Hallitusohjelma 2007 -

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Hallitusohjelma on valmistunut. Monia muutoksia / uudistuksia toteutuu joukkoliikennealalla. Ks. alla:

Hallitusohjelman latauslinkki (pdf)

Hallitusohjelma sanoi:
LIIKENNE JA VIESTINTÄPOLITIIKKA

Liikenne
Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Suomen sijainti etäällä Euroopan liikenteen ja logistiikan valtavirroista asettaa suuret haasteet. Pitkäjänteisellä ja luovalla liikennepolitiikalla huolehditaan liikennejärjestelmästä ja sen riittävästä rahoituksesta. Liikennepolitiikalla ja älykkään liikenteen palveluilla tuetaan ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista. Toimiva ja sujuva joukkoliikenne tukee näitä tavoitteita ja parantaa ihmisten arkea. Hallitus edistää informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä. Liikennealaa uudistetaan kehittämällä toimialan hallintoa, elinkeinoja ja valtion liiketoimintaa.

Pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa
Hallitus linjaa vaalikauden alussa eduskunnalle annettavalla selonteolla liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. Selonteko pitää sisällään vaalikauden 2007–2011 väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman. Samassa yhteydessä selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin. Hallituksen tavoitteena on osoittaa vaalikauden aikana liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen, alemmanasteisen tieverkoston yleiskuntoon ja ylläpitoon, kevyen liikenteen väyliin sekä yksityisteiden merkitykseen osana toimivaa väyläverkostoa.

Logistiikka- ja elinkeinopolitiikka
Hallitus korostaa toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden keskeisenä tekijänä. Osallistutaan vahvasti Euroopan unionin logistiikkapolitiikan kehittämiseen siten, että se palvelee nykyistä paremmin myös Suomen ja sen syrjäisten alueiden tarpeita. Parannetaan Suomen logistista kilpailukykyä tavoitteena elinkeinoelämän logistiikkakustannusten alentaminen koko maassa. Merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuus poistetaan, lisätään maksujen läpinäkyvyyttä ja varmistetaan jäänmurtopalvelut nykytasolla osoittamalla niille riittävä budjettirahoitus. Laaditaan logistiikkastrategia ja kaikki kuljetusmuodot kattavan kuljetusklusterin pitkän aikavälin elinkeinopoliittinen ohjelma edistämään suomalaisen liikenneklusterin kilpailukykyä. Hallitus toimii aktiivisesti Venäjän rajaliikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa moottoritien E 18 vuoteen 2015 mennessä, jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös. Osa hankkeesta voidaan toteuttaa PPP-rahoitusmallilla. Hallitus selvittää pääkaupunkiseudun lentokenttäkapasiteetin riittävyyden.

Turvallisuus ja huoltovarmuus
Hallitus laatii ohjelman meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä. Itämeren alusliikenteen turvallisuutta edistetään kehittämällä kansainvälisessä yhteistyössä liikenteen valvontajärjestelmiä, jääluokitusjärjestelmän luotettavuutta ja turvallista navigointia. Turvataan yhteiskunnan kuljetusten kotimainen omavaraisuus kaikissa tilanteissa.

Ympäristö ja joukkoliikenne
Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteelle asetetut energiansäästö- ja ilmastotavoitteet saavutetaan vähentämällä liikenteen ympäristöhaittoja sekä edistämällä joukkoliikennettä, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja siirtymällä biopohjaisiin polttoaineisiin liikenteessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan kannustamalla kuljetuselinkeinoa vapaaehtoisiin energiasäästötoimiin, logistiikkaa tehostamalla, joukkoliikennettä edistämällä ja yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Kehitetään joukkoliikenteen sujuvuutta, työsuhdematkalippujärjestelmän ehtoja, seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita, turvataan julkisen liikenteen peruspalvelut hajaasutusalueella ja pyritään turvaamaan lentoliikenteen saatavuutta. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan vähintään nykytasolla. Valtio osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen, että rahoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä, parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja että kaupungit lisäävät omaa panostustaan joukkoliikenteeseen. Henkilöliikennelakia uudistetaan EU:n säädösten mukaisesti tavoitteena säilyttää Suomen erityisolosuhteet. Hallitus lisää esteetöntä joukkoliikennettä ja parantaa kevyen liikenteen olosuhteita.

