Esteettömyys

Ville O. Turunen · 24 Kesäkuu 2007

Toisaalta, tarvitaanko edes esteettömiä kaukobusseja. Suurimpien kaupunkien välillä pääsee junalla ja pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle mennessä ei esteettömästä kaukobussista ole välttämättä paljon iloa jos toisessa päässä on pelkkä pysäkkitolppa. Toisessa päässä kuitenkin tarvitaan jonkinlaista jatkokyytiä ja apua. Luonnollisin ratkaisu on inva-taksi. Henkilöautolla on puolensa kun kyse on pienen volyymin liikenteestä. Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla. Taksi vie kerralla kohteeseen asti. Auton etu, jonka merkitys on aivan keskeinen huonosti liikkuville.

Sen sijaan esteettömyys paikallisliikenteessä on tärkeä asia. Se lisää kummasti elämänhallintaa kun arkiasiointi onnistuu omatoimisesti. Myöskin väliaikaisesti huonosti liikkuvat, kuten loukkaantuneet ja sairaat voivat siirtää pitempiä matkoja parempaan ajankohtaan tai hankkia apua, mutta jokapäiväisestä liikkumisesta on vaikeampi luopua.

SlaverioT · 25 Kesäkuu 2007

Eihän koko linja-auton tarvitse olla matalalattiainen. Jos bussista vaikka 1/3 olisi matalaa jäisi autoon vielä riittävä tavaratila. Varmasti näin kyettäisiin palvelemaan esteettömiä palveluita tarvitsevia.

Ville O. Turunen sanoi:
Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla.

Ei mielestäni koko matkalta. Tälläinen oikeus voitaisiin antaa matkoihin esim. lähimmältä rautatieasemalta, jonne ajetaan matalalattiakalustolla.

Mikko Laaksonen · 25 Kesäkuu 2007

Ville O. Turunen sanoi:
Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla.

... ja millä hinnalla?

Tuntuu unohtuvan, että varsin moniin suuriinkin taajamiin ei ole junayhteyttä. Volyymit eivät ole aivan pienet.

Tässä ketjussa on tullut hyvin esille, että esteettömyyden este linjaluvalla liikennöitävässä kaukoliikenteessä ja pitkämatkaisessa paikallisliikenteessä on se, että esteettömyyttä ei edellytetä ja korkealattiaisista busseista on marginaalista rahallista hyötyä (= tulot rahtikuljetuksista).

Mitään kaluston tekniikkaan tai hintaan liittyvää oleellista estettä ei ole keskustelussa tullut esille. Muutosten hinta lienee marginaalinen.

Suomessa voidaan aivan hyvin tehdä lakimuutos, joka esim. 1.1.2009 alkaen edellyttää, että kaikki rekisteröitävä uusi joukkoliikennekalusto on esteetöntä, jos tämä on EU-lainsäädännön puitteissa mahdollista.

Tämä ei johda rahtitulojen menetykseen koska koko autoahan ei ole pakko muuttaa matalalattiaiseksi.

Miska · 25 Kesäkuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
Tämä ei johda rahtitulojen menetykseen koska koko autoahan ei ole pakko muuttaa matalalattiaiseksi.

Tilanne varmasti vaihtelee suuresti reitti- ja vuorokohtaisesti. Joillakin reiteillä rahtia tungetaan autoon sellaiset 10-15 kuutiota eli käytännössä kaikki matkustamon alta löytyvät kolot täyteen. Muutamilla linjoilla käytetään rahtiperäautoja, joihin mahtuu sellaiset 30 kuutiota tavaraa. Toisaalta taas joillakin reiteillä/vuoroilla kulkee vain yksittäisiä paketteja silloin tällöin. Näissä vuoroissa pärjäisi matalallakin ihan hyvin, varsinkin jos autossa olisi pieni rahtitila keskioven ja taka-akselin välissä niitä satunnaisia paketteja varten.

