus ei olekkaan vähentää vapaamatkustamista vaan luoda mielikuva maksavalle asiakkaalle että vapaamatkustamiselle tehdään jotain.

Portit vaativat runsaasti tilaa, koska ne hidastavat matkustajavirtaa => pitää kompensoida leventämällä kulkureittiä useammalla portilla. Tätä tilaa ei useimmilla maanalaisilla metroasemilla ole ilman palvelunlaadullisesti epämiellyttäviä kompromisseja kuten esim. sulkemalla sisäänkäyntejä tai kulkureittejä mutkistamalla, jotta porttirivejä mahtuu.

Ei siinä, etteikö joukkoliikennematkustajan kokemalla laadulla heitettäisi vesilintua monessa kohtaa järjestelmää, esim. päärautatieaseman vaihdoissa metroon ja ratikoihin. Mutta nää asiat voisi tehdä vielä huonomminkin.

Porteista ja tarkastustoiminnasta keskustelu ratkaisuna HSL:n taloudellisiin ongelmiin on harhaista. Noin viitisen prosenttia matkustajista kulkee liputta ja tarkastusmaksuista menee karkeasti puolet ulosottoon. On melko selvää, ettei liputta matkustamista estämällä löytyisi ropoja enempää rahaa jl:n pyörittämiseen; itse asiassa täysin mahdolista, että keinot ovat kalliimpia kuin saavutetut hyödyt. Vaihtoehtotodellisuus kun ei ole, että liputta matkustavat alkaisivat ostaa lippuja, vaan että eivät matkustaisi/tarkastusmaksuja päätyisi enemmän ulosottoon.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Antero Alku taisi joskus kauan sitten kirjoittaa tänne, siitä kuinka kapasiteettia ei kannata optimoida erikseen jokaiselle pysäkinvälille. Matkustajat eivät kulje pysäkinväliä kerrallaan eli linjan lyhennys vaähentää matkustajia myös muualtakin linjalta ja lyhennyksen jälkeen seuraavakin pysäkinväli rupeaa näyttää kannattamattomalta.

Ei tietenkään pidä yksittäisten linjojen kapasiteettia alkaa optimoimaan. Mutta kun nyt lainasit viestiäni, niin pointtini ei ollut yksittäisissä linjoissa, vaan että pks:n joukkoliikenteessä on systeeminen vika kuljettaa valtava määrä tyhjiä bussijakkaroita siellä, missä liikennöinti on kaikista hitainta ja kalleinta. Eli toisin sanoen, jos joukkoliikenteen taloutta halutaan terveemmäksi, suorien bussiyhteyksien lakkauttaminen keskustaan suuresta osasta seutua on ainoa keino. Vain liityntäliikenteeseen siirtymällä voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen järjestämisen kustannusten ja matkustajamäärien suhteeseen: enemmän matkustajia per käytetty euro.

Kaikki muu on puuhastelua, höyläämistä ja näivettämistä, jonka seurauksena matkustajamäärät vähenevät paljolti samassa suhteessa kuin kustannukset laskevat. Se on pidemmällä aikavälillä vahingollista seudun koko liikennejärjestelmälle.

Matkustajat haluavat suoria linjoja kotoa keskustaan. Jos ei niitä järjestetä, he ajavat kotoa keskustaan omalla autolla. Näin matkustajamäärä taas vähenee. Nyt Kivenlahdesta että Matinkylästä pääsee nopeammin bussilla kuin metrolla Kamppiin. Metro on hidas ja turha

Alunperin kirjoittanut canis lupus

Matkustajat haluavat suoria linjoja kotoa keskustaan. Jos ei niitä järjestetä, he ajavat kotoa keskustaan omalla autolla. Näin matkustajamäärä taas vähenee. Nyt Kivenlahdesta että Matinkylästä pääsee nopeammin bussilla kuin metrolla Kamppiin. Metro on hidas ja turha

Helsingin keskustaan pääsee viidestä suunnasta junalla, ja asemien ympäristöissä on edelleen tilaa rakentamiselle. Jos ihmiset haluavat suoran yhteyden keskustaan, he muuttavat sellaiseen paikkaan, jossa se on tarjolla. Ja jos HSL haluaa/joutuu talouspaineessa järkeistää toimintaansa, Paloheinän tai Latokartanon pelloilta ei jatkossa busseja keskustaan ajeta.

Alunperin kirjoittanut vristo

Minusta vaan tuntuu siltä, että yksi rahastaja tarvitsisi seurakseen kaksi järjestyksenvalvoja.

Kerran 500 -bussissa näin kaksi HSL:n järjestyksenvalvojaa ja kaksi siviilipukuista tarkastajaa. Oli melko tehokasta toimintaa