Raideliikenne
Raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa ja kattavuutta, jatkamalla sähköistysohjelmaa sekä luomalla edellytyksiä kilpailulle rautateillä. Henkilöliikenteen kilpailuun rautateillä varaudutaan yhteisölainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Selvitetään mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Junien ostoliikennettä kehitetään vastaamaan paremmin alueellisia matkustustarpeita.

Merenkulku
Suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla ja varustamoverotusta uudistamalla. Tonnistoverolainsäädäntö uudistetaan kilpailukykyiseksi. Yleisvarauksen käyttöönotto selvitetään. Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Hallitus varmistaa satamien liikenteellisen saatavuuden ja arvioi vesiväylien rakentamisen tarpeellisuutta osana maan logistista järjestelmää. Hallitus pyrkii turvaamaan matkustaja- ja tavaraliikenteen jatkuvuuden Merenkurkussa.

Toimialan ja hallinnon kehittäminen
Hallitus lisää panostaan liikennesektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Logistiikan tutkimuksen ohella panostetaan erityisesti liikenteen telematiikkaa hyödyntävien ohjaus- ja tietopalveluiden kehittämiseen. Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyön syventämistä selvitetään. Kuljetusmarkkinoiden sääntelyllä varmistetaan, että liikenteenharjoittajat tarjoavat turvallisia ja sujuvia liikennepalveluja. Selvitetään käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilua. Hallitus selvittää väylävirastojen yhdistämisestä väylänpidon tuottavuudelle koituvia etuja ottaen huomioon merenkulun erityistarpeet.

Omistajapolitiikka
Liikennealan liikelaitosten omistajaperiaatteita kehitetään. Määritetään niiden erityistehtävät, valtion strategiset intressit ja tuottovaatimukset. Jatketaan hallinnonalan uudelleen organisointia tuottavuuden parantamiseksi. Tieliikelaitoksesta muodostetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö vuoden 2008 alusta lukien. Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnot eriytetään ja selvitetään Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. VR-yhtymän omistajaohjaus siirretään valtion omistajaohjausyksikköön 1.5.2007 lukien.

Euroopan unioni
Hallitus edistää liikennealan sisämarkkinoita Euroopan unionissa. Tuetaan avointen ja syrjimättömien liikennemarkkinoiden kehittymistä sekä toimia, joilla rajoitetaan liikenteen ympäristöhaittoja, parannetaan ympäristöturvallisuutta ja kehitetään terrorismin vastaisia toimia. Logistiikassa, ympäristöhaittojen torjunnassa ja liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään kehittyneen tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt hiukan uutisesta toivuttua voinee kirjoittaa auki muutaman muutoksen:

- Väylähankkeet, myös joukkoliikenteen, ratkaistaan hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa, joka annetaan jo tänä vuonna. Ohjelmassa ei mainita yhtään rataa eikä yhdenkään kaupungin joukkoliikennehankkeita. Itse ohjelmassa ainoa mainittu väylähanke on E18 - tie.
- Nk. suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki toteutuu. Tuen ehtona on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisääntymiseen eli pelkkään nykyisten palveluiden säilyttämiseen nykyhinnoin ei tukea saa. Tuen määrästä minulla ei ole tietoa.
- VR Oy:n erityisasema valtionyhtiönä päättyy ja yhtiö se siirtyy normaaliin omistajaohjausyksikköön 1.5.2007.
- "Henkilöjunaliikenteen kilpailuun rautateillä varaudutaan yhteisölainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla." eli käsijarru otetaan pois päältä ja mennään EU:n valtavirran mukaan. "Selvitetään mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella." Käytännössä ohjelma tarkoittaa sitä, että ainakin nk. ostoliikenteen kilpailuttamisen tarvitsemat lainmuutokset tehdään hallituskaudella.
- Joukkoliikenteen seudullista organisointia ei ratkaista hallitusohjelmassa vaan myöhemmillä selvityksillä. "Kehitetään joukkoliikenteen (...) seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita (...)" ja "Henkilöliikennelakia uudistetaan EU:n säädösten mukaisesti tavoitteena säilyttää Suomen erityisolosuhteet." Voidaan päätellä, että muotoiluilla on pyritty tyydyttämään sekä Linja-autoliittoa että seudullisen kilpailutuksen kannattajia.
- Joukkoliikenteen sujuvuutta kehitetään ja esteettömyyttä lisätään.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että aika paljon tällä foorumilla pyöriteltyjä uudistuksia toteutuu. Henkilöjunaliikenteen kilpailutus tulee tämän hallituksen aikana, sen sijaan seudullisen joukkoliikenteen järjestämistapa ratkeaa tosiasiassa EU-parlamentissa.
 
