Voi toki olla, että ne jotka ovat jo kerran yöllä saaneet lasipullosta päähän huumehörhöltä, eivät pelkää enään mitään. Noh, ei ehkä nyt ihan, mutta muistaakseni joissain kyselyissä kävi ilmi, että joka kolmas, eli 30 prosenttia matkustajista on kokenut joukkoliikennevälineissä jonkulaista pelkoa. Joista, ehkä muutamalle promille jotain väkivaltaa yms. kohdannut. Ne jotka tosiaan alkavat pelkäämään, eivät katoa katukuvasta. Kuten sanottua, silloin vaihdetaan bussi autoon. Kyllä mielestäni olisi hyvä puuttua näihin asioihin. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemistä. Toki on totta, että jokaiseen yöllä liikennöivään vuoroon ei voida palkata pamppumiestä. Vai voiskohan? Oliskohan matkustajat valmiita maksamaan lisää yölipusta, jos autoissa kulkisi kuljettajan mukana järjestyksenvalvoja. Asia on luultavasti vähän niin ja näin. Kyllä se sinne mielellään otetaan, mutta lisää ei olla valmiita sitten maksamaan. Jos vielä loppuun vähän filosivoi sanaa pelko. Pelko on sellainen kummallinen tunne, se voi tulla vaikka ei olisi mitään tarvetta tai halua. Se tulee kuin pullo päähän broidilta, mutta sillä erolla, että se on kipua paljon pidempi tunnetila.