Kompromissina voisi toki kehitellä linja-auton, jossa olisi etuosassa parin kolmen penkkirivin verran istumapaikkoja matalassa osassa. Tämän jälkeen lattia nousisi normaalikorkeuteen, jolloin akselivälille saisi muutaman metrin pituisen läpilastattavan tavaratilan. Mahuriautoon voisi tehdä tuon "invaosaston" auton takaosaan, jolloin rahtitilaa jäisi etuakselin ja moottorin väliin muutama kuutio.

Rattivaunu · 26 Kesäkuu 2007

Miska sanoi:
Tilanne varmasti vaihtelee suuresti reitti- ja vuorokohtaisesti. Joillakin reiteillä rahtia tungetaan autoon sellaiset 10-15 kuutiota eli käytännössä kaikki matkustamon alta löytyvät kolot täyteen. Muutamilla linjoilla käytetään rahtiperäautoja, joihin mahtuu sellaiset 30 kuutiota tavaraa. Toisaalta taas joillakin reiteillä/vuoroilla kulkee vain yksittäisiä paketteja silloin tällöin.

Olet muuten oikeassa. Vaihtelua esiintyy paitsi reiteittäin tai vuoroittain, myös viikonpäivien mukaan. Suurten juhlapyhien aikaan ja miksei ihan viikonloppuinakin tavaratilat ovat aivan pullollaan matkustajien matkatavaroita lastenvaunuista, rattaista, polkupyöristä ja suksista alkaen. Rahti taas kulkee enemmän arkipainotteisesti. Toki rahtia menee jossain määrin muulloinkin kuin arkipäivinä - ja tietenkin matkatavaroita kuljetetaan viikollakin. Varsinkin lentokenttävuoroissa laukkuja näyttäisi riittävän miltei päivälle kuin päivälle.
Kovin olemattomilla matkatavaratiloilla ei pärjätä varsinkaan pyhien lähdöillä.

Miska sanoi:
Kompromissina voisi toki kehitellä linja-auton, jossa olisi etuosassa parin kolmen penkkirivin verran istumapaikkoja matalassa osassa. Tämän jälkeen lattia nousisi normaalikorkeuteen, jolloin akselivälille saisi muutaman metrin pituisen läpilastattavan tavaratilan. Mahuriautoon voisi tehdä tuon "invaosaston" auton takaosaan, jolloin rahtitilaa jäisi etuakselin ja moottorin väliin muutama kuutio.

Jotain tuollaista minäkin olen aika ajoin pohtinut. Jonkinlainen osaksi 2-kerroksinen konstruktio matalaosastoineen, mutta toisaalta riittävine tavaratiloineen, voisi olla useitakin osapuolia tyydyttävä kompromissi. Tässä nyt sitten kaksikerroksisuus kasvattaa otsapinta-alaa (nostaa kulutusta lisääntyneen ilmanvastuksen seurauksena) ja kulutukseen lisäävällä tavalla vaikuttaa myös korkeahko omamassa. Massan osuus kulutukseen tietenkin korostuu sellaisessa liikenteessä, missä koko ajan pysähdellään ja kiihdytellään.

Kaupunkiliikenteestä tuttuja low-entry -tyypin autoja voitaisiin taas käyttää niillä vakiovuoroilla, joilla ei kulje kovinkaan paljon matkatavaroita tai rahtia. Ainakin osassa low-entry -autoja matkustusmukavuus on kuitenkin niin heikko, ettei sellaisilla monikaan välittäisi matkustaa kovinkaan pitkiä matkoja. Onnistuneemmilla rakenteilla matkanteko on sitten taas paljon miellyttävämpää.

Miska · 26 Kesäkuu 2007

Rattivaunu sanoi:
Ainakin osassa low-entry -autoja matkustusmukavuus on kuitenkin niin heikko, ettei sellaisilla monikaan välittäisi matkustaa kovinkaan pitkiä matkoja.

Meidän kaikkien bussimatkustajien onneksi Scania L94UB -alustamallin valmistus on päättynyt.

339-DF · 3 Marraskuu 2010