"Selvitetään mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella." Käytännössä ohjelma tarkoittaa sitä, että ainakin nk. ostoliikenteen kilpailuttamisen tarvitsemat lainmuutokset tehdään hallituskaudella.
Toivottavasti lakimuutokset tehdään vielä niin, että ne pakottavat kilpailuttamaan ostoliikenteen, eivät vain mahdollista sitä. YTV:n ja VR:n välinen ostoliikennesopimus on voimassa vuoteen 2017 asti, mutta sopimus purkautuu, jos lainsäädäntö pakottaa kilpailuttamaan liikenteen.
 
Hallitusohjelma vaikuttaa liikennepoliittiselta osuudeltaan hiukan epätasapainoiselta. Siinä suhteessa lopputulosta voi tosin pitää tyydyttävänä, että tälle politiikansektorille on selvästi pyritty kiinnittämään neuvotteluissa huomiota.

Rautatieosiota lukiessa välittyy sellainen vaikutelma, kuin uusi hallitus pitäisi liikenteen avaamista kilpailulle ja/tai kilpailuttamista suorastaan ainoana toimena, jolla palvelutasoa voidaan parantaa. Muilta kanteilta kysymystä ei selvästikään erityisemmin lähestytä, vaikka esimerkiksi Ruotsissa rautateiden uusi tuleminen on ollut suoraan sidoksissa seudullisten lippujärjestelmien kehittämiseen.

VR:n siirtyminen pois lvm:stä omistajaohjausyksikön vastuulle tarkoittaa, että valtio tulee - ellei heti niin ajan mittaan - suhtautumaan VR:ään puhtaasti taloudellisena sijoituksena. Tilanteessa, jossa VR olisi yksi liikennöijä muiden joukossa ja sen erityisasema täydellisesti poistettu, tämä olisi tietysti täysin rationaalinen liike. Nyt omistajaohjaus kuitenkin siirtyy jo toukokuun alussa, vaikka rataverkon vapautusprosessi monessa suhteessa on vielä pahemman kerran kesken - jos rautatiet tahdotaan deregularisoida, se voitaisiin toteuttaa suunnitelmallisemmin. Yksityisen monopolin problematiikka saattaa nyt valitussa mallissa siirtymäkauden ajan nykyisestäänkin korostua.

En ole kilpailutusmallin käyttöönoton onnistumisesta erityisen vakuuttunut. Nyt, kun asiasta päätös on tehty, sitä voidaan kuitenkin mitä suurimmassa määrin pitää ratkaisevana, jossain määrin jopa peruuttamattomana suunnanvalintana. Poliittisen keskustelun onkin nyt jatkuttava tehty linjaus hyväksyvältä pohjalta, keskittyen siihen, millä tavoin kilpailutusmallista saadaan mahdollisimman toimiva ja mahdollisimman monien operaattoreiden toimintakyvyn mahdollistava. Tämä on välttämätöntä paitsi YTV-alueen liikenteen kustannustason pitämiseksi kohtuullisena, myös jotta toimiva lähiliikenne on aloitettavissa Turun ja Tampereen seuduilla.

