- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Ovatko asenteet muuttuneet 1990-luvun alusta? Silloin Helsingin Sanomissa oli joukkoliikennemyönteinen artikkeli, jota lueskelin tuossa, siinä haastateltiin liikennesuunnittelupäällikkö Heikki Salmivaaraa (s. 1937). Ainakin vuonna 1991 joukkoliikenteen suosimisessa suomalaiset pääsivät ruotsalaisia paremmalle tasolle, tuossa ilmeisesti kuitenkin puhuttiin vain Helsingistä.
"Ajatuksena on se, että kaupunkiin tullaan moottoritietyyppisiä, turvallisia teitä pitkin. Sen jälkeen tapahtuu traffic calming eli liikenne rauhoitetaan"
Tätä periaatetta noudatetaan Lahdenväylällä, ensin on 120 km/h moottoritie, sitten nopeus lasketaan 100 km/h, edelleen 80 km/h, moottoritie loppuu, mutta vähin liikennevaloin edetään sujuvasti 60 km/h kunnes Paavalin kirkon kohdalla, "kantakaupungin portilla", nopeus lasketaan alas. Lahdenväylä on sujuvin sisääntuloreitti Itäväylän ohella, ehkä juuri tämän takia. Turunväylällä on käytetty samantyylistä periaatetta, mutta ilmeisesti toteutus on heikompi, koska liikenne on siellä ruuhkaista.
"Malli perustuu pitkäntähtäimen liikennepolitiikkaan, jossa tavoitellaan autotonta ydinkeskustaa, vähäliikenteisiä asuinkortteleita, ja niin tehokasta joukkoliikenneverkostoa että sitä käytetään mieluiten työmatkoilla."
Ydinkeskusta ei ole vieläkään autoton. Sen sijaan asuinkortteleilla liikenne on vähäistä sekä kantakaupungissa että lähiöissä, mutta tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että myös bussit on ahdistettu pois asuinalueilta isommille teille, koska läpiajon vaikeutus on tehty kaikelle liikenteelle, busseille ei ole laitettu mitään teknisiä konsteja, joilla ne voisivat ajaa rauhoitetuilla kaduilla.
"Ihmiset saadaan muuttamaan käytöstään, kun joukkoliikennettä kehitetään samalla kun henkilöautoliikenteen liikkumis- ja pysäköintimahdollisuuksia rajoitetaan. Otetaan bussikaistat käyttöön, rakennetaan metro, (itäsuunnan joukkoliikenteen käyttöluku on 20 prosenttia suurempi kuin länsisuunnan)"
Tuo metron rakentaminen nyt on aika kyseenalainen väite, että se nostaisi joukkoliikenteen matkustajamääriä. En ota nyt kantaa tällä kertaa raideliikenteeseen ja bussiliikenteeseen, vaan tuon esille, että ehkä tuo ero johtuu siitä, että idässä on pienituloisempaa väkeä kuin lännessä. Yllättävän vähäinen tähän nähden tuo joukkoliikenteen käyttöero idän ja lännen välillä. Lännessä on varakkaampaa väkeä, jotka silti suostuvat menemään bussilla. Idässä on myös sellaista pienituloista porukkaa, joka ei mene metrolla.
"Moni suhtautuu liikenteeseen yhä varsin tunteenomaisesti ja sitä on aina käytetty vahvana poliittisena pelivälineenä. Salmivaaran mielestä tosin "olemme henkisesti hyvissä asemissa nykyisin". Niin onkin verrattuna aikoihin, jolloin yksityisautoilijat ja julkisen liikenteen kannattajat olivat kiihkeästi napit vastakkain. Ilmaisutkin ovat muuttuneet: nyt puhutaan joukkoliikenteestä ja henkilöautoista."
Nykyään tuntuu, että vastakkainasettelun aika on ohi, nimittäin sen takia, että autoliikenne on ottanut niskalenkin joukkoliikenteestä. Ihmisten mielissä autoilu on se ensisijainen vaihtoehto, joukkoliikenne vasta kakkosvaihtoehto, jos autolla ei pääse.
"Liikenne kasvoi voimakkaasti 60-luvulla. Seurauksena oli teiden rakentamisvimma, joka huipentui ns. Smithin ja Polvisen amerikkalaisilmeiseen mahtavaan moottoriteiden verkostoon. Salmivaaran mukaan tulos ei miellyttänyt päätöksentekijöitä eikä virkamiehiä ja "havahdutti miettimään"."
60-luku on tainnut tulla takaisin, kun puuhataan keskustatunnelia. Autoilijat haluavat kulkea ongelmitta ja siksipä autoiluväki onkin jättänyt keskustan vähän syrjään ja keskittäneet moottoriteiden rakentamisen Kehä III ulkopuolelle. Vaikutus on, jos mahdollista, vielä pahempi kokonaisuudessaan. Vaikka keskusta säästyy autojen invaasiolta, kaupunkirakenne leviää hallitsemattomasti. Tulee kaksi kaupunkia, autoilijoiden Kehä III ja joukkoliikenteen käyttäjien kantakaupunki. Maailmat eivät ole juuri tekemisissä toistensa kanssa, koska autolla ei pääse keskustaan hyvin ja joukkoliikenteellä ei pääse Kehä III:n varrelle kunnolla. No, ehkä vähän liioiteltua, mutta jotain tähän suuntaan.
