Vs: Pisararata
No mutta eikö Emmen pidä ymmärtää, että Katajanokan rantaan on ilmestynyt kohde, jonne tulee päivittäin hirvittävä määrä ihmisiä nauttimaan taiteesta? Ja eikö se pidä kertoa Emmelle, ennen kuin sillä sitten mallinnetaan vaikkapa nelosen matkustajamääriä vuonna 2019? Eli uutena kohteena vaikka Guggenheim lisää Skattalle suuntautuvia ja sieltä alkavia matkoja. Se pitää siis tehdä käsin ensin sinne ennusteeseen, että Skattalla asioidaan enemmän kuin ennen. Sitten Emme lähtee arvaamaan, että mennäänkö sinne Guggenheimiin Suomenlinnan lautalla, ratikka nelosella vai bussilla 16. Vai olenko nyt ihan ulalla?
Jos nyt oikein luin laten selitystä, niin liikennesimulaation tekeminen EMMEn kanssa jakaantuu kahteen osavaiheeseen.
1. Ensin tehdään ennuste siitä, mistä ihmiset ovat matkalla ja mihin. Tätä ei tehdä EMMEllä.
2. Tämän jälkeen sitten EMMEllä tutkitaan miten ihmiset liikkuvat. Riippuen simuloinnin tarkkuudesta tällä voidaan tutkia mitä joukkoliikennevälinettä ihmiset käyttävät tai sitten mitä reittejä henkilöautoilijat käyttävät. Jo sen simuloiminen, että tapahtuuko siirtymää autoista joukkoliikenteeseen tai päinvastoin, on hyvin vaikeaa.
Pitääkö tämä ymmärtää nyt niin, että kampusratikan tutkiminen ja perusteleminen Emmellä siten kuten HKL-Suy teki ja joukkoliikennelautakunta hyväksyi, oli ikään kuin väärin tai ei ainakaan johtanut realistiseen lopputulokseen? Että tämänkaltaisen ratikkalinjan matkustajamäärät olisi pitänyt arvioida jollain kokonaan toisella menetelmällä kuin mitä tehtiin?
EMME on täydellisen väärä työkalu perustella se, ettei Pasilasta Kumpulaan ole joukkoliikennekysyntää.
Tästä seuraa sitten monta isoa ongelmaa, joista yksi on se, että tällaisella mallinnuksella ei voida tutkia lainkaan sitä aiheuttaako esim. uusi joukkoliikennelinja muutoksia siinä, mihin ihmiset matkustavat. (Tai siinä missä ihmiset asuvat). Otetaan kaksi esimerkkiä Kumpulan kampuksen suhteen: 1. opiskelija, joka asuu rantaradan varressa jättää suurella todennäköisyydellä menemättä koululle, koska sinne on niin pitkä matka. Parempi yhteys Kumpulaan lisäisi uuden joukkoliikennematkan. 2. parempi yhteys Pasilasta Kumpulaan tekisi rantaradan asuinpaikoista houkuttelevan vaihtoehdon Kumpulassa opiskeleville ja näin matkat Pasilasta Kumpulaan lisääntyvät.
Periaatteessa voisimme tehdä EMMEä varten liikenne-ennusteen, joka perustuu koettuisiin matkojen etäisyyksiin liikennejärjestelmämuutosten jälkeen. Jotta voisimme tehdä näin, meillä pitäisi olla matemaattinen malli siitä, millä perusteella ihmiset (tilastollisesti) liikkuvat paikasta toiseen. Lähtötiedot on suhteellisen helppoa arvioida: meillä on lähteitä (esim. kodit) ja kohteita (esim. työpaikat ja kampukset) ja arvioimme kuinka suuri määrä ihmisiä on kustakin lähteestä lähdössä ja kuhunkin kohteeseen menossa. HSL-data kertoo meille sen, kuinka monta matkaa keskimäärin ihminen tekee päivittäin. Tämän jälkeen tulee se vaikea osuus; tarvitaan matemaattinen malli, joka kertoo kuinka suurella todennäköisyydellä ihminen menee lähteestä X kohteeseen Y.
Tuollaisia malleja on olemassa, mutta niissä on käsittääkseni kohtuullisen iso määrä ongelmia sen suhteen kuinka hyvin nämä vastaavat kunkin kaupungin todellista matkadataa.
10 vuotta tutkimusta mm. verkkosimuloinnin piirissä kertoo minulle sen, että on todella vaikeaa laatia simulaatioita, jolla saa ulos oikeasti hhyödyllistä informaatiota. Yleensä tällaisen tiedon saaminen vaatii useamman toisistaan poikkeavan liikennemallin käyttöä, jotta saadaan tietoa siitä kuinka herkkä simulaation tulos on alkuoletuksille. Tällaisia ei tietääkseni ole tapana tehdä Helsingin seudun liikennesimuloinneissa.
Kaupunkiliikenteen simulaatiot ovat luonteeltaan ensisijaisesti insinöörin kättä pidempää, eli jotain millä voi lyödä asiasta vähemmän ymmärtävää luottamushenkilöä päähän niin kauan, että tämä antautuu.