Samoin lähitulevaisuudessa tulee - olettaen että hallitus toteuttaa ohjelmaansa - väistämättä eteen kysymys VR Osakeyhtiön tulevaisuudesta ylipäätään. Saksassa DB AG on muuttumassa pörssiyhtiöksi, ja Suomi puolestaan on ainoa pohjoismaa jossa sama valtionyhtiö hoitaa rautateillä sekä henkilö- että tavaraliikennettä. "Määritetään niiden erityistehtävät, valtion strategiset intressit ja tuottovaatimukset" -lause jo viittaa siihen, että hallitus tulee tarkkaan arvioimaan, missä valtion rooli ylipäänsä nähdään relevantiksi. Tämä koskee toki myös muita yhtiöitä kuin VR:ää, esimerkiksi valtion ja Finnairin suhde tullee selvittelyn kohteeksi.

Yksi keskeinen kompastuskivi rautatiepolitiikassamme on edelleen radanpidon rahoituksen kansainvälisesti verrattuna heikko taso. Tässä suhteessa hallitusohjelma ei ole kovinkaan vakuuttavaa luettavaa, tuntien mitä "huomion kiinnittäminen" poliittisessa sanastossa perinteisesti tarkoittaa. Sähköistyksen jatkaminen on periaatteessa lupaava linjaus, mutta myös riskialtis: tärkeimmiksi arvioidut sähköistyskohteet Pohjois-Karjalassa ovat hyvin alttiita liikennemäärien suurille muutoksille etenkin Venäjän puutullipolitiikan muutoksista johtuen. Hyvinkää-Hanko-rataa voitaneenkin kenties pitää riskittömimpänä sähköistyskohteena, mutta mahtaako se olla myytävissä poliitikoille, jotka ovat toivoneet sähköistyksen jatkamista pohjoisempana?

Yleisesti ottaen hallitusohjelmasta näkee, että keskusta ja vihreät ovat myyneet itsensä halvalla melko kokoomuslaisen hallitusohjelman pohjalta muodostettuun hallitukseen. Sekä kepulla että vihreillä on monissa keskeisissä kysymyksissä selvästi enemmän kompetenssia ja asiantuntija-auktoriteettia kuin kokoomuksella, ja tämä toisaalta myös näkyy tietyissä kysymyksissä. Kokoomuslainen perusvire on kuitenkin selvästi nähtävissä jo salkkujaossa.
 
Vs: Eduskuntavaalitulos 2007 joukkoliikenteen kannalta

Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen – –

Toivottavasti väylä tarkoittaa tässä myös raiteita (uskoisin; muuten puhuttaisiin kai vain teistä).

Kehitetään joukkoliikenteen sujuvuutta, työsuhdematkalippujärjestelmän ehtoja, seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita, turvataan julkisen liikenteen peruspalvelut haja-asutusalueella ja pyritään turvaamaan lentoliikenteen saatavuutta.

Ostoperiaatteet viitannevat bussien linjalupajärjestelmän uudistamiseen? Vaikuttaa hyvältä, jos maahan todella saataisiin jokin joukkoliikennelaki, jolla perustettaisiin seudullisia (maakunnallisia) suunnitteluorganisaatioita.

Valtio osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen, että rahoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä, parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja että kaupungit lisäävät omaa panostustaan joukkoliikenteeseen.

Olikin odotettavissa, että tällainen päätöskin syntyy.

Raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa ja kattavuutta, jatkamalla sähköistysohjelmaa sekä luomalla edellytyksiä kilpailulle rautateillä. Henkilöliikenteen kilpailuun rautateillä varaudutaan yhteisölainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Selvitetään mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Junien ostoliikennettä kehitetään vastaamaan paremmin alueellisia matkustustarpeita.

Taitaa olla tulossa ensimmäinen hallitus, joka varovaisesti uskaltaa sanoa jotain VR:n monopolin purkamiseen etäisesti viittaavaa, ja selkeimmästä tapauksesta eli YTV-alueesta aloitettaisiin. Mikäli YTV-alueen kaupunkiradat siirretään YTV:n vapaasti tilaamiksi, ja ennustettuja säästöjä syntyy, voi tulevaisuus olla vielä avarakatseisempi monopolin purkamisen suuntaan.