Artikkeli luettavaksenne:
http://suomi24.pp.fi/talletukset/HS121091.htm
"Ajatuksena on se, että kaupunkiin tullaan moottoritietyyppisiä, turvallisia teitä pitkin. Sen jälkeen tapahtuu traffic calming eli liikenne rauhoitetaan"
Tätä periaatetta noudatetaan Lahdenväylällä, ensin on 120 km/h moottoritie, sitten nopeus lasketaan 100 km/h, edelleen 80 km/h, moottoritie loppuu, mutta vähin liikennevaloin edetään sujuvasti 60 km/h kunnes Paavalin kirkon kohdalla, "kantakaupungin portilla", nopeus lasketaan alas. Lahdenväylä on sujuvin sisääntuloreitti Itäväylän ohella, ehkä juuri tämän takia. Turunväylällä on käytetty samantyylistä periaatetta, mutta ilmeisesti toteutus on heikompi, koska liikenne on siellä ruuhkaista.
"Malli perustuu pitkäntähtäimen liikennepolitiikkaan, jossa tavoitellaan autotonta ydinkeskustaa, vähäliikenteisiä asuinkortteleita, ja niin tehokasta joukkoliikenneverkostoa että sitä käytetään mieluiten työmatkoilla."
Ydinkeskusta ei ole vieläkään autoton. Sen sijaan asuinkortteleilla liikenne on vähäistä sekä kantakaupungissa että lähiöissä, mutta tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että myös bussit on ahdistettu pois asuinalueilta isommille teille, koska läpiajon vaikeutus on tehty kaikelle liikenteelle, busseille ei ole laitettu mitään teknisiä konsteja, joilla ne voisivat ajaa rauhoitetuilla kaduilla.
"Ihmiset saadaan muuttamaan käytöstään, kun joukkoliikennettä kehitetään samalla kun henkilöautoliikenteen liikkumis- ja pysäköintimahdollisuuksia rajoitetaan. Otetaan bussikaistat käyttöön, rakennetaan metro, (itäsuunnan joukkoliikenteen käyttöluku on 20 prosenttia suurempi kuin länsisuunnan)"
Tuo metron rakentaminen nyt on aika kyseenalainen väite, että se nostaisi joukkoliikenteen matkustajamääriä. En ota nyt kantaa tällä kertaa raideliikenteeseen ja bussiliikenteeseen, vaan tuon esille, että ehkä tuo ero johtuu siitä, että idässä on pienituloisempaa väkeä kuin lännessä. Yllättävän vähäinen tähän nähden tuo joukkoliikenteen käyttöero idän ja lännen välillä. Lännessä on varakkaampaa väkeä, jotka silti suostuvat menemään bussilla. Idässä on myös sellaista pienituloista porukkaa, joka ei mene metrolla.
"Moni suhtautuu liikenteeseen yhä varsin tunteenomaisesti ja sitä on aina käytetty vahvana poliittisena pelivälineenä. Salmivaaran mielestä tosin "olemme henkisesti hyvissä asemissa nykyisin". Niin onkin verrattuna aikoihin, jolloin yksityisautoilijat ja julkisen liikenteen kannattajat olivat kiihkeästi napit vastakkain. Ilmaisutkin ovat muuttuneet: nyt puhutaan joukkoliikenteestä ja henkilöautoista."
Nykyään tuntuu, että vastakkainasettelun aika on ohi, nimittäin sen takia, että autoliikenne on ottanut niskalenkin joukkoliikenteestä. Ihmisten mielissä autoilu on se ensisijainen vaihtoehto, joukkoliikenne vasta kakkosvaihtoehto, jos autolla ei pääse.
"Liikenne kasvoi voimakkaasti 60-luvulla. Seurauksena oli teiden rakentamisvimma, joka huipentui ns. Smithin ja Polvisen amerikkalaisilmeiseen mahtavaan moottoriteiden verkostoon. Salmivaaran mukaan tulos ei miellyttänyt päätöksentekijöitä eikä virkamiehiä ja "havahdutti miettimään"."
60-luku on tainnut tulla takaisin, kun puuhataan keskustatunnelia. Autoilijat haluavat kulkea ongelmitta ja siksipä autoiluväki onkin jättänyt keskustan vähän syrjään ja keskittäneet moottoriteiden rakentamisen Kehä III ulkopuolelle. Vaikutus on, jos mahdollista, vielä pahempi kokonaisuudessaan. Vaikka keskusta säästyy autojen invaasiolta, kaupunkirakenne leviää hallitsemattomasti. Tulee kaksi kaupunkia, autoilijoiden Kehä III ja joukkoliikenteen käyttäjien kantakaupunki. Maailmat eivät ole juuri tekemisissä toistensa kanssa, koska autolla ei pääse keskustaan hyvin ja joukkoliikenteellä ei pääse Kehä III:n varrelle kunnolla. No, ehkä vähän liioiteltua, mutta jotain tähän suuntaan.
Artikkeli luettavaksenne:
http://suomi24.pp.fi/talletukset/HS121091.htm