VR-yhtymän omistajaohjaus siirretään valtion omistajaohjausyksikköön 1.5.2007 lukien.

Tämä oli uutta, sillä luulin, että VR on yksi niistä yhtiöistä, joita ei tuohon yksikköön siirretä.

Hirveästi ei hallitusohjelma joukko- ja raideliikenteeseen ota kantaa. Mutta ainakaan se ei ole silloin sulkemassa mahdottomina pois mitään, kuten edellinen hallitus sulki VR:n monopolin purkamisen. Ehkä lobbylla kulisseissa todella voi saada muutostakin aikaan.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että poliittinen ilmasto on alkanut suosia myös joukkoliikenteen kehittämistä ja uudistamista. Syytä onkin – itse pelolla odotan sitä, kun jo suunnitellut moottoritiehankkeet alkavat valmistua ja tarve moottoriteille pienentyä entisestään, että saavutetuista eduista pidetään taas kiinni, ja autoteiden rahoituksessa jatketaan samaa tahtia, kun painopiste sen sijaan pitäisi siirtää paitsioon jääneeseen joukkoliikenteeseen (tai käyttää vaikka sitten niihin politiikan vakionappuloihin eli sairaisiin tai vanhuksiin).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helsingin Sanomat kirjoittaa nyt, että Vanhanen esittää liikenneministeriksi Anu Vehviläistä. Vehviläinen on filosofian maisteri ja tekee väitöskirjaopintoja. Hän on kotoisin Joensuusta, joten Pohjois-Karjalan jatkosähköistykselle voinee edustaa lupaavaa tulevaisuutta... Pikaisella tutkimuksella Vehviläisen kotisivuilta ei kuitenkaan löytynyt yhtään kannanottoa liikennepolitiikasta, joten jäänee toistaiseksi arvoitukseksi, mihin suuntaan hän liikennepolitiikkaa alkaa viemään.

Uudessa hallituksessa tullee olemaan siis erikseen liikenneministeri ja viestintäministeri (joista jälkimmäinen siis kuuluu Kokoomukselle).
 
Meni sitten keskusta tekemään "demarit", eli valitsemaan liikenneministeriksi naisen, jolla ei ilmeisesti ole hajuakaan liikenneasioista.

Liekö tarkoituksena pitää Markku Laukkasen (oli erityisen kiinnostunut pestistä) näpit irti liikenneministeriöstä, vaiko tehdä Anusta ministeriön virkamiehistön ja eduskuntaryhmän sekä koko hallituskoalition liikennepoliittinen sätkynukke ja keulakuva?

Jos Vehviläinen tunaroi pahemman kerran tehtävässään ja tämä potkitaan ministerin pallilta pellolle, toivon hartaasti yhtä itähelsinkiläistä keskustan kunnallispoliitikkoa valittavan hänen tilalleen liikenneministeriksi. ;)
 
Meni sitten keskusta tekemään "demarit", eli valitsemaan liikenneministeriksi naisen, jolla ei ilmeisesti ole hajuakaan liikenneasioista.

Odota nyt edes, että hän aloittaa tehtävässään; sitten näemme mikä hän on "naisiaan". Edessä on kyllä kovat haasteet, sitä ei voi kiistää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Liikenneministeri FM Anu Vehviläinen (kesk, 43 v) on toiminut useissa kunnallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Hän on ollut mm. VR-yhtymän hallintoneuvoston jäsen 1995–2000, Suomen Postin hallintoneuvoston jäsen 2004–2006 jne. ja esim. Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan tiedottajana 1993...

... kertoo LVM:n sivut.
 
No sittei hänestä välttämättä koidu hyvää rautateille, koska hän on ollut vr:n hallintoneuvostossa ja varmaan jo sisäistänyt vr:n kelvottoman ideologian, Harmi.
 
Takaisin
Ylös